Gammahydroksivoihappo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gammahydroksivoihappo
Gammahydroksivoihappo
Gammahydroksivoihappo
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-hydroksibutaanihappo
Tunnisteet
CAS-numero 591-81-1
ATC-koodi N01AX11
PubChem 3037032
DrugBank DB01440
Kemialliset tiedot
Kaava C4H8O3 
Moolimassa 104,10 g/mol (GHB)
126,09 g/mol (Na-GHB)
142,19 g/mol (K-GHB)
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Liukoisuus veteen hygroskooppinen
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 25% (oraalinen)
Metabolia  ?
Puoliintumisaika 30–60 minuuttia
Ekskreetio 5%, renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa  ?
GHB-jauhetta.

Gammahydroksivoihappo (tunnetaan myös nimillä gamma-hydroksibutaanihappo sekä katunimillä GHB tai gamma) on orgaaninen yhdiste, jota esiintyy luonnostaan hyvin pieninä pitoisuuksina muun muassa viineissä[1], lihassa ja sitrushedelmissä. Gammahydroksivoihapon natriumsuolaa eli natriumoksibaattia käytetään lääkkeenä katapleksiaan (Yhdysvalloissa ja Suomessa kauppanimellä Xyrem)[2] ja alkoholin vieroitushoitoon.[3] Ainetta käytetään myös päihteenä ja se on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi Suomessa. Gammabutyrolaktoni eli lakka ja 1,4-butaanidioli ovat gammahydroksivoihapon esiasteita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gammahydroksivoihappo syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1960 ja vuonna 1963 huomattiin, että ihmisten aivoissa esiintyy samaa yhdistettä luontaisesti.[4]

Gammahydroksivoihappoa käytettiin 1960-luvulla yleisesti nukutusaineena, mutta myöhemmin sen käytöstä tähän tarkoitukseen luovuttiin tehokkaampien ja turvallisempien nukutusaineiden korvatessa sen. 1970-luvulla gammahydroksivoihappoa käytettiin narkolepsian hoitoon, mutta käyttö lopetettiin aineen tehottomuuden ja sivuvaikutusten takia. 1980-luvulla ainetta markkinoitiin rasvanpolttajana ja lihasten kehittäjänä.[4]

Vuonna 1990 FDA julisti tuolloin ravintolisänä myydyn gammahydroksivoihapon haitalliseksi nautittuna ja sitä sisältävät tuotteet poistettiin myynnistä.[4]

Käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumoksibaattia eli gammahydroksibutyraatin (GHB) natriumsuolaa valmistetaan Xyrem-tuotenimellä katapleksian hoitoon aikuisilla narkolepsiapotilailla. Lääkkeenä ainetta käytetään liuoksena suun kautta.[5]

Huumausaineena gammahydroksivoihappoa käytetään yleensä liuoksena (joskus myös rakeina, kapseleina tai hygroskooppisena jauheena) suun kautta otettuna.lähde? Gamma rentouttaa ja euforisoi, mutta myös väsyttää. Yliannostus aiheuttaa aluksi pahoinvointia ja pyörrytystä. Suurina annoksia gamma on myrkyllinen ja yliannostus voi johtaa syvään, koomaa muistuttavaan uneen, pulssin hidastumiseen, verenpaineen laskuun, kouristuksiin ja hengityksen lamaantumiseen. Suomessa on ollut joitakin yliannostuksesta johtuneita myrkytyskuolemia. [6]

Farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solut tuottavat sitruunahappokierrossa gammahydroksivoivappoa pelkistämällä sukkiinisemialdehydiä sukkiinisemialdehydireduktaasin (SSR) avulla. Tämä entsyymi indusoiduu cAMP-pitoisuuden[7] noususta, eli yhdisteet jotka nostavat cAMP:a, nostavat elimistön gammahydroksivoihapon synteesiä ja vapautumista.

Gammahydroksivoihappo on GABA:n, glutamaatin, ja glysiinin esiaste[8]

Tarkkaa gammahydroksivoihapon funktiota elimistössä ei tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että aivoissa usea reseptori aktivoituu gammahydroksivoihaposta[9]. Nämä reseptorit ovat eksitoivia, ja eivät ole vastuussa gammahydroksivoihapon sedatiivisesta vaikutuksesta, mutta ne vaikuttavat nostavan eksitatoivan välittäjäaineen, glutamaatin pitosuuksia.[10]

Pieninä pitoisuuksina gammahydroksivoihappo stimuloi aivojen dopamiinin eritystä, mikä selittää aineen aiheuttaman euforian tunteen ja stimulaation. Korkeammilla annoksilla aine aktivoi aivojen GABAB reseptoreja johtaen dopamiinin aktiivisuuden laskuun aiheuttaen sille tyypillisen sedatiivisen vaikutuksen.[11]

Gammahydroksivoihappo nostaa kehon kasvuhormonipitoisuuksia väliaikaisesti.[12]

Gammahydroksivoihapolla on ainakin kaksi erillistä kiinnittymisaluetta keskushermoston reseptoreissa[77]. Gammahydroksivoihappo sitoutuu eksitatoivaan GHB reseptoriin[78][79] ja se on heikko GABAB reseptoriagonisti, joka toimii inhiboivasti[79]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneet kansakunnat on luokittellut GHB:n huumausaineeksi psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa.[13] Suomessa GHB luokiteltiin huumausaineeksi vuonna 2001.[14] Vuonna 2009 korkein oikeus katsoi GHB:n erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.[15][16] Gammahydroksivoihappoa ei saa toimittaa yksityishenkilöille ilman lääkemääräystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]