Glyfosaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Glyfosaatti
Glyphosate.svg
Tunnisteet
CAS-numero 1071-83-6
IUPAC-nimi N-(fosfonometyyli)glysiini
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H8NO5P
Moolimassa 169.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä
Tiheys 1,7 g/cm³
Sulamispiste < 234 °C (hajoaa) (< 507 K)
Liukoisuus veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)

Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteää, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään rikkakasvien kemialliseen torjuntaan. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini. Se on luonnollisesta aminohaposta glysiinistä tehty fosfonaattijohdannainen. Rikkaruohontorjunta-aineena se esiintyy isopropyyliamiinisuolana. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper.

Glyfosaatilla on EU:n alueella vuoden 2022 loppupuolelle asti voimassa oleva käyttölupa, joka perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arviointeihin.[1] Itävalta on kieltänyt glyfosaatin kaikenlaisen käytön ensimmäisenä EU-maana heinäkuussa 2019.[2] Osa EU-maista myy glyfosaattia vain ammattikäyttöön[3] ja esimerkiksi Hollannissa aineen käyttö kotipuutarhoissa on kiellettyä.[4]

Suomessa glyfosaatti on yleisimmin rikkakasvien torjuntaan käytetty kasviensuojeluaine ja Tukesin mukaan se on käytössä yhteensä noin 40 valmisteessa.[1] Glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.[5] Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.[6] Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Glyfosaatin sijasta on rikkakasvien torjunnassa käytetty kuumavesipesureita ja liekitystä.[3] Kuumaan veteen lisätään maissisokeria jotta neste vaahtoaisi, jolloin vaahto ehtii vaikuttaa kasviin pitempään kuin pelkkä neste. Täysin myrkytön kuumavesi-maissisokerikäsittely on glyfosaatilla myrkyttämistä kalliimpaa, koska Suomen olosuhteissa kuumavesikäsittely täytyy tehdä kolmesti kesässä.[7] Suomalaisessa maanviljelyksessä ainetta käytetään juolavehnän torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.[3]

Glyfosaatin moolimassa on 169,1 g/mol, sulamispiste alle 234 °C (hajoaa), suhteellinen tiheys 1,7 g/cm3 ja CAS-numero 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25 °C:een veteen 1,2 g/100 ml. Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä huuruja, jotka sisältävät typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.lähde?

Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen asettama puolueeton asiantuntijaryhmä kävi vuonna 2015 läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella se päätyi pitämään glyfosaattia DNA-mutaatioita aiheuttavana ja todennäköisesti myös syöpävaarallisena aineena[8][9]. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto taas on esittänyt, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa.[10][11]

Toimintamekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin. Glyfosaatti estää kasvavien kasvien kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia aminohappojafenyylialaniinia, tyrosiinia ja tryptofaania – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä sikimaattireitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy entsyymiin nimeltä 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja fosfoenolipyruvaatin synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla korismaattia. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa kemiallisesti fosfoenolipyruvaattia ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. Ihmisellä, muilla nisäkkäillä ja esimerkiksi mehiläisillä ei ole sikimaattireittiä, mutta osalla niiden suolistobakteereista on kyseinen aineenvaihduntareitti. On havaittu että glyfosaatti vaikuttaa epäsuorasti haitallisesti mehiläisten immuunijärjestelmään niiden suolistobakteerien kautta. tämä altistaa mehiläiset infektioille ja tappaa niitä. Tutkijat suosittelevat lisätutkimuksia siitä onko glyfosaatilla mikrobiomin haittavaikutuksia myös muille eläimille ja ihmisille.[12]

Glyfosaatti vaurioittaa kaikkia kasvilajeja niiden ollessa alttiissa vaiheessa. Glyfosaatin aiheuttamat vauriot tulevat näkyviin viipeellä, joka kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen käsittelytavasta sekä vallitsevista sää- ja muista ympäristötekijöistä.[13]

Rikkakasvit voivat tulla kuitenkin resistenteiksi glyfosaatille seuraavilla tavoilla:

  • Niiden EPSPS-geenissä tapahtuu mutaatio.
  • Ne kehittyvät sellaisiksi, että glyfosaatin kuljetus kasvin sisällä on vähäisempää.
  • Niiden perimään tulee useita kopioita EPSPS:n geenistä, jolloin entsyymin synteesi on runsaampaa.

Geenimuunneltuihin viljelykasveihin on voitu saada resistenssi siirtämällä bakteeriperäinen glyfosaattia hajottavan entsyymin geeni tai bakteeriperäinen EPSPS-geeni (bakteerin EPSPS ei ole herkkä glyfosaatille) tai kasviperäinen EPSPS-mutanttigeeni (ei herkkä glyfosaatille).[14]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glyfosaatille altistuvat eniten maanviljelijät ja rikkaruohokasvustoja myrkyttävät huoltomiehet, puutarhurit ja puistotyöntekijät. Osa viljelmille ruiskutettavasta glyfosaatista päätyy myös pellon läheisten kaivojen veteen ja ihmisravinnoksi käytettäviin kasvinosiin. Euroopan komission väitettiin pimittäneen vuonna 2010 tietoa glyfosaatin mahdollisista haitallisista terveysvaikutuksista[15]. Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistava Monsanto, samoin kuin sen vuonna 2018 ostanut saksalainen kemikaalijätti Bayer, on kiistänyt johdonmukaisesti tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi[16].

Maailman terveysjärjestön alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin "todennäköisesti karsinogeeniseksi ihmisille". Syöpävaarallisuusluokittelu perustui rajalliseen näyttöön syöpävaarallisuudesta ihmiselle mutta eläinkokeista saatuun riittävään näyttöön aineen yleisestä syöpävaarallisuudesta. IARC:n arvio perustui puolueettomien asiantuntijoiden laatimaan tutkimuskatsaukseen. Tutkimuksia oli yhteensä noin tuhat, joista osa käsitteli työssään glyfosaatille altistuvia ja osa oli koe-eläintutkimuksia, joissa tutkittiin pelkän glyfosaatin vaikutusta ilman torjunta-aineissa käytettyjä lisäaineita.[17][9]

Maataloustuottajien keskusliiton mukaan glyfosaatin käytön kieltäminen johtaisi todennäköisesti maatalouden tuottavuuden laskuun[15]. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) julkaisi marraskuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan viraston omat ja Euroopan maiden käyttämät asiantuntijat ovat yhtä lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa. Virasto on asettanut ravinnon sisältämälle glyfosaatin päiväsaannille enimmäisraja-arvon 0,5 milligrammaa painokiloa kohden ja työssään glyfosaatille altistuville 1 milligramman raja-arvon.[10][18]. Raja-arvo on kuitenkin huomattavan suuri, kun sitä vertaa juomaveden sallittuun enimmäismäärään 0,0001 milligrammaa litrassa[19]. Suomalainen turvatekniikan keskus suositti samana vuonna, että glyfosaatilla käsitellyt puistot ja pihat pitäisi merkitä ja että lasten ei pitäisi oleskellä niissä ennen kuin myrkytyksestä on kulunut viikko[20].

Maailman terveysjärjestö (WHO) totesi toukokuussa 2016, että ravinnon kautta altistuminen on niin pientä, ettei se sisällä syöpäriskiä[21] Syöpäriskin kohoamiseen vaadittu annos olisi lähes kilon paketti 72-prosenttista glyfosaattia viikottain. IARCin arvionnin jälkeen on ilmestynyt uusia tutkimuksia, joiden mukaan minkään suuruinen annos ei lisää syöpiä.[22]

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) maaliskuussa 2017 valmistuneen arvioinnian mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää eikä mutaatioita[23] edes sitä ruiskuttaville viljelijöille[22], vaikka se onkin myrkyllinen vesistöjen eliöstölle ja voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita. Europarlamentaarikot ovat arvostelleet viranomaisia siitä, että ne perustivat näkemyksensä glyfosaatin valmistajien teettämiin salaisiin tutkimuksiin, joita ne eivät suostuneet luovuttamaan kokonaisuudessaan edes glyfosaatin myyntiluvasta päättäville europarlamentaarikoille[22][24]. Neljä europarlamentaarikkoa haastoi Euroopan elintarviketurvallisuusviraston oikeuteen vuonna 2018, ja EU:n tuomioistuin päätti vuoden 2019 maaliskuussa, että viraston on julkistettava tutkimukset[24].

Washingtonin yliopiston tutkimusryhmä laati vuonna 2018 tähän asti laajimman tutkimuskatsauksen glyfosaatin käytön vaikutuksesta non-Hodgkinin lymfooma -nimisen imukudossyövän esiintyvyyteen. Katsauksessa käytiin läpi vuosina 2001–2018 julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia, joihin osallistui yhteensä 54 000 maanviljelijää. Tuloksena oli, että glyfosaatille altistuvat maanviljelijät sairastuvat imukudossyöpään noin 40 prosenttia todennäköisemmin.[25][26]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikutukset mehiläisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisella glyfosaattialtistuksella on haitallisia vaikutuksia mehiläisten keskushermostoon[27]. Glyfosaatin kanssa käytettävät apuaineet, kuten polyetoksyloitu talialkyyliamiini (POEA) saattavat olla vieläkin myrkyllisempiä.[28]

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan glyfosaatti on myrkyllistä osalle mehiläisen suolistomikrobeista. Köyhtynyt mikrobiomi heikentää mehiläisten immuunijärjestelmää, mikä tappaa mehiläisiä. Ei tiedetä esiintyykö vastaavaa glyfosaatin aiheuttamaa suolistomikrobiomin häiriintymistä muilla eläimillä ja ihmisillä.[12]

Vaikutukset maaperään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa julkaistiin vuonna 2009 väitöstutkimus, jonka mukaan glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA säilyvät maaperässä pitkään erityisesti viileinä vuodenaikoina. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa ei eroa kesäisin kirjallisuudessa esitetyistä tyypillisistä arvoista, mutta maan jäähtyessä hajoaminen hidastuu ja pysähtyy käytännössä kokonaan talven ajaksi.[29] Suomalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että glyfosaatin puoliintymisaika pintamaassa on kasvukaudella 8–55 vuorokautta ja talvella 7–8 kuukautta[20]. Tieto glyfosaatin hajoamisvauhdista on levinnyt Suomessa hitaasti, sillä esimerkiksi Maataloustuottajain keskusliitto esitti vielä vuonna 2015, että glyfosaatti hajoaisi parissa viikossa[15]. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa on havaittu että glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua, ja että glyfosaattia ja AMPAa jää käsittelyn jälkeen eniten muokkaamattomaan pintamaahan. Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maahan hyvin, joten valumavesiin niitä kulkeutuu vain vähän.[5]

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maaperään. Glyfosaatti huuhtoutuu helpommin vesiin runsasfosforisilta pelloilta, koska glyfosaatti ja fosfori sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille. Se hajoaa hitaasti vähäfosforisessa maaperässä ja kyntämättömillä pelloilla se kertyy pellon pintaan. Glysofaatti kulkeutuu merkittävästi kasvien juuristoon.[29]. Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia on selvitetty muutamissa jokivesissä Suomessa kasvinsuojeluainekartoitusten yhteydessä. Pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä verrattuna ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin.

Turun yliopiston tutkija Irma Saloniemen mukaan glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja ja niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää. Jos maaperä halutaan säilyttää viljavana ja saada pitkänkin ajan kuluttua kunnolliset sadot, on glyfosaatista päästävä eroon tai ainakin laajamittaisesti vähennettävä sen käyttöä. Saloniemen mukaan glyfosaatti on kuitenkin välittömiltä vaikutuksiltaan monia muita torjunta-aineita turvallisempi. Hänen mukaansa glyfosaatin "turhanaikainen viihdekäyttö" kotipuutarhoissa ja rantojen siivoamiseen tulisi lopettaa saman tien.[30]

Oikeusjutut ja korvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornialaisen tuomioistuimen valamiehistö määräsi toukokuussa 2019 Bayerin omistaman Monsanton maksamaan yli kahden miljardin dollarin korvaukset syöpään sairastuneelle pariskunnalle. Pariskunta oli haastanut yhtiön oikeuteen, koska katsoi, että syövän aiheutti glyfosaattipohjainen Roundup-valmiste. Heinäkuussa 2019 tuomari kuitenkin alensi korvaukset 87 miljoonaan dollariin.[1]

Bayer kertoi heinäkuussa 2019, että yhtiötä vastaan on nostettu Yhdysvalloissa yli 18  000 glyfosaattia koskevaa oikeusjuttua. Niissä kantajat väittävät glyfosaatin aiheuttaneen heille vakavia sairauksia, kuten syöpää. Bayer sanoi tiedotteessaan aikovansa puolustautua oikeudessa voimakkaasti.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d STT: Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000 savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.8.2019.
  2. Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2019.
  3. a b c Ihmiset huolissaan kiistellyn torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksista: "Olisin toivonut, että jos tällaisia aineita tänne tuodaan niin olisi asiasta ilmoitettu" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  4. Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.6.2015.
  5. a b Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  6. Kari Ikävalko: Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä Yle Uutiset. 26.9.2016. Arkistoitu . Viitattu 11.8.2018.
  7. Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2019.
  8. Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  9. a b IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) 2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  10. a b Glyphosate: EFSA updates toxicological profile 12.11.2015. EFSA. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  11. Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  12. a b Warren CornwallSep. 24, 2018, 3:00 Pm: Common weed killer—believed harmless to animals—may be harming bees worldwide Science | AAAS. 24.9.2018. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  13. Rikkakasvien torjunta-ainevioitukset. Metsäntutkimuslaitos.
  14. Todd A. Gaines ym.: Gene amplification confers glyphosate resistance in Amaranthus palmeri. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 14.12.2009. National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
  15. a b c Glyfosaatti ratkaisusta ongelmaksi, Maataloustuottajien keskusliitto 2.12.2015. (arkistolinkki)
  16. Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan. Yle uutiset 11.8.2018.
  17. Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  18. Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  19. Meppien elimistössä liikaa glyfosaattia – parlamentaarikot yrittävät kieltää maailman suosituimman rikkakasvimyrkyn. (digitilaajille) Helsingin Sanomat 15.5.2016.
  20. a b Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa 21.5.2015. Tukes. Viitattu 25.5.2016.
  21. Joint FAO/WHO meeting on pesticide residues residues, Summary report (pdf) 16.5.2016. WHO. Viitattu 16.3.2016. (englanniksi)
  22. a b c Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 4.7.2017.
  23. Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA 15.3.2017. ECHA. Viitattu 16.3.2017. (englanniksi)
  24. a b Glyphosate: EU agency must release censored study, court says dw.com. Viitattu 25.3.2019.
  25. UW study: Exposure to chemical in Roundup increases risk for cancer. University of Washington 13.2.2019. (englanniksi)
  26. Exposure to Glyphosate-Based Herbicides and Risk for Non-Hodgkin Lymphoma: A Meta-Analysis and Supporting Evidence. Science Direct (englanniksi)
  27. Effects of field-realistic doses of glyphosate on honeybee appetitive behaviour. ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 10.7.2015. (englanniksi)
  28. Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2016.
  29. a b Glyfosaatin käyttäytyminen peltomaassa ja pellon fosforitason vaikutus siihen Pirkko Laitinen 2009 (Väitöstiedote)
  30. Tutkija: Rikkaruohomyrkky glyfosaatti köyhdyttää maaperää Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]