John Ray

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Ray

John Ray (29. marraskuuta 1627 Black Notley, Essex17. tammikuuta 1705 Black Notley) oli englantilainen luonnontieteilijä, jota tavataan sanoa Englannin luonnontieteiden isäksi. Hän kirjoitti nimensä muotoon Wray aina vuoteen 1670 saakka, jonka jälkeen kirjoitti sen muotoon Ray, koska se kuulemma oli ollut aikaisemmin suvun käytäntö.

Rayn isä oli kyläseppä ja äiti oli kuulu parantaja ja kasvien tuntija. 16-vuotiaana hänet lähetettiin Cambridgen yliopistoon, missä hän suoritti kandidaatin tutkinnon. Hän jäi opettamaan useita eri aineita yliopistoon. Vuonna 1660 Ray vihittiin anglikaanisen kirkon papiksi. Eräs hänen oppilaistaan oli Francis Willughby, jonka kanssa hän ja kaksi muuta oppilasta lähtivät kiertämään Eurooppaa keväällä 1663, ja jolta matkalta hän palasi maaliskuussa 1666. Vuonna 1667 Ray valittiin Royal Societyyn. 1673 Ray avioitui Margaret Oakleyn kanssa ja he muuttivat Sutton Coldfieldiien 1676, ja 1677 Falborne Halliin Essexissä. Lopulta vuonna 1679 Ray muutti takaisin Black Notleyyn, jonne hän jäi pysyvästi asumaan. Hänen loppuelämänsä täällä oli hiljaista ja tapahtumaköyhää ja hänen terveytensä oli heikko. Hän elätti itsensä kirjoittamalla kirjoja ja piti yllä laajaa kirjeenvaihtoa. Hänen kunniakseen perustettiin luonnontieteellisiä teoksia julkaiseva Ray Society vuonna 1844.

Rayn vuonna 1676 kirjoittama Ornithologia libri tres, jonka hän kaksi vuotta myöhemmin käänsi ja julkaisi englanniksi, perustui pääosin vuonna 1672 kuolleen Willughbyn havaintoihin ja päätelmiin. Tästä kirjasta katsotaan alkaneen eurooppalaisen tieteellisen ornitologian. Ray ja Willughby kyseenalaistivat Aristoteleen ajoista saakka vallinneita käsityksia ja uskomuksia, kuten esimerkiksi pääskyjen talvehtimisesta. Willughbyn luoma eläinten luokittelujärjestelmä oli osittain parempi Carl von Linnén myöhemmin esittämää ja vastasi enemmän nykyisin vallassa olevaa käytäntöä.

Ray oli luonnonteologi, joka kirjassaan Jumalan luomistyön viisaudesta (The Wisdom of God manifested in the Works of the Creation) (1691) kehotti tutkijoita tekemään havaintoja Jumalan luomistyöstä ja siten tavallaan kehittämään luonnon tieteellistä tutkimista. Rayn työn seurauksena sanotaan syntyneen erilliset systematiikkaan ja maastohavaintoihin perustuvat lintutieteen haarat. Rayn määritelmä lajista oli vallalla aina Darwinin evoluutioteoriaan saakka.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Catalogus plantarum circa Cantabrigiam nascentium (1660)
  • Experiments concerning the Motion of Sap in Trees, yhdessä Willughbyn kanssa (1669)
  • Collection of English Proverbs (1670)
  • Catalogus plantarum Angliae (1670, 1677)
  • Collection of Out-of-the-way English Words (1674)
  • Dictionariolum trilingue (1675)
  • Ornithologia libri tres, yhdessä Willughbyn ja E. Willughbyn kassa (1676)
  • Methodus plantarum nova (1682)
  • Historia generalis plantarum, kolme osaa (1686, 1688, 1704)
  • The Wisdom of God manifested in the Works of the Creation (1691)
  • Miscellaneous Discourses concerning the Dissolution and Changes of the World (1692)
  • Synopsis methodica Animalium Quadrupedum et Serpentini Generis (1693)
  • Collection of Curious Travels and Voyages (1693)
  • Synopsis methodica Avium et Piscium (1713)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.