Luettelo keskeisistä biologian aiheista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) on yleisesti käytetty malliorganismi.

Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen biologian keskeisistä aiheista.

Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Biologian osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aerobiologia – ilmavirtauksien mukana kulkeutuvien orgaanisten aineiden tutkimus
  • Anatomia – kasvien, eläinten ja muiden organismien muodon ja toiminnallisuuden tutkimus
  • Bioinformatiikka – tietotekniikan käyttö perimätiedon ja muun biologisen tiedon keräämiseen, varastoimiseen ja tutkimiseen
  • Biomekaniikka – pidetään usein lääketieteen haarana; eliöiden mekaniikan tutkimus, jossa painotetaan proteesien tai ortoosien sovellusta
  • Biosemiotiikka – semiotiikan kautta tapahtuvien biologisten prosessien tutkimus
  • Biotekniikka – uusi ja joskus kiistanalainen biologian haara, joka tutkii elävien organismien manipulointia (mukaan lukien geenimuuntelua ja synteettistä biologiaa)
    • Synteettinen biologia – tutkimusala joka yhdistää biologian ja tekniikan; sellaisten biologisten funktioiden ja järjestelmien suunnittelua ja rakentamista, joita ei tavata luonnossa
  • Ekologia – elävien organismien välillä olevien vuorovaikutussuhteiden sekä elävien organismien ja näiden elottoman ympäristön välillä olevien vuorovaikutussuhteiden tutkimus
  • Epidemiologia – tärkeä osa kansanterveyden tutkimusta; populaatioiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden tutkimus
  • Evoluutio – sukupolvien myötä tapahtuvat muutokset biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa
    • Evoluutiobiologia – lajien alkuperän ja ajan myötä tapahtuvan polveutumisen tutkimus
      • Evolutiivinen kehitysbiologia – vertaa eri organismien kehitysprosesseja määrittääkseen niiden esi-isiltä perityt suhteet ja selvittääkseen miten kehitysprosessit kehittyivät ajan myötä
    • Paleobiologia – yhdistää biologian menetelmät ja havainnot geotieteisiin lukeutuvan paleontologian menetelmiin ja havaintoihin
      • Paleontologia – fossiilien ja joskus esihistoriallisen elämän maantieteellisten todisteiden tutkimus
  • Farmakologia – lääkkeiden ja synteettisten valmisteiden valmistuksen, käytön ja vaikutuksien tutkimus
  • Fysiologia – elävien organismien, näiden elinten ja elävien organismien osien toiminnan ja toimintamekanismien tutkimus
    • Histologia – kasvien ja eläinten solujen ja kudosten anatomian tutkimus mikroskooppilla
    • Immunologia – organismien immuunijärjestelmien tutkimus
    • Kinesiologia – ihmisen liikkeiden tutkimus
    • Neurobiologia – hermostojen tutkimus, johon sisältyy hermostojen anatomian, fysiologian ja patologian tutkimus
      • Neurotiede – poikkitieteellinen ala, joka tutkii hermostoja
        • Biologinen psykologia – biologian (erityisesti neurobiologian) periaatteiden soveltaminen ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymisen fysiologisten, geneettisten ja kehityksellisten mekanismien tutkimiseen. Se tutkii tätä yleensä neuronien, välittäjäaineiden ja aivopiirien tasolla ja keskittyy biologisiin perusprosesseihin, jotka ovat normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen taustalla.
  • Hematologia – veren ja verta tuottavien elinten tutkimus
  • Iknologia – organismien käyttäytymisestä johtuvien jälkien tutkimus, kuten kolojen ja jalanjälkien tutkimus
  • Kasvipatologia – kasvitautien tutkimus
  • Kehitysbiologia – tutkii prosesseja, joiden kautta organismi kehittyy tsygootista täysikasvuiseksi
    • Embryologia – alkion kehityksen tutkimus (hedelmöittymisestä syntymään)
    • Gerontologia – ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimus
  • Kronobiologia – tutkii määräajoin tapahtuvia (syklisiä) ilmiöitä, jotka ilmenevät elävissä organismeissa
  • Limnologia – sisävesien tutkimus
  • Maatalous – tiettyjen kasvien ja eläinten kasvattamisen tutkimus (painottaa käytännön sovelluksia)
  • Matemaattinen biologia – biologisten prosessien kvantitatiivinen tai matemaattinen tutkimus (painottaa mallintamista)
  • Meribiologia – valtamerten ja muiden merialueiden ekosysteemien ja eliöstöjen tutkimus
  • Meritiede – merten tutkimus, mukaan lukien merissä olevan elämän, merten elinympäristöjen, maantieteen, sään ja muiden meriin vaikuttavien tekijöiden tutkimus
  • Mikrobiologia – mikroskooppisten eliöiden (mikro-organismien) tutkimus
  • Molekyylibiologia – biologian ja biologisten prosessien tutkimus molekyylitasolla
    • Rakennebiologia – molekyylibiologian, biokemian ja biofysiikan haara, joka tutkii biologisten makromolekyylien rakenteita
  • Morfologia – biotieteiden haara, joka tutkii eliöiden rakenteiden muotoa ja rakennetta
  • Neurotiede – hermoston toiminnan ja rakenteen tutkimus
  • Onkologia – syöpäsairauksien tutkimus
  • Paleontologia – fossiilien ja joskus esihistoriallisen elämän maantieteellisten todisteiden tutkimus
  • Palynologia – nykyaikaisen ja fossiilisen siitepölyn, itiöiden ja muiden orgaanisten hiukkasten tutkimus
  • Parasitologia – loisien ja loisimisen tutkimus
  • Patologia – tautien aiheuttajien, prosessien, luonteiden ja kehittymisen tutkimus
  • Perinnöllisyystiede – geenien ja perinnöllisyyden tutkimus
    • Epigeneettinen periytyminen – muista kuin DNA-sekvensseissä tapahtuvista muutoksista johtuvien periytyvien geneettisten ilmenemisien tai solujen fenotyyppien tutkimus
    • Genomiikka – eliöiden genomien tutkimus
    • Populaatiogenetiikka – eliöistä koostuvissa populaatioissa tapahtuvien geenifrekvenssien muutoksien tutkimus
    • Proteomiikka – proteiinien tutkimus, erityisesti niiden rakenteiden ja toiminnan näkökulmasta
  • Radiobiologia – tutkii ionisoivan säteilyn vaikutuksia eläviin eliöihin
  • Rakennebiologia – molekyylibiologian, biokemian ja biofysiikan haara, joka tutkii biologisten makromolekyylien rakenteita
  • Sienitiede – sienien tutkimus
  • Solubiologia – tutkii soluja kokonaisina yksikköinä; tutkii myös elävissä soluissa tapahtuvia molekyläärisiä ja kemiallisia vuorovaikutuksia
  • Systeemibiologia – monimutkaisten biologisten järjestelmien tietokoneellinen ja matemaattinen mallintaminen
  • Systematiikka – tutkii sekä nykyisten että menneiden eliöiden monimuotoistumista ja elävien eliöiden välisiä vuorovaikutussuhteita
    • Fylogenetiikka – tutkii eliöryhmien (kuten lajien ja populaatioiden) välisiä evolutiivisia suhteita, joita löydetään sekvenssoinnin ja morfologisten mittausten kautta
    • Kladistiikka – lajien luokittelumenetelmä, jossa eliölajit luokitellaan ainoastaan niiden esivanhempien perusteella
    • Taksonomia – tieteenhaara, jossa tunnistetaan lajeja, nimetään uusia lajeja ja luokitellaan lajeja
  • Valobiologia – tutkii valon (ei-ionisoivan säteiln) vaikutuksia eläviin eliöihin
  • Ympäristötiede – tutkii ympäristöä ja ympäristöongelmia

Poikkitieteelliset osa-alueet:

  • Astrobiologia – tutkii maailmankaikkeudessa olevan elämän evoluutiota, jakautumista ja tulevaisuutta
  • Biofysiikka – tutkii biologisia prosesseja fysiikan mallein ja menetelmin
  • Biokemia – tutkii elämän olemassaoloon ja toimintaan tarvittavia kemiallisia reaktioita; keskittyy yleensä solutason tapahtumiin
  • Bioklimatologia – tutkii biosfäärin ja ilmakehän välisiä vuorovaikutussuhteita
  • Biologinen psykologia – tutkii aivotoiminnan ja käyttäytymisen välisiä suhteita
  • Eliömaantiede – tutkii lajien ja sitä korkeampien taksonien maantieteellistä levinneisyyttä
  • Sosiobiologia – tutkii yhteisöllisten ilmiöiden biologisia perusteita

Biologian historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologian historia

Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eliökeskeinen biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(tunnetaan myös nimityksellä funktionaalinen biologia)

Solu- ja molekyylibiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Biologi

Luettelot biologeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Outline of biology  –  17.8.2015 versio