Kurkkukirva

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Aphis gossypii)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurkkukirva
siivellinen yksilö
siivellinen yksilö
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Aphidini
Suku: Aphis
Alasuku: Aphis
Laji: gossypii
Kaksiosainen nimi
Aphis gossypii
Glover, 1877
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kurkkukirva Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kurkkukirva Commonsissa

Kurkkukirva (Aphis gossypii) on kirvoihin kuuluva hyönteinen. Se on maailmanlaajuisesti merkittävä viljelykasvien tuholainen. Laji on taksonomisesti hankala.

Suomessa kurkkukirva on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkkukirvan siivettömät sukupolvet ovat suotuisissa olosuhteissa kookkaita ja väriltään vihreästä lähes mustaan, kun huonommissa olosuhteissa ne jäävät pienemmiksi värin ollessa vaalean kellertävä. Siivekkäiden sukupolvien pää ja keskiruumis ovat mustat, takaruumis vihreä ja sen sivuilla on mustat pisteet. Koiraat ovat aina siivekkäitä. Raajat ja tuntosarvet ovat vaaleat, mutta raajojen kärjet ja nivelet ovat mustat. Tuntosarvet ovat 6-jaokkeiset ja lähes ruumiin pituiset. Takaruumiin kärjen cauda on vaalea ja noin puolet mustien vaharauhasputkien pituudesta. Ruumiin pituus vaihtelee 0,9–1,8 mm.[2][3]

Lajin kromosomiluku 2n=8.[2]

Lajina kurkkukirva on taksonomisesti hankala, sillä suvussa Aphis on useita kirvalajeja, jotka eroavat kurkkukirvasta korkeintaan ravintokasvin ja/tai elintapojensa osalta. Toisaalta myös eräät kurkkukirvana pidetyt populaatiot vaikuttavat muodostavan erillisiä lajeja. Aikaisemmin kurkkukirvaa on etenkin eurooppalaisissa lähteissä myös paatsaman perunakirvan (Aphis frangulae) alalajina.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkkukirvan levinneisyys on maailmanlaajuinen. Erityisen yleinen laji on trooppisessa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Australiassa. Se on levinnyt myös Karibian ja Tyynenmeren saarille.[2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa kurkkukirva elää ilmeisesti täysin neitseellisesti lisääntyvinä sukupolvina, joita voi parhaissa olosuhteissa olla vuodessa jopa 50, joskin Ranskasta on havaintoja sinihibiskuksella ja meloneilla elävistä kurkkukirvoista, joilla saattaa olla suvullinen lisääntymisvaihe. Yksittäinen suvuttomasti lisääntyvä kirva elää noin 17–22 päivää ja tuottaa sinä aikana noin 85 jälkeläistä. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla tai nuorissa versoissa ja aiheuttavat lehden kellastumisen. Kolonian yhteydessä saattaa olla muurahaisia. Kirvan kannalta sopivimmat olosuhteet ovat 16–22 °C:n lämpötila ja 60–80 %:n ilmankosteus. Yli 25 °C:n lämpötila haittaa kirvoja. Etelä-Euroopassa laji selviytyy ulkona, mutta pohjoisempana sitä tavataan lähinnä kasvihuoneissa. Laji talvehtii aikuisena.[3][4]

Isäntäkasvin vaihtoa kurkkukirvalla esiintyy etenkin Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa primääri-isäntinä toimivat muun muassa monet lehtipuut ja pensaat.[2]

Kasvinesteiden imemisen lisäksi kurkkukirva levittää yli 50 kasvien virustautia.[5] Kirva aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa puuvillalle, kurkkukasveille ja koisokasveille.[3] Suomessa laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.[1]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkkukirva on erittäin polyfagi, joka on tavattu yli 300 eri kasvilajilta.[6] Ravintokasveja ovat esimerkiksi erilaiset malvakasvit (Malvaceae), kurkkukasvit (Cucurbitaceae), ruutakasvit (Rutaceae), ruusukasvit (Rosaceae) ja koisokasvit (Solanaceae).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]