Roundup

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo rikkaruohomyrkystä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Roundup on Monsanto-yhtymän kehittämän rikkakasvien torjunta-aineen kauppanimi. Aineen patenttisuoja on mennyt umpeen ja sitä voidaan valmistaa myös muilla nimillä. Lajissaan se on maailman eniten myyty.

Kemiallisesti aine on glyfosaattisuola. Se estää solukossa eräiden aminohappojen synteesiä estämällä entsyymitoimintaa. Se vaikuttaa nimenomaan kasvin kasvavissa osissa. Se on niin sanottu valikoimaton rikkaruohomyrkky, joka hävittää kaiken kasvuston.

Aineen on todettu lievästi ärsyttävän silmän sidekalvoa, mutta ei ihoa. Tämä selittyy sillä, että kyseessä on surfaktantti, pintajännitystä alentava kemikaali. Sitä saa käyttää vain asianmukaisesti suojattuna.

Aineen käyttö kotipuutarhoissa on Hollannissa kiellettyä. EU päättää käyttöluvan jatkosta muualla EU:ssa vuoden 2015 aikana.[1]

Roundupia on käytetty Kolumbiassa myös kokapensaiden tuhoamiseen. Suomessa Roundup on yksi yleisimmistä rikkakasvimyrkyistä.

Glyfosaatin/Roundup-tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikaisessa altistumisessa aine ärsyttää voimakkaasti silmiä ja lievästi ihoa.

Ranskalaiset tutkijat ovat tehneet ensimmäistä kertaa tutkimuksen rikkakasvien torjunnassa käytettävien neljän eri Roundup-tuotteen myrkyllisyydestä ihmissoluille. Solut eristettiin napanuorasta tai solulinjoista, joita käytetään toksisuuden tutkimiseen. Roundup-yhdisteet kuuluvat maailman käytettyimpiin rikkakasvien torjunta-aineisiin, myös muuntogeenisten kasvien ollessa kyseessä. Roundup Ready -soija, jonka tuonti EU:hun on sallittu, sisältää jäämiä Roundup‑torjunta-aineista. Tutkimuksissa minimiannoksina käytetty valmiste aiheutti solukuolemaa ja DNA-vaurioita ja esti soluhengitystä. Kyseinen tutkimus on kuitenkin hyvin kyseenalainen.

Brittiläinen tutkimusryhmä on julkaissut kriittisen raportin Euroopan unionin kemikaalivalvonnan toiminnasta. Sen mukaan glyfosaatti aiheuttaa keskenmenojen ja sikiövaurioiden vaaran. Raportin mukaan saksalaiset viranomaiset ovat vähätelleet ongelmat todenneita tieteellisiä tutkimuksia ja turvautuneet alan omiin selvityksiin. Ongelmat olisivat raportin mukaan olleet tiedossa jo 1990-luvulla mutta salattu.[2]

Kesäkuussa 2015 julkaistaan tutkimustulokset, joiden mukaan glyfosaatti mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi ennakkotiedon maaliskuussa.[3][4]

Vaikka glyfosaatin välittömiä vaikutuksia ihmiseen ja eläimiin on aiemmin pidetty hyvin vähäisinä ja sen on väitetty hajoavan luonnossa parissa viikossa. On kuitenkin mahdollista että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet, kuten AMPA, saattavat erityisesti kylmässä ilmanalassa sitoutua maaperään tai siirtyä ympäristöön. Aiemmat tutkimukset on tehty lämpimässä ilmastossa ja tietyillä maalajeilla. Ongelma on se, että fosfori kilpailee glyfosaatin kanssa samoista maaperän sitoutumispaikoista, ja seurauksena voi olla fosforipäästöjen lisääntyminen.[1]

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että glyfosaatti vaikuttaa mehiläisten terveyteen haitallisesti.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.6.2015.
  2. Jarmo Aaltonen, Elina Lappalainen, Professoriryhmä: EU aliarvioi kasvimyrkkyjen terveysvaarat, Helsingin Sanomat 11.6.2011 sivu B 7
  3. Jaana Kanninen: Kuka omistaa siemenet, osio "Glyfosaatti – aikamme DDT?" 22.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 22.5.2015.
  4. IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides (pdf) 20.3.2015. WHO. Viitattu 22.5.2015.
  5. Mehiläisten joukkotuho: Ihminen varmuudella syyllinen, todiste myös glyfosaatista Viitattu 2015-07-10.
  6. Effects of field-realistic doses of glyphosate on honeybee appetitive behaviour. Viitattu 10.7.2015.

http://www.vib.be/en/news/Documents/20121008_EN_Analyse%20rattenstudie%20S%C3%A9ralini%20et%20al.pdf

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.