Aphis (suku)
| Aphis | |
|---|---|
 Pikkuvattukirvoja (Aphis ideaei) ja niitä hoitavia muurahaisia |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: |
Aphis Linnaeus, 1758 |
| Alasuvut[1] | |
| Katso myös | |
Aphis on kirvojen heimoon (Aphididae) ja putkikirvojen alaheimoon (Aphidinae) kuuluva suku. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yli 500 kirvalajia ja Suomessakin lajimäärä on yli 70. Monet lajit ovat merkittäviä viljelykasvien tuholaisia.
Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aphis-suvun kirvat vaihtelevat kooltaan hyvin pienistä melko kookkaisiin ja ruumiin muoto on poikkeuksetta leveä, ei koskaan pitkänomainen. Vaharauhasputket ovat tasaisen sylinterimäiset tai kärkeä kohti kapenevat, eivät koskaan keskiosastaan pullistuneet. Takaruumiin kärjessä oleva uloke, cauda, on vaihtelevissa määrin pitkänomainen. Raajojen väri vaihtelee, mutta ne ovat hyvin harvoin kokonaan tummat. Täysikasvuiset kirvat voivat olla siivekkäitä tai siivettömiä.[2][3]
Monet lajit elävät suurissa kirvakolonioissa, joita puolustavat ja hoivaavat kirvojen tuottamasta mesikasteesta kiinnostuneet muurahaiset. Lisääntyminen tapahtuu joillakin lajeilla täysin neitseellisesti, mutta pääsääntöisesti Aphis-lajit ovat holosyklisiä eli kesän aikana neitseellisesti lisääntyvien sukupolvien jälkeen syntyy myös suvullisesti lisääntyvä sukupolvi. Holosykliset lajit talvehtivat munina, kokonaan neitseellisesti lisääntyvät aikuisina tai nymfeinä.[2]
Usein suvun lajit ovat monofageja eli erikoistuneet yksittäiseen ravintokasvilajiin tai siihen ja sen lähisukulaisiin, mutta ravintokasveja on monessa kasviheimossa. Ravintokasvi on tyypillisesti ruohovartinen tai pensas ja vain melko harva laji elää puissa. Niin kutsuttu isännänvaihto eli systemaattinen siirtyminen alkuperäiseltä ravintokasvilta (primääri-isäntä) jollekin toiselle (sekundääri-isäntä) on suvussa harvinaista. Joukossa on myös sekundääri-isännän suhteen erittäin polyfageja lajeja, kuten viljelykasvien tuholaisina merkittävät kurkku- (Aphis gossypii) ja juurikaskirva (Aphis fabae), joiden ravintokasvivalikoima on varsin laaja. Aphis-suvun kirvoja ei esiinny koskaan saroilla ja hyvin harva laji kelpuuttaa ravinnokseen mitään heinäkasveja.[2][3]
Aphis-lajeja tavataan lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta muutama laji esiintyy Australiassa, Uudessa-Seelannissa sekä Etelä-Amerikassa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aphid Species File (englanniksi)
- ↑ a b c Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ a b c Aphids on the World's Plants (englanniksi)