Ernesti Aarnio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarlo Ernesti (Karl Ernest, K. E.) Aarnio (27. tammikuuta 1877 Helsinki18. tammikuuta 1938 Kalanti) oli suomalainen kirkkoherra, lääninrovasti ja kokoomuksen kansanedustaja.[1][2]

Aarnion vanhemmat olivat tehtaantyömies Johan Robert Henriksson ja Amanda Wilhelmina Simstedt. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1896 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian preliminääritutkinnon 1897 ja teologian erotutkinnon 1900. Hänet vihittiin papiksi 1900 ja hän suoritti pastoraalitutkinnon 1903.[1][2]

Aarnio oli Laukaan papiston apulaisena ja vt. kirkkoherrana 1900–1903, Korpilahdella kirkkoherran apulaisena, armovuoden saarnaajana, vt. kappalaisena ja vt. kirkkoherrana 1903–1904, 1904–1905 ja 1906–1908, Uuraisten vt. kirkkoherrana 1904 ja 1905–1906 sekä Kymin vt. kirkkoherrana 1908–1909. Hän oli sitten Korpilahden kappalaisena 1909–1915, Teiskon kirkkoherrana 1915–1921 sekä Turun läänin Uudenkirkon, myöhemmin Kalannin kirkkoherrana 1921–1938. Hämäläinen toimi vt. lääninrovastina 1928–1930 ja hän oli lääninrovasti 1930–1938.[1]

Aarnio oli kansanedustajana 1927–1929 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli Teiskon ja Turun läänin Uudenkirkon kunnanvaltuustojen jäsenenä.[1]

Ernesti Aarnio oli naimisissa vuodesta 1904 Minna Johanna Vilénin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ernesti Aarnio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b AARNIO Karl Ernest. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]