Hamani Diori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hamani Diori
Hamani Diori 1968b.jpg
Nigerin presidentti
10. marraskuuta 1960 – 15. huhtikuuta 1974
Seuraaja Seyni Kountché
Väliaikaishallinnon pääministeri
18. joulukuuta 1958 – 10. marraskuuta 1960
Henkilötiedot
Syntynyt 6. kesäkuuta 1916
Soudouré
Kuollut 23. huhtikuuta 1989 (ikä 72)
Rabat
Tiedot
Puolue Parti Progressiste Nigérien-Rassemblement Démocratique Africain, PPN-RDA
Etnisyys djermat

Hamani Diori (6. kesäkuuta 191623. huhtikuuta 1989) oli afrikkalaisen Nigerin tasavallan ensimmäinen presidentti.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamani Diorin isä kuului djerma-kansaan ja työskenteli Ranskan siirtomaahallinnon palveluksessa. Poika pääsi koulutielle, ja valmistui opettajaksi Dakarissa, Senegalissa. Hän työskenteli opettajana synnyinmaassaan vuodet 1936–1938, minkä jälkeen toimi Pariisissa djerman ja hausan kielten opettajana.Hän palasi kotimaahansa jälleen vuonna 1946, sillä oli saanut Niameysta rehtorin viran. Hän oli mukana perustamassa Nigerin edistyspuoluetta (Parti Progréssite Nigerien, PPN).

Vuonna 1946 Hamani Diori valittiin Ranskan kansalliskokouksen jäseneksi Guinean edustajana.[1] Hän menetti paikkansa vuoden 1951 vaaleissa, mutta nousi uudelleen kansanedustajaksi vuonna 1956.

Nigeriläiset pääsivät äänestämään maansa autonomiasta vuonna 1958. Nigeriläiset hyväksyivät autonomian ja Hamani Diorista tuli väliaikaisen hallituksen pääministeri.[1] Ranska kielsi muiden puolueiden kuin PPN:n toiminnan ja itsenäistyessään 3. syyskuuta 1960 Niger oli yksipuoluevaltio.lähde? Nigerin kansalliskokous nimesi Hamani Diorin tasavallan presidentiksi lokakuussa 1960.[1]

Kotimaan politiikassaan Hamani Diori ylläpiti vanhakantaisia yhteiskunnallisia rakenteita. Hallitukseensa hän otti djerma-, fulani- ja hausa-kansojen edustajia.lähde? Hän säilytti tiiviit taloussuhteet Ranskaan.[2] Diori valittiin uudelleen presidentiksi ilman vastaehdokkaita sekä 1965 että 1970. Vuonna 1965 hän selvisi murhayrityksestä.[3]

Ulkopolitiikallaan Hamani Diori onnistui saamaan maailmanlaajuista arvostusta. Hän otti esiin Afrikan ongelmia ja sovitteli muiden Afrikan valtioiden kriisejä.

Nigeriä ja koko Sahelin aluetta koetteli 1970-luvun alussa kuivuus ja nälänhätä. Hankalassa tilanteessa Nigerin oppositio syytti Hamani Dioiria siitä, että hän keskittyi liikaa ulkopolitiikkaan ja on laiminlyönyt kotimaan kehittämisen. Hallitusta syytettiin sekä reformien välttämisestä että korruptiosta. Opiskelijaliitto puolestaan syytti Hamani Dioria ja hänen hallitustaan Ranskan uuskolonialismin uhriksi suostumisesta. Hamani Diorin hallituksen välit Ranskan kanssa heikkenivät, kun se esitti Georges Pompidoulle syytöksen tämän innottomuudesta investoida Nigerin uraaniesiintymiin.lähde?

Nälänhädän aikana levisi huhuja, että hallituksen jäsenet kavaltavat kansainvälistä ruoka-apua.[2] Seurasi levottomuuksia, minkä johdosta Hamani Diori keskitti valtaa itselleen, sukulaisilleen ja luotettavana pitämälleen djerma-kansan jäsenille. Hän otti hoitaakseen myös ulko- ja puolustusministerin tehtävät.

15. huhtikuuta 1974 everstiluutnantti Seyni Kountchén johtama sotilasvallankaappaus syrjäytti Hamani Diorin. Hänet laitettiin vankilaan, mistä hänet vapautettiin kotiarestiin vuonna 1980. Kotiarestista hän vapautui vuonna 1987[1], minkä jälkeen hän muutti Marokkoon, missä hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin.[2]

Hamani Diori avoautossa yhdessä Nigerissä valtiovierailulla olevan Saksan liittotasavallan presidentin Heinrich Lübken kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hamani Diori Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b c Hamani Diori, 72, the Founder Of an Independent Niger, Is Dead NY Times. 1989. Viitattu 17.3.2019.
  3. Niger (1960-present) University of Central Arkansas. Viitattu 17.3.2019.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]