Butšan verilöyly
| Ulkoisia videoita | |
|---|---|
 The New York Timesin julkaisema satelliittikuva-analyysi
| |
Butšan verilöyly on Venäjän vuoden 2022 hyökkäyssodan aikainen epäiltyjen sotarikosten sarja Butšan kaupungissa lähellä Kiovaa. Tapahtumat tulivat julki Ukrainan armeijan vapautettua kaupungin Venäjän armeijan miehitykseltä 1. huhtikuuta 2022.[1] Ukraina ilmoitti 2. huhtikuuta koko Kiovan alueen olevan taas sen hallussa.[2][3] Venäjä hyökkäsi kaupunkiin sodan alkuvaiheessa 27. helmikuuta ja poistui Butšan pormestarin mukaan 31. maaliskuuta.[4][5]
Merkittäviä verilöylyssä kuolleita henkilöitä olivat mm. liikemies ja entinen presidenttiehdokas Oleksandr Ržavskyi, journalisti Zoreslav Zamoisky sekä Kiovan slaavilais-evankelisen seminaarin dekaani Vitaly Vinogradov.[6][7][8]
Verilöylyn paljastuminen ja uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Butšan pormestari Anatoli Fedorukin mukaan kaupungista on löytynyt noin 300 ihmisen ruumiit ja avoin joukkohauta.[9] Sunnuntaina 3. huhtikuuta Ukrainan armeija julkaisi kuvia kellareista, joita epäillään käytetyn kidutuskammioina. Niistä löytyneistä, siviiliväestöön kuuluneista ruumiista löytyi merkkejä ensin polviin ja sitten vasta päähän kohdennetuista ampumisista.[10]
Ukrainan ja Venäjän syytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan kanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vetosi kansainväliseen rikostuomioistuimeen, jotta se lähettäisi osaston keräämään todisteita Venäjän tekemistä sotarikoksista.[11]
Ukrainan pääsyyttäjä Andrij Kostinin mukaan Venäjän armeija teki 9000 sotarikosta Butšassa, tappaen yli 1700 siviiliä.[12]
Venäjän kanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän federaation tutkintakomitea ilmoitti 4. huhtikuuta alkavansa tutkia tapahtumaa Ukrainan tekaisemana provokaationa.[13] Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kiisti Venäjän syyllisyyden ja sanoi mediassa levinneissä kuvissa olevien vainajien olevan lavastettuja.[14] Venäjä on kuitenkin pidättänyt henkilöitä, jotka ovat puhuneet verilöylystä ja väittäneet sen olevan Venäjän syytä.[15][16]
Satelliittikuvien perusteella Butšan kaduilla maanneet vainajat ovat kuolleet kaupungin ollessa venäläisten hallussa.[17]
Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyneet kansakunnat: pääsihteeri António Guterres sanoi olevansa järkyttynyt ja vaati riippumattoman tuomioistuimen selvitystä.[18]
Euroopan unioni: komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoitti Twitterissä olevansa järkyttynyt ja vaati pikimmiten riippumatonta tutkintaa sekä todettujen sotarikollisten asettamista vastuuseen.[19]
Yhdysvallat: ulkoministeri Antony Blinken sanoi kasvavien sotarikoksia koskevien todisteiden olevan ”isku mahaan” ja tarjosi Yhdysvaltojen apua rikosten dokumentointiin ja tekijöiden syyttämiseen.[20]
Suomi: tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin tuomitsivat verilöylyn ja korostivat kansainvälisen tuomioistuimen roolia tapauksen selvittämisessä ja syyllisten tuomitsemisessa.[21]
Viro: pääministeri Kaja Kallas vertasi verilöylyä Neuvostoliiton ja natsi-Saksan tekemiin joukkomurhiin ja sanoi Butšan olevan rikospaikka eikä taistelukenttä.[22]
Liettua: ulkoministeri Gabrielius Landsbergis ilmoitti 4. huhtikuuta sulkevansa Venäjän konsulaatin Klaipėdassa ja kutsuvansa Moskovan suurlähettiläänsä kotiin. Lisäksi maa aikoo lähettää Kiovan suurlähettiläänsä takaisin Ukrainaan. Landbergis sanoi, että Venäjän toimet ovat menneet "kaikkien sivistyneen maailman normien yli".[23]
Moldova: presidentti Maia Sandu kutsui verilöylyä rikokseksi ihmisyyttä vastaan ja julisti maanantain 4. huhtikuuta kansalliseksi suruajaksi Ukrainassa kuolleiden muistolle.[24]
Taiwan: ulkoministeri Joseph Wu tuomitsi teot Twitterissä ja vaati syyllisten saattamista oikeuden eteen rikoksista ihmisyyttä vastaan.[25]
Japani: pääministeri Fumio Kishidan mukaan Venäjä on rikkonut kansainvälistä lakia tappamalla siviilejä.[26]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Returning to Bucha dangerous for now - city council representatives Ukrayinska Pravda. 1.4.2022. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine regained control of ‘whole Kyiv region’ says defence official France 24. 2.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Evidence grows of civilian killings in Bucha BBC News. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ У Бучі під Києвом тривають бої, колона ворога проривається до столиці (відео) 27.2.2022. Конкурент. Viitattu 4.4.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Kateryna Tyshchenko: Mayor of Bucha says the city has been liberated from the occupiers Ukrayinska Pravda. 1.4.2022.
- ↑ В Бучі п’яні окупанти застрелили екс-нардепа та кандидата в президенти Олександра Ржавського Украина Криминальная. 8.4.2022. Viitattu 18.7.2023. (ukrainaksi)
- ↑ After Russian withdrawal, Ukrainian journalists found killed in Bucha and Yahidne Committee to Protect Journalists. 13.4.2022. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Bucha killings: Ukrainian dean of Evangelical seminary among the dead Premier Christian News. 6.4.2022. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Russian retreat leaves trail of dead civilians in Bucha, a town near Kyiv Reuters. 2.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ ‘It was like a movie’: recaptured Bucha recounts violence of Russian invasion the Guardian. 3.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Kuleba calls on ICC mission to come to Bucha to collect evidence of Russian war crimes Interfax-Ukraine. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ War crimes in Bucha: 91 Russian soldiers already identified Ukrinform. 22.2.2023. Viitattu 22.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Reuters: Russia orders probe of Ukrainian 'provocation' over civilian deaths in Bucha Reuters. 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainan sota | Venäjän ulkoministeri Lavrov syyttää Ukrainaa Butšan tapahtumista Helsingin Sanomat. 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Here’s who Russia has punished for speaking out against the war in Ukraine The Hill. 11.5.2022. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Russians Are Snitching On Friends and Family Who Oppose the War in Ukraine Vice. 8.8.2022. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Gerry Doyle: Satellite images show civilian deaths in Ukraine town while it was in Russian hands Reuters. 5.4.2022. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Secretary-General, Deeply Shocked by Killings in Ukraine, Urges Accountability 3.4.2022. United Nations. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Ursula von der Leyen Twitter. 3.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Blinken: growing evidence of Russian atrocities in Ukraine a ‘punch to the gut’ the Guardian. 3.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Venäjän hyökkäys | Vetäytyvien venäläisten jäljiltä paljastuu yhä karmeampia raakuuksia: Butšassa palaneita ruumiita kaduilla ja siviilien joukkohauta, Ukrainan presidentti kutsuu joukkotuhonnaksi Helsingin Sanomat. 3.4.2022. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ HÄIRIVAD KAADRID | Venemaa korraldas Butša linnas massimõrva Delfi. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Lithuania expels Russian ambassador, downgrades diplomatic ties LRT. 4.4.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Maia Sandu anunță zi de doliu național în Republica Moldova după Masacrul de la Bucha digi24. 3.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (romaniaksi)
- ↑ 外交部 Ministry of Foreign Affairs, ROC (Taiwan) 🇹🇼 Twitter. 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Japan condemns Russia for Bucha massacre, calls it a ‘war crime’ The Asahi Shimbun. 4.4.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Butšan verilöyly Wikimedia Commonsissa
- Kornijtšuk, Jana & Lohinova, Elena: The banality of brutality. 33 days under siege in Block 17, Bucha, Ukraine 31.8.2022. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption tutkinnan keskus OCCRP. (englanniksi, venäjäksi, ukrainaksi)