Euripideen luola
| Euripideen luola | |
|---|---|
| Σπήλαιο του Ευριπίδη | |
 Euripideen luola. |
|
| Sijainti | |
  Euripideen luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Salamis, Saaret, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | luola ja pyhäkkö |
| Kulttuuri |
mm.: mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Aiheesta muualla | |
Euripideen luola (kreik. Σπήλαιο του Ευριπίδη, Spílaio tou Evripídi) on luola ja arkeologinen kohde Salamiin saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren eteläosassa lähellä Peristérian ja Kolónesin kyliä.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euripideen luolana tunnettu luola on löydösten perusteella ollut käytössä neoliittiselta kaudelta ja erityisesti noin ajalta 5300–4300 eaa. lähtien. Myöhäisellä mykeneläisellä kaudella 1300–1100-luvuilla eaa. luola oli hautapaikkana. Klassisen antiikin aikana 400-luvun eaa. lopulla luola toimi tragediakirjailija Euripideen vetäytymispaikkana. On arveltu, että hän olisi laatinut siellä tragediansa Hippolytos. Myöhemmin luolan yhteydessä oli Dionysoksen pyhäkkö, johon liittyi myös Euripideelle omistettu kultti. Pyhäkkö oli käytössä erityisesti hellenistisellä kaudella 200–100-luvuilla eaa. Sen tuhouduttua maanjäristyksessä Dionysoksen ja Euripideen kultin harjoittaminen siirtyi sisälle luolaan.[1][3]
_02.JPG)
Luola säilyi tässä käytössä roomalaisella kaudella, ja siitä tuli nähtävyys ja pyhiinvaelluskohde. Varhaisimmat tiedot luolasta ovat peräisin hellenistisen ja roomalaisen kauden kirjailijoilta, kuten Filokhorokselta, Satyrokselta, Euripideen elämäkerran anonyymiltä kirjoittajalta sekä Aulus Gelliukselta, joka kertoo itse käyneensä paikalla Ateenassa ollessaan.[1][2] Herulit ja gootit tuhosivat pyhäkön vuonna 267. Frankkivallan aikana 1300-luvulla luolaa käytettiin piilopaikkana ja omaisuuden kätköpaikkana.[1][3] Luolan arkeologiset kaivaukset suoritti Ioánninan yliopisto vuosina 1994–1997 Giánnis Lóloksen johdolla.[1] Sen ympäristöä tutkittiin jatkotutkimuksissa vuosina 1998–2000.[2]
Luola ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euripideen luola sijaitsee 115 metrin korkeudessa merenpinnasta laskettuna.[1] Se ei näy rannikolle, mutta sen suuaukolta on hyvä näkymä merelle.[2] Luola on vaakasuuntainen ja siinä on matala sisäänkäynti. Sen sisällä on kymmenen kammiota sekä kapeita käytäviä ja syvennyksiä. Kammioiden ja käytävien yhteispituus on noin 47 metriä. Sisällä luolassa on stalagmiitteja, jotka muodostavat kuin verhoja kammioiden välille.[1][2] Aulus Gellius kuvasi paikkaa ”epämiellyttäväksi ja pelottavaksi”.[2]
Luolan lähellä olleeseen Dionysoksen pyhäkköön kuului suorakulmainen naiskos eli pieni temppeli sekä pöytä ja vesisäiliö. Se oli rakennettu vesilähteen yhteyteen.[1]
Luolasta tehtyjä löytöjä on Salamiin arkeologisessa museossa.[1] Niihin lukeutuu muun muassa kulttiesineitä, keramiikkaa, piikivestä ja Míloksen obsidiaanista tehtyjä työkaluja, rahoja, koruja, lyhyt mykeneläisaikainen pronssimiekka sekä skyfos, johon on kaiverrettu Euripideen nimi.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euripideen luola Wikimedia Commonsissa
