Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri (arvonimi)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin nimi ja arvo (ruots. utomordentligt sändebud och befullmäktigad minister) oli Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuului tasavallan presidentin arvonimistä annetun asetuksen liitteessä 2. ryhmään vuoteen 2017 saakka.[1]

Arvonimi myönnettiin itsenäisessä Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918 Rafael Erichille ja viimeisen kerran vuonna 1968, jolloin sen sai pääjohtaja Olavi J. Mattila.[2] Vuosien 1918–1968 aikana arvonimi ”erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri” on myönnetty 26 henkilölle.[2]

Vuonna 2017 tasavallan presidentin asetusta arvonimistä tarkistettiin muuttamalla ryhmässä 2 oleva arvonimi erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri muotoon erikoislähettiläs.[1]

Arvonimen saaneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvonimen saaneet henkilöt vuoteen 2013 saakka
Nro Päivämäärä Henkilö Ammatti tai arvo Lähde
 1.  9.7.1918  Rafael Erich professori [3]
 2.  23.12.1919  Erik Ehrström lakit. kand. [3]
 3.  15.11.1924  Pontus Artti kansliapäällikkö [3]
 4.  29.12.1925  G. A. Gripenberg asianhoitaja [3]
 5.  15.1.1926  Yrjö Saastamoinen ministeri [3]
 6.  2.1.1928  Aarno Yrjö-Koskinen kansliapäällikkö [3]
 7.  22.2.1929  George Winckelmann osastopäällikkö [3]
 8.  8.5.1931  Hjalmar Procopé varatuomari [3]
 9.  1.12.1932  Paavo Pajula jaostopäällikkö [3]
 10.  27.2.1933  Eduard Palin osastopäällikkö [3]
 11. [i] 27.2.1933  Hugo Valvanne kansliapäällikkö [3]
 12.  16.11.1934  Rudolf Savolahti osastopäällikkö [3]
 13.  21.1.1938  Harald Hellström oikeudellisen osaston päällikkö, lakit. kand. [3]
 14.  10.11.1939  Rafael Hakkarainen ulkovalt. esitt., valtioneuvos [3]
 15.  9.5.1940  Axel Solitander asiamies, ent. pääkonsuli, insinööri [3]
 16.  30.5.1941  Henrik Ramsay tohtori [3]
 17.  30.5.1941  Tauno Jalanti ulkoministeriön apul. osastopäällikkö, fil. maist. [3]
 18.  6.6.1941  Rainer von Fieandt pankinjohtaja, varatuomari [3]
 19. [i] 7.8.1942  Hugo Valvanne entinen erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri, fil. maist.  [3]
 20.  25.9.1942  Bruno Kivikoski kansliapäällikkö, varatuomari [3]
 21.  2.10.1942  Päivö Tarjanne osastopäällikkö [3]
 22.  2.10.1942  Asko Ivalo osastopäällikkö [3]
 23.  11.12.1942  Wäinö Wuolijoki entinen senaattori, agronomi, fil. maist. [3]
 24.  5.9.1951  Sakari Tuomioja johtokunnan pj., lakit. lis., varatuomari [3]
 25.  5.8.1957  Eljas Erkko mol.oik. kand. [3]
 26.  3.5.1968  Olavi J. Mattila pääjohtaja, diplomi-insinööri, kauppat. maist. [3]
Huomautukset
  1. a b  Nimi Hugo Valvanne esiintyy luettelossa kaksi kertaa sekä numerolla 11 (27.2.1933) että numerolla 19 (7.8.1942), mutta näin on myös annetussa lähteessä. Lähteessä on jälkimmäisen nimityksen kohdalla vuonna 1942 henkilön ammatiksi tai arvoksi merkitty ”ent. erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri, FM”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tasavallan presidentin asetus arvonimistä annetun tasavallan presidentin asetuksen liitteen 1 muuttamisesta Annettu 8.9.2017. Helsinki: Valtioneuvosto. ”Valtioneuvoston kanslia esittää arvonimistä annetun tasavallan presidentin asetuksen (381/2000) muuttamista siten, että asetuksen liitettä 1 tarkistetaan muuttamalla ryhmässä 2 oleva arvonimi erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri muotoon erikoislähettiläs [– –].” Viitattu 29.9.2017.
  2. a b Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 46–47. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Luettelot myönnetyistä arvonimistä vuoteen 2012 saakka. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014.