Eugene Holman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eugene Holman (s. 27. heinäkuuta 1945 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalaissyntyinen kielitieteilijä, englannintaja ja Helsingin yliopiston englannin kielen emerituslehtori[1].

Holman suoritti BA-tutkinnon Cornellin yliopistossa New Yorkissa ja saapui Suomeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon Fulbright- stipendillä vuonna 1966[1]. Helsingin yliopistossa Holman suoritti humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian kandidaatin tutkinnot[2].

Hän on tutkinut itämerensuomalaisten kielten morfologiaa[3], englannin kielen historiaa Suomessa, amerikanenglannin erikoispiirteitä, Georg Friedrich Händelin englanninkielisiä oratorioita sekä Viron kielioloja ja politiikkaa. Hän luennoi myös holokaustin historiasta ja pseudohistoriasta.[3]

Holman puhuu englannin, suomen, ruotsin lisäksi unkaria, venäjää, japania, saksaa, viroa , muinaisislantia, latinaa, goottia ja esperantoa[1]. Lisäksi Holman on yksi harvoja vepsän kielen taitajia.[3]

Hän oli mukana ideoimassa, kääntämässä ja koordinoimassa EU:n sponsoroimaa yhdeksänkielistä tietokonepohjaista viron kielen kurssia Eesti keel ja meel[4].

Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holman esitti Aaronia Jukka Sipilän ohjaamassa televisioelokuvassa Shakespearen näytelmästä Titus Andronicus (1970). Lisäksi hänellä oli päärooli Matti Sokan ohjaamassa elokuvassa Musta Lumikki (1971) jossa hän näytteli somalialaislääkäri Adam Osmania joka retkahti suomalaiseen sairaanhoitajaan Satu Santalaan (Ulla Kivipato) [5]. Holmanilla oli myös sivurooli televisioelokuvassa Doris: Kekkosen päiväkirjat osa 1 (1986).

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Teema/reema -rakenne ja suomen kielen sanajärjestys". Virittäjä v. 79 (1975).
  • Allomorphic and dialectal cohesion in the light of Baltic-Finnic grade alternation, (1975).
  • "Early Finnish structuralism: the description of configurational alternation in the earliest Finnish grammars", teoksessa Finnish structuralism:present and past. (1976).
  • "Some thoughts on variable word order", teoksessa Reports on Text Linguistics'. (1976).
  • "The eastern Finnish diphthongization of long compact vowels and its diachronic implications", Советское финно-угроведение, v. 15. (1979).
  • “Typology as instigator and regulator of linguistic change”. teoksessa Papers from the Fourth International Conference on Historical Linguistics, Stanford, March 26–30 1979. (1980).
  • "Säilyykö hevonen hevosena?", Tiede 2000. (1983).
  • “On the historical continuity of linguistic systems”. teoksessa Papers from the Fifth International Conference on Historical Linguistics, Galway, April 6–10 1981. (1982).
  • Handbook of Finnish Verbs. (1984).
  • "On the semasiologization of phonological rules: the semiotic evolution of Finnish consonant gradation" teoksessa Papers from the Sixth International Conference on Historical Linguistics, Poznan, 22–26 August 1983. (1985).
  • FINNMORF. Levyke + käyttöopas. Suomen taivutusmuoto-opin tietokoneellinen malli. (1986).[6]
  • "FINNMORF: A computerized reference tool for students of Finnish morphology", Computers and the Humanities, 22 (1988).
  • Terve, Suomi! Conversational Finnish in video, mukana Artem Davidjants, Inge Davidjants ja Riitta Koivisto-Arhinmäki. (1992)
  • Tere, Eestimaa! Hello, Estonia! An audiovisual course in spoken Estonian, mukana Virgi Jalakas, Leo Villand, Artem Davidjants ja Inge Davidjants. (1993, 2001).
  • Talar du svenska? = Kas sa räägid rootsi keelt? Rootsi keele audiovideokursus, mukana Ola Nilsson, Artem Davidjants ja Inge Davidjants. (1994).
  • Talar du svenska? Zviedru valodas audiovideokurss = Vai tu runa zviedriski?, Eugens Holmanis [= Eugene Holman] mukana Ula Nilssons, Artems Davidjants ja Inge Silina . (1994).
  • What's up, America? An audiovisual course in spoken American English = Mis uut, Ameerika? : Ameerika inglise kõnekeele audiovideokursus. mukana Artem Davidjants ja Suliko Liiv (1995).
  • "Multilingualism and National Identity in Post-Soviet Estonia”, Sociolinguistica 9. (1995).
  • What's up, America? An audiovisual course in spoken American English = Что нового, Америка? Aудиовидеокурс разговорного американского варианта английского языка, Юджин Холман [=Eugene Holman] mukana Артем Давидянц [= Artem Davidjants]. (1995).
  • What's up, America? An audiovisual course in spoken American English. Audiovizualinis šnekamosios anglu kalbos amerikietiškojo varianto kursas = Kas nauja, Amerika?, mukana Artem Davidjants ja Audrone Gustaite-Brauer. (1996)
  • What's up, America? An audiovisual course in spoken American English. Amerikanu anglu sarunvalodas audiovideokurss = Ka klajas, Amerika?, Judžins Holmans [=Eugene Holman], mukana Artems Davidjants ja Valda Martinsone. (1996).
  • "Acculturation and Communicative Mobility Among Former Soviet Nationalities", mukana Harald Haarmann. Annual Review of Applied Linguistics. v. 17. (1997).
  • "The impact of English as a language of science in Finland and its role for the transition to network society", mukana Harald Haarmann, teoksessa Ulrich Ammon, ed., The Dominance of English as a Language of Science: Effects on Other Languages and Language Communities. (2001).
  • Tere, Eestimaa! : [eesti keele audiovideokursus] = Здравствуй, Эстония! Aудиовидеокурс эстонского языка, mukana Virge Jalakas, Leo Villand ja Inge Davidjants (2001).
  • Singing in Finnish: a manual for singers and vocal coaches: 75 Finnish songs phonetically transcribed with translations, mukana Gustav Djupsjöbacka ja Donald Adamson. (2005).

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holman on kääntänyt useita tieteellisiä kirjoja ja tutkielmia sekä Suomen valtion julkaisuja suomesta, ruotsista, saksasta, venäjästä ja virosta englanniksi.

  • Matti Kuusi, Ovambo proverbs: with African parallels, mukana Anja Miller ja Matt T. Salo. (1970).
  • Tuomo Tuomi, Suomen kielen käänteissanakirja. A Reverse Dictionary of Finnish, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia. (1972).
  • Matti Kuusi, Ovambo riddles: with comments and vocabularies. (1974).
  • Jaakko Frösén, Prolegomena to a study of the Greek language in the first centuries A. D.: the problem of koiné and atticism. (1974).
  • Heikki Paunonen, Idiolectal Variation in Helsinki Urban Speech, International Journal of the Sociology of Language. v. 10. (1976).
  • Heikki Paunonen, On free Variation. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja v. 72. (1974).
  • William Copeland (toim.), Finnish-American academic and professional exchanges: analyses and reminiscences. (1984).
  • Pirjo Honkasalo ja Pekke Lehto (ohj.), Da Capo. (1985).
  • Työministeriö, Guide for aliens resident in Finland. (1988).
  • Kalervo. V. Laurikainen, Beyond the atom: the philosophical thought of Wolfgang Pauli. (1988).
  • Yuri Lotman, Greetings to the symposium. An interview with Yuri Lotman in Helsinki, June 1987, teoksessa: Henri Broms ja Rebecca Kaufmann (toim.), Semiotics of Culture: Proceedings of the 25th Symposium of the Tartu-Moscow School of Semiotics, Imatra, Finland, 27th-29th July, 1987. (1988).
  • Hannele Hallmann, Household Work and Its Significance to the Individual. (1990).
  • Pertti Virtaranta, Amerikansuomen sanakirja. A Dictionary of American Finnish. (1992).
  • Heikki Särkkä, Englantilais-suomalais-englantilainen yleiskielen käyttösanakirja = English-Finnish-English general dictionary. (1992).
  • Linda Salvia (toim.), The immigrantʾs guide to education in Finland, Opetushallitus. (1993).
  • Helena Helve, The world view of young people. A longitudinal study of Finnish youth living in a suburb of metropolitan Helsinki. (1993).
  • Julitta Suomela, Russia Abroad: The Ideological and Political Views of Russian Émigrés in European Russian Newspapers between 1918 and 1940. Tiivistelmä. (2001).
  • Pangloss AS, Eesti keel ja meel = Estonian language and mind. Yhdeksällä lähdekielellä toimiva tietokonepohjainen viron kielen kurssi (2008).
  • Hannu Rautkallio, The Jews in Finland. Spared from the Holocaust. (2008).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eugene Holman ja iso tarina (Nykykielten laitos) Ajankohtaista asiaa kielistä ja kulttuureista. Helsingin Yliopisto. Viitattu 23.12.2014.
  2. Portrait » Eugene HolmanSixDegrees
  3. a b c Department of English: Eugene Holman
  4. Eesti keel ja meel
  5. Musta Lumikki (Yle Teema Suomi Kino) Yle Teema. Yleisradio. Viitattu 23.12.2014.
  6. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.