Paavo Pajula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paavo Päiviö Pajula (13. syyskuuta 1878 Lohtaja23. huhtikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen juristi. Hän toimi lähettiläänä Kööpenhaminassa ja sai Helsingin yliopiston lakitieteen kunniatohtorin arvon 1955.[1]

Pajulan vanhemmat olivat pastori Lauri Vihtori Pajula (ent. Widbom) ja Fanny Johanna Maria Haake. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1900. Pajula suoritti yleisen oikeustutkinnon 1905, valmistui molempien oikeuksien lisensiaatiksi 1905 ja sai varatuomarin arvon 1907.

Pajula toimi Sortavalan pormestarina 1907–1917. Hän oli ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1919 alkaen ja toimi viimeksi lähettiläänä Kööpenhaminassa 1939–1945. Pajula sai lakitieteen kunniatohtorin arvon 1955. Hän osallistui myös heimosotiin kuuluneeseen Aunuksen retkeen vuonna 1919 ja toimi Aunuksen väliaikaisen hoitokunnan jäsenenä.

Pajula oli naimisissa vuodesta 1909 Aleksandra Naemi Nathalia Bergin kanssa.[2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venäjän kauppa ja kauppapolitiikka neuvostovallan aikana, WSOY, 1925
  • Sortavalan Berg-suku, Tekijä, Helsinki 1947
  • Ensimmäinen lainsuomennos. Lisiä suomalaisen lakikielen varhaishistoriaan, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1955
  • Suomalaisen lakikielen historia pääpiirteittäin, WSOY, 1960

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 846
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Paavo Päiviö Pajula
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.