Auktorisoitu kääntäminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Auktorisoitu kääntäminen tarkoittaa laillisesti pätevän käännöksen laatimista. Käännettävät dokumentit voivat yksityisiä tai julkisia asiakirjoja, joita tarvitaan esimerkiksi viranomaispäätökseen tai oikeuskäsittelyn välineeksi. Auktorisoidun kääntäjän laatima käännös on samanarvoinen kuin alkuperäinen asiakirja. Vain auktorisoiduilla kääntäjillä on oikeus laatia laillisesti päteviä käännöksiä. [1]

Nykyinen laki auktorisoiduista kääntäjistä astui voimaan 1.1.2008, jota ennen laillisesti pätevien käännösten laatijoita kutsuttiin virallisiksi kääntäjiksi. Ennen vuotta 1989 käytetty termi oli valantehnyt kielenkääntäjä.[2]

Riippuu käännettävän tekstin käyttötarkoituksesta, onko auktorisoidun kääntäjän laatima laillisesti pätevä käännös tarpeen. Auktorisoidun kääntäjän vahvistama käännös tarvitaan esimerkiksi, kun kyseessä on koti- tai ulkomaan viranomaisille esitettävät asiakirjat, kuten syntymä- ja kuolin­todistukset, lääkärin­todistukset, virka­todistukset, testamentit, kaupparekisteriotteet, avioliittoasiakirjat tai perinnönjakoon liittyvät asiakirjat. Laillisesti pätevää käännöstä voidaan vaatia myös esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan haun yhteydessä päästö- ja tutkintotodistuksista tai työ­todistuksista. [3]

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto perustuu auktorisoiduista kääntäjistä annettuun lakiin (1231/2007), valtioneuvoston asetukseen auktorisoiduista kääntäjistä (1232/2007) sekä Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon perusteisiin 2008. [4]


Kääntäjien auktorisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoitujen kääntäjien järjestelmästä ja kehittämisestä vastaa Opetushallitus. Opetushallituksen yhteydessä toimii Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta, joka huolehtii auktorisoitujen kääntäjien tutkinnon järjestämisestä ja voi myöntää hakemuksesta oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Lisäksi Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta esimerkiksi valvoo auktorisoitujen kääntäjien toimintaa sekä ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä rekisteriä auktorisoiduista kääntäjistä.[5]

Auktorisoidun kääntäjän kelpoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoidun kääntäjän on oltava luotettavaksi tunnettu täysi-ikäinen henkilö, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Lisäksi hänellä on oltava kotikunta Suomessa tai vakituinen asuinpaikka jossain Euroopan Unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä voidaan myöntää hakemuksesta kolmella eri perusteella:

1. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto on suoritettu hyväksytysti.

2. Ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella. Tällöin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 60 opintopistettä käännös­tieteen opintoja, joihin kuuluu vähintään 6 opintopisteen laajuiset auktorisoidun kääntämisen opinnot.

3. Virallinen kääntäjä. Ennen vuonna 2008 voimaan tullutta auktorisoitujen kääntäjien järjestelmää oli virallisilla kääntäjillä oikeus laatia laillisesti päteviä käännöksiä. Viralliset kääntäjät voivat tehdä laillisia päteviä käännöksiä vuoden 2012 loppuun asti.

Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä myönnetään viideksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa enintään viisi vuotta kerrallaan. Ennen auktorisoituna kääntäjänä toimimista hakijan tulee antaa auktorisoidun kääntäjän vakuutus. [6]

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon läpäiseminen on yksi tapa saada itselleen auktorisoidun kääntäjän pätevyys. Tutkinnossa on tarkoitus osoittaa tutkintokielten kieli- ja kääntämistaito sekä auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tarvittava muu taito, ja kokelaan on läpäistävä kaikki osiot samalla tutkintokerralla.[7]

Tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkinnossa on vain yksi käännössuunta joko kotimaisista kielistä vieraisiin kieliin tai vieraista kielistä kotimaisiin kieliin. Kotimaisilla kielillä tarkoitetaan tässä suomea, ruotsia sekä pohjois- tai inarinsaamea. Jokaisessa tutkinnossa voi suorittaa kotimaisista kielistä toisiin kotimaisiin kieliin.[8]

Ammatinharjoittamistaidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkinnon ensimmäisessä osassa testataan ammatinharjoittamistaitoja ja osio sisältää kääntäjän ammatinkäytänteitä testaavia monivalintatehtäviä. Tämä osion aikana kaikkien apuvälineiden käyttö on kielletty.

Jotta osion voi suorittaa hyväksytysti, on perehdyttävä seuraaviin teksteihin:

• laki auktorisoiduista kääntäjistä 7.12.2007/1231,

• valtioneuvoston asetus auktorisoiduista kääntäjistä 13.12.2007/1232,

• Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon perusteet 2008 -asiakirjaan (OPH määräys 31/011/2007) sekä

• muut alaan liittyvät sopimukset. [9]


Ammatinharjoittamistaito-osion kysymykset käsittelevät muun muassa

• auktorisoidun kääntäjän työmenetelmiä ja prosesseja

• kääntäjän ja toimeksiantajan välisiä vastuukysymyksiä

• kääntämiseen liittyviä eettisiä periaatteita

lainsäädäntöä ja laadunvarmistusmenetelmiä

• käännösten vahvistamista ja sen jälkeisiä viranomaistoimenpiteitä

• käännösalan kehitystä. [10]

Kieli- ja kääntämistaidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon kieli- ja kääntämistaitoa mittaava osio koostuu kahdesta käännöstehtävästä. Toinen käännöstehtävä on suoritettava lain ja hallinnon alalta ja toisen voi valita vapaasti lääketieteen, talouselämän tai tekniikan erikoisalalta.

Lain ja hallinnon tutkintotehtävät voivat olla esimerkiksi tuomioistuimen päätöksiä, selostuksia oikeustapauksista, sopimustekstejä, juridisia asiakirjoja, poliisin esitutkinta-aineistoa, todistuksia, julkisia ja yksityisiä asiakirjoja.

Talouselämän tutkintotehtävät voivat olla esimerkiksi otteita yritysten vuosikertomuksista, taloudellisista katsauksista, yhtiöjärjestyksistä, taloudellisia sopimustekstejä, taloutta käsitteleviä asiakirjoja.

Tekniikan tutkintotehtävät voivat olla esimerkiksi käyttöohjeita, patenttihakemuksia, tekniikkaan ja teknologiaan liittyviä asiantuntijalausuntoja.

Lääketieteen tutkintotehtävät voivat olla esimerkiksi lääketieteellisiä tapausselostuksia, sairauskertomuksia, lääkärintodistuksia, oikeus­lääke­tieteellisiä tai muita lausuntoja, raportteja lääketieteen tutkimustuloksista. Käännöstehtävien pituus on noin 2 000 merkkiä/tutkintotehtävä mukaan lukien välilyönnit tai vastaava pituus niissä kielissä, joissa käytetään muuta kuin latinalaista merkistöä.

Kieli- ja kääntämistaitoa mittaavat osiot tehdään tietokoneella ja kirjallisten ja elektronisten apuvälineiden sekä Internetin käyttö on sallittu. Sähköpostiyhteyksien ja käännösohjelmien käyttö puolestaan on kielletty. Poikkeustapauksissa tutkintotehtäväkäännökset voidaan kirjoittaa käsin. [11]

Auktorisoitujen kääntäjien rekisteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallituksen yhteydessä toimii auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta, joka ylläpitää auktorisoitujen kääntäjien rekisteriä. Rekisteristä löytyvät kaikki auktorisoidut kääntäjät sekä heidän asuinpaikkakuntansa ja tiedot siitä, mistä kielestä mihin kieleen hänellä on oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä. [12]

Auktorisoidun kääntäjän leima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktorisoitu kääntäjä voi halutessaan teettää itselleen ympyrän muotoisen, läpimitaltaan 35mm pituisen leiman. Leiman keskellä lukee kääntäjän nimi ja ympyrän kehällä teksti ”AUKTORISOITU KÄÄNTÄJÄ – AUKTORISERAD TRANSLATOR”. Suomeksi ja ruotsiksi kirjoitettu teksti painottaa auktorisointijärjestelmän kansallista luonnetta. Vaikkei leiman käyttö olekaan pakollista, suositellaan sitä kansainvälisen asiakirjaliikenteen vuoksi. [13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääntäminen

Käännöstiede

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Auktorisoidut kääntäjät Opetushallitus. Viitattu 30.9.2011.
  2. Laki virallisista kielenkääntäjistä (1148/1988; kumottu), 12 ja 13 § Finlex. Viitattu 30.9.2011.
  3. Auktorisoitu kääntäminen Käännösalan asiantuntijat. Viitattu 30.9.2011.
  4. Yleistä auktorisoidusta kääntämisestä Opetushallitus. Viitattu 30.9.2011.
  5. Laki auktorisoiduista kääntäjistä (1231/2007)
  6. Kääntäjien auktorisointi Opetushallitus. Viitattu 30.9.2011.
  7. [1] OPH: Tutkinnon sisältö
  8. [2] OPH: Tutkinnon sisältö
  9. [3] OPH: Tutkinnon sisältö
  10. [4] OPH: Tutkinnon sisältö
  11. [5] OPH: Tutkinnon sisältö
  12. [6] Auktorisoitujen kääntäjien rekisteri
  13. Auktorisoitu kääntäjä -leima Opetushallitus. Viitattu 30.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]