Anto Eskola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anto Nestori Eskola
Henkilötiedot
Muut nimet Narvan sankari[1]
Syntynyt 30. joulukuuta 1889
Eura
Kuollut 22. syyskuuta 1968 (78 vuotta)
Montreal, Kanada
Sotilashenkilö
Palveluvuodet Venäjän lippu Venäjä
Suomen lippu Suomi 1918, 1940
Viron lippu Viro 1919
Taistelut ja sodat Ensimmäinen maailmansota
Suomen sisällissota
Viron vapaussota
Talvisota
Sotilasarvo Kapteeni
Kunniamerkit

Vapaussodan muistomitali, Helsingin valtauksen muistomitali, Viron kunniamiekka[2] Viron vapaudenristi

Suomen vapaudenristi Narvan valloituksen muistoksiselvennä
Joukko-osasto Helsingin Valkokaarti
I Suomalainen Vapaajoukko
Majuri Martin Ekström ja hänen virolainen tulkki-luutnanttinsa Elmar Kirotar. Luutnantti Anto Eskola, joka vilkaisee juuri komppaniaansa. Joulukuun lopussa 1918 joukon juuri saavuttua Tallinnaan.

Anto Nestori Eskola (30. joulukuuta 1889 Eura22. syyskuuta 1968 Montreal, Kanada) oli suomalainen sotilas, joka taisteli Suomen sisällissodassa ja Viron vapaussodassa.

Suomen sisällissodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vänrikki Anto Eskola toimi sisällissodassa Helsingin Valkokaartin komppanianpäällikkönä ja otti osaa Helsingin vapautukseen suojeluskunnan ottaessa haltuun eteläiset kaupunginosat ja saksalaisten ottaessa haltuun pohjoiset kaupunginosat. Anton veli Niilo Valfred Eskola kaatui 13. huhtikuuta Helsingissä. Myös hän oli palvellut Venäjän armeijassa.

Viron vapaussodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskola ilmoittautui vapaaehtoisena Viron vapaussotaan ja oli mukana ensimmäisten joukossa Viroon tulleista suomalaisista. Hänet nimitettiin ensimmäisen komppanian päälliköksi I Suomalaiseen Vapaajoukkoon.

Narvan valtaus on I Suomalaisen Vapaajoukon, ellei kaikkien suomalaisten, tärkein sotilaallinen operaatio ja saavutus Viron vapaussodassa. Erityisen tärkeäksi valtauksen tekee se, että vihollinen pakeni pakokauhun vallassa, vaikka sillä oli moninkertainen ylivoima suomalaisiin nähden. Operaation aloittaneessa Utrian maihinnousussa ei kaatunut ainuttakaan suomalaista, mutta itse Narvan ja sen ympäristön taisteluissa kaatui kymmenen ja katosi kaksi miestä. Haavoittuneita oli noin 30–40.

Narvan kaupunki vallattiin 18. tammikuuta suomalaisten rohkean syöksyn tuloksena. Luutnantti Anto Eskolan johtama ensimmäinen komppania saapui kaupungin torille klo. 17.20. Torille pystytettiin vartoit, jonka jälkeen Eskola lähetti miehiä puhdistamaan kaupunkia viimeisistä vihollisista. Tämän tuloksena 27 vangiksi joutunutta suomalaista kommunistia teloitettiin raatihuoneen edustalla. Myös Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan sotakansankomissaari Lev Trotski ja Viron työkansan kommuunin puheenjohtaja Jaan Anvelt olivat vähällä jäädä vangeiksi. Muutaman tunnin päästä kaupunkiin saapui Varmavuoren tiedustelujoukkue saaden sotasaaliiksi muun muassa lentokoneen. Seuraavan päivän aamuna saapuivat loput suomalaiset ja päivällä virolaiset.[3]

Narvan helppo valtaus nöyryytti vastaperustettua puna-armeijaa ja valoi voitontahtoa virolaisten kaikille rintamille. Tieto suomalaisten tekemästä Narvan valtauksesta levisi myös maailmalle ja kiinnosti ulkomaiden lehdistöä. Taistelun jälkeen Eskola ylennettiin kapteeniksi.

Talvisodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskola ilmoittautui vapaaehtoisena talvisotaan, vaikka asuikin Kanadassa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anton isä oli liikemies ja rakennusmestari Nestori L. Eskola. Äiti puolestaan Maria Matilda Eskola. Hänellä oli kolme veljeä Niilo Valfred Eskola, Eero Heikki Eskola ja Eero Heikki Eskola. Molemmat Eerot kuolivat jo lapsena. Toinen päivän ja toinen kahden vuoden ikäisenä. Antolla oli myös neljä siskoa Lahja Matilda Nordman, Laina Marja Paatela, Lelu Mielikki Vainio sekä kirjailija, sukututkija ja suomentaja Lempi Maria Ahla . Anto oli naimisissa kolme kertaa, viimeisimpänä Edit (aiemmin Eija) Eskolan kanssa. Aiemmat vaimot olivat Martha Eskola ja Maria Konetsova. Antolla oli yksi lapsi Irja Gunvor Eskola.

Anto Eskola on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anto Eskolan muistoksi juostiin juoksukilpailu Utrian maihinnousun muistotaululta Narvan Raatihuoneentorille vuosina 2018 ja 2019.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
  • Niinistö, Jussi: Heimosotien historia 1918–1922. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-687-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kapteeni Eskola Narvan sankari Turun Sanomat / Digi.Kansalliskirjasto.fi. 25.01.1919. Viitattu 25.6.2019.
  2. Suomalaiset Vironretkikunnnat. Kunnianmiekka suomalaiselle Uusi Suomi / Digi.Kansalliskirjasto.fi. 10.1.1919. Viitattu 25.6.2019.
  3. Anto Eskola Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
  4. Ekholm, Thea: Virossa juostaan tammikuussa suomalaisen Narvan vapauttajan Anto Eskolan kunniaksi Tallinna24.ee. 14.12.2018. Viitattu 25.6.2019.