Biologia
Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.[1] Biologian tutkimuskohteet rajoittuvat yksinomaan maapallolle siitä syystä, että ulkoavaruudesta ei ole löydetty elämää, mutta astrobiologia pyrkii löytämään elämää ulkoavaruudesta. Maantiede on biologian läheinen tiede, koska se ikään kuin antaa pohjan elämän esiintymiselle maalla, vedessä ja ilmassa. Lisäksi kaikki biologiassa on fysiikan laeille ja kemiallisille reaktioille alisteista.
Tieteen menetelmin maailmaa tutkivana tieteenhaarana sen tutkimuskohteet vaihtelevat mikrotason ilmiöiden kuten molekyylibiologian ja solujen tutkimuksesta aina kokonaisten eläinten, lajien tai populaatioiden tutkimukseen.[2] Se on eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä, elintoimintoja, rakenteita, alkuperää, kehitystä, leviämistä ja taksonomiaa tutkiva luonnontiede.[3] Koska biologia jakautuu lukuisiin erikoisaloihin, on se terminä jo jossain määrin vanhentunut: nykyään puhutaankin usein mieluummin biotieteistä.
Historia ja etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Biologian historia
Jean-Baptiste Lamarck ja Gottfried Reinhold Treviranus ottivat Biologie-sanan käyttöön toisistaan riippumatta vuonna 1802.[4] Sana biologia on johdettu kreikan sanoista βίος (bios: elämä) ja λόγος (logos: sana, aihe, järkeily jne.).
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko oppialan perustajana voidaan pitää Aristotelesta, jonka säilyneisiin biologisiin tutkielmiin lukeutuvat Eläinoppi, Eläinten syntymisestä, Eläinten osista, Eläinten liikkeestä ja Eläinten kehittymisestä. Aristoteleen oppilasta ja seuraajaa Theofrastosta puolestaan pidetään kasvitieteen isänä. Hänen teoksensa Kasvioppi (Historia plantarum) ja Kasveja koskevia syitä (De causis plantarum) ovat säilyneet osittain. Myöhemmin Plinius vanhempi kirjoitti tietosanakirjan Naturalis historia, joka oli koottu monesta eritasoisesta lähteestä. Tiedot oli hankittu ennemmin kirjallisista lähteistä eikä suoraan luonnosta, mutta se tarjosi kaikenkattavan esityksen aiheesta. Kirja loi yli puolitoista vuosituhatta perustan kulttuurimme luonnontieteelliselle näkemykselle.[5]
Renessanssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesti aina renessanssiin asti ennen kuin antiikin kirjallisuuden kopiointi korvattiin uusilla aineistoilla. Andreas Vesalius kirjoitti vuonna 1543 teoksen De humani corporis fabrica, joka oli ensimmäisiä täysin omiin havaintoihin perustuvia kirjoituksia. De motu cordis et sanguinis (1628) oli William Harveyn kirjoittama verenkierrosta ja sydämen toiminnasta kertova kirja, joka jo pohjautui tieteellisiin kokeiluihin. Vielä Andrea Cesalpino rakensi näkemyksensä Aristoteleen teoksiin kirjassaan De plantis libri XVI (1640), mutta hän käytti kasvitiedettä omana tieteenalanaan.[5]
Kasvien tutkimus oli pitkälti lääkekasvien tutkimusta. Konrad Gesner, John Ray ja Joseph Pitton de Tournefort olivat ensimmäisiä jotka pääosin kehittivät kasvien mutta myös eläinten luokittelua. Samoihin aikoihin myös Antonie van Leeuwenhoek oli kehittänyt mikroskoopin, joka myöhemmin teki mahdolliseksi solujen löytämisen.
Tieteellinen vallankumous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biologian kehittäminen tieteellisen vallankumouksen aikana on pääosin Carl von Linnén ansiota. Hän tuli tunnetuksi koko maailmassa yrityksissään luokitella kaikki elollinen, kasvit sekä eläimet. Hänen suurin saavutuksensa oli nykyisen taksonomian ja systematiikan luominen, kun hän antoi jokaiselle eliölle latinankielisen binominimen. Hän esitteli järjestelmän ensi kertaa, ja otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet ("Systema naturae" 1735). Latinankieliset kuvailevat nimet korvattiin lyhyemmällä kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoison kuvaileva nimi; physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis korvattiin nimellä Physalis angulata.[5]
Elämän määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämän määritelmä on tärkeää sitä tutkivan tieteen kannalta. Elämän katsotaan koostuvan eliöistä, olioista joilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Lisääntymiseen, aineenvaihduntaan ja sopeutumiseen kykenevät yksiköt ovat biologian kannalta eliöitä.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ J. Burdon Sanderson: On the Origin of Biology and its Relation to Other Branches of Natural Science (html/gif) (Volume 2(1707): sivut 613–617. Being a part of the Presidential Address delivered before the British Association for the Advancement of Science at Nottingham on September 13th, 1893) British Medical Journal. 1893 September 16;. Viitattu 24.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Biologia tieteenä (html) Etälukio. Opetushallitus. Arkistoitu 25.11.2010. Viitattu 25.11.2010.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Peter J. Bowler: Ympäristötieteiden historia, s. 499. (7:nnen luvun 1. alaviite) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1997.
- ↑ a b c >http://www.ne.se/lang/biologi?i_whole_article=true
- ↑ David Sadava, H. Craig Heller, David M. Hillis, May Berenbaum: ”1”, Life The Science Of Biology Vol. I, s. 2. W. H. Freeman, 2009. ISBN 978-1429246453
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mayr, Ernst: Biologia – elämän tiede. ((This is biology – the science of the living world, 1998.) Suomentanut Anto Leikola) Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-241-8
- Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Jyväskylä Helsinki: Otava, 2001 (3. painos 2006). ISBN 951-1-17618-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Biologian etäopiskeluympäristö – Opetus.tv
- Biology – Khan Academy (englanniksi)
- Alphabetical list of bio sites (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)