Dany Heatley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dany Heatley
Henkilötiedot
Syntynyt21. tammikuuta 1981 (ikä 43)
Freiburg, Länsi-Saksa
Kansalaisuus  Kanada
 Saksa
Jääkiekkoilija
Lempinimi Heater
Pelipaikka laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 191 cm
Paino 98 kg
Pelinumero 15
Pelaajaura
Pääsarjaura 2001–2016
Seurat Atlanta Thrashers (NHL)
SC Bern (NLA)
Ak Bars Kazan (RSL)
Ottawa Senators (NHL)
San Jose Sharks (NHL)
Minnesota Wild (NHL)
Anaheim Ducks (NHL)
Norfolk Admirals (AHL)
San Antonio Rampage (AHL)
Nürnberg Ice Tigers (DEL)
NHL-varaus 2. varaus, 2000
Atlanta Thrashers

Daniel ”Dany” James Heatley (s. 21. tammikuuta 1981 Freiburg, Länsi-Saksa) on uransa lopettanut kanadalais-saksalainen jääkiekkoilija, olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari. Heatley on pelannut 869 NHL-ottelua ja edustanut Kanadaa useissa arvokisoissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heatley syntyi Länsi-Saksassa, jolloin hänen isänsä Murray Heatley pelasi Saksan DEL-liigassa. Kun Murray lopetti jääkiekon, perhe asettui asumaan Calgaryyn, missä Daniel kasvoi.

Pelatessaan juniorikiekkoa AMHL:ssä Calgary Buffaloesin riveissä, Heatley teki 81 pistettä 36 pelissä kaudella 1997–1998 ja sai Harry Allen Memorial Trophyn liigan parhaana maalintekijänä. Hän johti Buffaloesin pronssimitaliin kauden 1998 Air Canada Cupissa. Heatley sai turnauksen parhaan maalintekijän ja turnauksen arvokkaimman pelaajan palkinnon.

Kaudella 1998–1999 Heatley nimettiin Kanadan vuoden junioripelaajaksi. Seuraavat kaksi kautta Heatley pelasi yliopistokiekkoa WCHA:ssa Wisconsin yliopiston Badgers-joukkueessa. Hän menestyi hyvin ja hänet valittiin tähdistökentälliseen. Atlanta Thrashers varasi Heatleyn toisena NHL:n vuoden 2000 varaustilaisuudessa. Heatley luopui opiskelijapaikastaan ja suuntasi ammattilaiseksi NHL:ään.[1]

NHL-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisellä kaudellaan NHL:ssä Heatley teki 82 ottelussa 67 pistettä. Kauden päätteeksi hänet valittiin NHL:n vuoden tulokkaaksi. Hän pelasi myös seuraavat kaksi kautta Atlantassa, ja muodosti tutkaparin Ilja Kovaltšukin kanssa. Heatley ajoi pahan autokolarin 29. syyskuuta 2003, jonka seurauksena Atlantan seurakaveri Dan Snyder kuoli saamiinsa vammoihin kuusi päivää myöhemmin.[1]

Atlanta myi Heatleyn elokuussa 2005 Ottawa Senatorsiin, josta se sai vaihdossa Marián Hossan ja Greg de Vriesin. Kaudella 2005–2006 Heatley teki Ottawassa 82 ottelussa 103 pistettä, ja kaudella 2006–2007 82 ottelussa 105 pistettä. Dany Heatley aloitti kauden 2007–2008 allekirjoittamalla uuden kuuden vuoden sopimuksen Ottawan kanssa, arvoltaan 45 miljoonaa dollaria. Kaudella 2007–2008 hän keräsi 71:ssä pelissä tehot 41+41=82 pistettä. 03.10.2008 Heatley nimettiin yhdessä puolustaja Chris Phillipsin kanssa Ottawan varakapteeneiksi.

Heatleyn NHL-uran paras joukkuesaavutus on keväältä 2007, jolloin Ottawa pelasi Stanley Cupin finaaleissa, mutta lopulta Anaheim Ducks oli Ottawaa parempi. Kesällä 2009 Heatley ilmoitti haluavansa pois seurasta, syynä uuden valmentajan Cory Cloustonin antama pienempi peliaika. Heatleyn sopimuksen myyntikieltopykälän takia hän pystyi kieltäytymään kaupasta, eikä hän hyväksynyt Ottawan tarjousta siirrosta Edmonton Oilersiin. Lopulta Heatley myytiin San Jose Sharksiin vaihdossa Jonathan Cheechoohon, Milan Michálekiin ja varaustilaisuuden toisen kierroksen vuoroon. San Jose Sharksia Heatley edusti kahden kauden ajan ja teki 162 ottelussa 146 pistettä. Kesällä 3. heinäkuuta 2011 hänet kaupattiin Minnesota Wildiin vaihdossa hyökkääjä Martin Havlatiin.[2] Minnesotassa Heatleyn ura on ollut alamäessä. Kaudella 2011–2012 hän oli vielä joukkueen paras pistemies 53 pisteellä, mutta kahdella seuraavalla kaudella ei enää täyttänyt odotuksia.

Aiemmin kovapalkkainen supertähti siirtyi kaudeksi 2014–2015 Anaheim Ducksiin yksivuotisella miljoonan dollarin sopimuksella. Heatley pelasi Ducksissa vain kuudessa ottelussa, minkä jälkeen hänet siirrettiin seuran farmijoukkueeseen AHL-liigaan. Lopulta Ducks kauppasi Heatleyn Florida Panthersiin vaihdossa Tomas Fleischmanniin.[3]

Kaudeksi 2015–2016 Heatley siirtyi pelaamaan Saksan pääsarjaan Nürnberg Ice Tigersin joukkueeseen yksivuotisella sopimuksella.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Heatley on syntynyt Saksassa ja hänen äitinsä on saksalainen, hänellä on sekä Kanadan että Saksan kansalaisuus. Hän pelaa kuitenkin Kanadan maajoukkueessa. IIHF:n sääntöjen mukaan pelaaja ei saa pelata kuin yhdessä maajoukkueessa uransa aikana, mutta periaatteessa Heatley voisi pelata Saksan maajoukkueessa World Cupissa koska turnaus ei ole täysin IIHF:n alainen.

Myös Danyn kolme vuotta nuorempi pikkuveli Mark Heatley on jääkiekkoilija ja syntynyt Saksassa. Mark pelaa tällä hetkellä Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, 2. Bundesligassa.

Heatley on kärsinyt 3 vuoden ehdollisen vankeustuomion ajettuaan ylinopeutta ja menettäen autonsa hallinnan ja ajaessaan ojaan. Tilanteessa kuoli joukkuetoveri Dan Snyder.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1999–2000 UW–Madison NCAA 38 28 28 56 32 Ykköstähdistö
2000–2001 UW–Madison NCAA 39 24 33 57 74 Ykköstähdistö
2001–2002 Atlanta Thrashers NHL 82 26 41 67 56 Calder Trophy
2002–2003 Atlanta Thrashers NHL 77 41 48 89 58
2003–2004 Atlanta Thrashers NHL 31 13 12 25 18
2004–2005 SC Bern NLA 16 14 10 24 58
Ak Bars Kazan RSL 11 3 1 4 22 4 2 1 3 4
2005–2006 Ottawa Senators NHL 82 50 53 103 86 10 3 9 12 11 Kakkostähdistö
2006–2007 Ottawa Senators NHL 82 50 55 105 74 20 7 15 22 14 Ykköstähdistö
2007–2008 Ottawa Senators NHL 71 41 41 82 76 4 0 1 1 6
2008–2009 Ottawa Senators NHL 82 39 33 72 88
2009–2010 San Jose Sharks NHL 82 39 43 82 54 14 2 11 13 16
2010–2011 San Jose Sharks NHL 80 26 38 64 54 18 3 6 9 12
2011–2012 Minnesota Wild NHL 82 24 29 53 28
2012–2013 Minnesota Wild NHL 36 11 10 21 8 0 0 0 0 0
2013–2014 Minnesota Wild NHL 76 12 16 28 18 11 1 5 6 4
2014–2015 Anaheim Ducks NHL 6 0 0 0 0
Norfolk Admirals AHL 25 2 5 7 8
San Antonio Rampage AHL 18 6 7 13 8 3 0 0 0 0
12 kautta YHTEENSÄ NHL 869 372 419 791 620 77 16 47 63 63

Kansainvälinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus O M S Pist. RM
2000 Nuorten MM-kilpailut 7 2 2 4 4
2001 Nuorten MM-kilpailut 7 3 2 5 10
2002 MM-kilpailut 7 2 2 4 2
2003 MM-kilpailut 9 7 3 10 10
2004 MM-kilpailut 9 8 3 11 4
2004 Maailmancup 6 0 2 2 2
2005 MM-kilpailut 9 3 4 7 16
2006 Olympialaiset 6 2 1 3 8
2008 MM-kilpailut 9 12 8 20 4
2009 MM-kilpailut 9 6 4 10 8
2010 Olympialaiset 7 4 3 7 4
Aikuisten turnauksissa yhteensä 71 44 30 74 59

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Suomi 2003 jääkiekko
Kultaa Kultaa Tšekki 2004 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Itävalta 2005 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Kanada 2008 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 2009 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Ruotsi 2000 jääkiekko
Pronssia Pronssia Venäjä 2001 jääkiekko
World Cup
Kultaa Kultaa World Cup 2004 jääkiekko
  • NHL:n vuoden tulokas (Calder Memorial Trophy) 2002
  • NHL:n ykköstähdistössä 2007, kakkostähdistössä 2006
  • NHL:n tähdistöottelussa 2003, 2007, 2009
  • Olympiakultaa 2010
  • Maailmanmestaruus 2003, 2004, MM-hopeaa 2005, 2008, 2009
  • MM-kisojen tähdistökentällisessä 2003, 2004, 2008
  • MM-kisojen arvokkain pelaaja 2004, 2008
  • MM-kisojen paras hyökkääjä 2004, 2008
  • MM-kisojen paras pistemies 2004, 2008
  • MM-kisojen paras maalintekijä 2004, 2008

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Legends of Hockey
  2. Heatley-sopalle ratkaisu: siirto San Joseen jatkoaika.com. Viitattu 14.9.2009.
  3. Ducks vahvistuu Tomas Fleischmannilla jatkoaika.com. Viitattu 1.3.2015.
  4. NHL:n entinen supertähti siirtyy Saksaan 17.9.2015. jatkoaika.com. Viitattu 27.9.2015.
Edeltäjä:
Jevgeni Nabokov
Calder Memorial Trophyn voittaja
2002
Seuraaja:
Barret Jackman