David de Gea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
David de Gea
David de Gea 2017.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi David de Gea Quintana
Syntymäaika 7. marraskuuta 1990 (ikä 29)
Syntymäpaikka Madrid, Espanja
Pelipaikka maalivahti
Pituus 192 senttimetriä
Paino 82 kilogrammaa
Seura
Seura Manchester United
Pelinumero 1
Junioriseurat
2001–2008 Atlético Madrid
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2008–2009 Atlético Madrid B 35 (0)
2009–2011 Atlético Madrid 57 (0)
2011– Manchester United 304 (0)
Maajoukkue
2004 Espanja U15 12 (0)
2007 Espanja U17 15 (0)
2007–2009 Espanja U19 15 (0)
2009 Espanja U20 1 (0)
2009–2013 Espanja U21 27 (0)
2012 Espanja U23 5 (0)
2014– Espanja 41 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 14. maaliskuuta 2020.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 14. maaliskuuta 2020.

David de Gea Quintana (s. 7. marraskuuta 1990 Madrid, Madridin maakunta, Espanja) on espanjalainen jalkapallomaalivahti, joka seuratasolla edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Manchester Unitedia.

Seurajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atlético Madrid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Gea on Atlético Madridin kasvatti. Hän pelasi ensimmäisen kauden ammattilaisurallaan lähinnä Atlético Madridin reservijoukkueessa, joka pelasi maan kolmanneksi korkeimalla sarjatasolla.

Kaudella 2009–2010 hän sai kutsun ensimmäistä kertaa edustusjoukkueeseen, ykkösmaalivahti Sergio Asenjon ollessa pelaamassa maaotteluita. 30. syyskuuta 2009 De Gea korvasi loukkaantuneen Roberton Mestarien liigan ottelussa Portoa vastaan. Kolme päivää myöhemmin De Gea teki ensiesiintymisensä Espanjan pääsarjassa kotiottelussa Real Zaragozaa vastaan. Samaisessa ottelussa hän onnistui torjumaan Marko Babićin laukoman rangaistuspotkun.[1] Joukkue eteni Eurooppa-liigassa aina loppuotteluun saakka, jossa se kohtasi englantilaisen Fulhamin. Loppuottelu päättyi varsinaisella peliajalla tasalukemiin 1–1 ja eteni täten jatkoajalle, jossa voiton Atléticolle ratkaisi Diego Forlán.[2]

Seuraava kausi 2010–2011 alkoi voittokkaasti, kun Atlético kaatoi UEFA Super Cupin loppuottelussa Internazionalen luvuin 2–0. De Gea torjui ottelussa Diego Militon laukoman rangaistuspotkun.[3]

Manchester United[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. toukokuuta 2011 Manchester Unitedin päävalmentaja Alex Ferguson ilmoitti De Gean olevan lähellä siirtoa englantilaisseuraan korvaamaan kokenutta Edwin van der Saria, joka päätti pelaajauransa.[4] 29. kesäkuuta 2011 siirto sai lopullisen vahvistuksen ja De Geasta maksetun siirtokorvauksen arvioidaan olevan 20–25 miljoonan euron välillä. Hän solmi manchesterilaisseuran kanssa viisivuotisen sopimuksen.[5][6]

Virallisen ensiesiintymisensä uudessa seurassaan de Gea teki 7. elokuuta 2011 voittoisassa Community Shieldissä paikallisvastustaja Manchester Cityä vastaan. Hän pelasi kaudella 2011–2012 kaikkiaan 29 valioliigaottelua, joissa päästi 29 maalia ja piti 13 ottelussa maalinsa koskemattomana. Mestarien liigassa hän pelasi neljä ottelua.[7]

De Gea pelasi Unitedin valioliigamestaruuteen päättyneellä kaudella 2012–2013 kaikkiaan 28 sarjaottelua. Niissä hän pelasi 11 nollapeliä ja päästi 26 maalia.[7] Hänet valittiin Valioliigan kauden joukkueeseen.[8] Mestarien liigassa hän päästi seitsemässä ottelussa kahdeksan maalia.[7]

De Gea oli syksyllä 2013 voittamassa Community Shieldiä. Valioliigakaudella 2013–2014 hän pelasi 37 ottelussa 12 nollapeliä ja päästi 43 maalia. Mestarien liigan kymmenestä ottelusta hän piti maalinsa viidessä koskemattomana ja päästi kaikkiaan yhdeksän maalia. [7] Kaudella 2014–2015 hänet valittiin toistamiseen Valioliigan kauden joukkueeseen.[9] Hän piti kauden 37 valioliigaottelussaan maalinsa puhtaana 11 kertaa ja päästi kaikkiaan 36 maalia.[7]

De Gea pelasi kuusi ottelua Unitedin voittaessa FA Cupin kaudella 2015–2016. Valioliigassa hän pelasi 34 ottelua, joissa päästi 33 maalia ja piti nollan 15 ottelussa.[7] Hänet valittiin jälleen sarjan tähdistöjoukkueeseen.[10] Mestarien liigassa hän pelasi kuusi ottelua.[7]

De Gea voitti kaudella 2016–2017 Community Shieldin, Englannin liigacupin, jossa pelasi viisi ottelua, ja Eurooppa-liigan, jossa pelasi tosin vain kolme alkulohkon ottelua.[7] Valioliigassa hänet valittiin jälleen kauden joukkueeseen[11] hänen pidettyään maalinsa koskemattomana 14 kertaa pelaamissaan 35 ottelussa. Maaleja hän päästi kaikkiaan 29.[7]

De Gea valittiin jo viidennen kerran Valioliigan kauden joukkueeseen 2017–2018[12], jolloin hän pelasi 18 nollapeliä ja päästi 28 maalia pelaamissaan 37 valioliigaottelussa.[7] Hän sai samalla kaudella myös eniten nollapelejä Valioliigassa pelanneen maalivahdin Golden Glove -palkinnon.[13] Mestarien liigan kuudesta ottelusta hän piti maalinsa koskemattomana neljässä, ja päästi kaikkiaan kolme maalia.[7]

Valioliigakaudella 2018–2019 de Gea päästi 38 ottelussa 54 maalia ja pelasi seitsemän nollapeliä. Mestarien liigan yhdeksässä ottelussa hän päästi yhdeksän maalia ja piti kolmessa ottelussa maalinsa puhtaana. Ennen kuin koronaviruspandemia keskeytti kauden 2019–2020 hän pelasi 29 valioliigaottelua, joista piti maalinsa koskemattomana kahdeksassa ottelussa ja päästi kaikkiaan 30 maalia.[7]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Gea oli voittamassa alle 17-vuotiaiden Euroopan-mestaruutta 2007. Hän pelasi samana vuonna viisi ottelua Espanjan saavuttaessa hopeaa alle 17-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Hän pelasi alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2008 ja 2009. Hän pelasi kaikki viisi ottelua Espanjan voittaessa alle 21-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden 2011 ja 2013.[7]

De Gea pelasi Espanjan A-maajoukkueessa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014 ystävyysottelussa El Salvadoria vastaan. MM-kilpailuissa 2014 hän oli Espanjan varamaalivahtina. EM-kilpailuissa 2016 ja MM-kilpailuissa 2018 hän pelasi ykkösmaalivahtina kaikki ottelut. Vuonna 2019 pelatuista kymmenestä EM-karsintaottelusta de Gea pelasi vain kolme.[14]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Espanja
    • Alle 21-vuotiaiden EM-kulta (2): 2011, 2013
    • Alle 17-vuotiaiden EM-kulta (1): 2007
    • Alle 17-vuotiaiden MM-hopea (1): 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. De Gea stands tall after whirlwind bow UEFA. Viitattu 26.5.2011. (englanniksi)
  2. Atletico Madrid 2-1 Fulham BBC Sport. Viitattu 26.5.2011. (englanniksi)
  3. Slick Atlético seal Super Cup success UEFA. Viitattu 26.5.2011. (englanniksi)
  4. Ferguson reconoce que el Manchester tiene un acuerdo con De Gea Marca. Viitattu 26.5.2011. (espanjaksi)
  5. El United hace oficial el fichaje de De Gea Marca. Viitattu 29.6.2011. (espanjaksi)
  6. De Gea dejará más dinero del que marca su cláusula Marca. Viitattu 29.6.2011. (espanjaksi)
  7. a b c d e f g h i j k l m David de Gea Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
  8. Gareth Bale wins PFA Player of Year and Young Player awards bbc.com. 28.4.2013. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  9. Chelsea's Eden Hazard named PFA Player of the Year bbc.com. 26.4.2015. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  10. PFA awards: Leicester and Spurs dominate Premier League team bbc.com. 21.4.2016. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  11. PFA teams of the year: Chelsea and Tottenham dominate Premier League XI bbc.com. 20.4.2017. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  12. Manchester City players dominate PFA team of the year bbc.com. 18.4.2018. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  13. David de Gea premierleague.com. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  14. David de Gea Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]