Ankyra (Galatia)
| Ankyra | |
|---|---|
| Ἄγκυρα Ancyra Sebaste Tectosagum |
|
.jpg) Ankyran roomalaisen teatterin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Ankyra |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Ankara, Ankara |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
mm.: Lyydian valtakunta Persian valtakunta Makedonian valtakunta Seleukidien valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Galatia |
| Provinssi | Galatia |
| Aiheesta muualla | |
Ankyra (m.kreik. Ἄγκυρα, lat. Ancyra) oli antiikin aikainen kaupunki Galatiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Ankaran kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4]
Kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella heettiläisten aikana. Myöhemmin Ankyra oli fryygialainen kaupunki. Hellenistisellä kaudella siitä tuli Galatiaa asuttaneiden gallien keskus, joka hellenisoitui ajan kuluessa. Kaupunki kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella, jolloin se oli Galatian provinssin hallinnollinen keskus.[5][6]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankyra sijaitsi Galatiassa lähellä pientä jokea, joka laski ilmeisesti Sangarios-jokeen. Kaupunki oli alun perin Fryygiaa.[2] Ankyran akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi 978 metriä korkea kukkula, joka sijaitsee nykyisen Ankaran kaupungin keskustan pohjoisosassa, ja jolla nykyisin sijaitsee Ankaran linna (Ankara Kalesi).[6]
Ankyran paikka oli otollinen kaupankäynnin kannalta, sillä sen kautta kulkivat monet luonnolliset kulkutiet. Persialaisvallan aikana sen kautta kulki Kuninkaallinen tie Susasta Sardeehen.[5] Se sijaitsi myös tiellä Byzantionista Tauioniin eli Taviumiin ja Armeniaan sekä Byzantionista Syyriaan. Seudun kukkulat sopivat hyvin vuohien kasvatukseen, ja alue tuotti oletettavasti jo antiikin aikana kaupungista nimensä saaneen angoravuohen villaa.[2]
Galatian Ankyraa ei tule sekoittaa toiseen Ankyraan, joka sijaitsi Fryygia Epiktetoksessa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankyran paikka asutettiin viimeistään pronssikaudella heettiläisten aikana. Myöhemmin rautakaudella se oli fryygialainen kaupunki.[5] Mytologiassa kaupungin perustajana pidettiin Midasta, Gordiaan poikaa. Midaan kerrottiin löytäneen paikalta ankkurin ja antaneen sen nimen kaupungille. Jotta kertomus voisi pitää paikkansa, ankkuria tarkoittavan sanan olisi täytynyt olla sama kreikaksi (ἄγκυρα, ankyra) ja fryygiaksi. Pausanias vahvistaa kertomustaan sanomalla, että kyseinen ankkuri olisi ollut vielä hänen aikanaankin nähtävillä Ankyran Zeuksen temppelissä.[2][7] Selityksen arvellaan kuitenkin olleen myytti, jolla kreikkalaiset selittivät kaupungin nimeä, joka kuulosti samalta kuin kreikan ankkuria tarkoittava sana.[5] Vaikuttaa siltä, että nimi oli ollut käytössä jo fryygialaisella ja ehkä jo heettiläisellä ajalla.[6]
Stefanos Byzantionlainen kertoo kaupungin nimen alkuperästä toisen tarinan, jonka mukaan galatialaiset olisivat tuoneet ankkurin sotavoittona Egyptistä taisteltuaan ptolemaioksia vastaan, ja antaneet sitten nimen kaupungilleen kun se perustettiin. Kertomus on kuitenkin kronologisesti virheellinen, jos kaupungilla oli Ankyran nimi viimeistään Aleksanteri Suuren aikana.[2][6][8] Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Ankyranos (Ἀγκυρανός), latinaksi Ancyranus.[2]
Fryygialaisilta Ankyra siirtyi osaksi Lyydian valtakuntaa ja vuoden 547 eaa. jälkeen osaksi akhaimenidien Persiaa.[5]
Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankara esiintyy antiikin historiankirjoituksessa vasta hellenistiseltä kaudelta lähtien.[1] Aleksanteri Suuri valloitti alueen Makedonian valtakunnalle. Hän kulki sotajoukkoineen Ankyran kautta keväällä 333 eaa. Aleksanterin kuoleman jälkeen keskinen Vähä-Aasia kuului ensin edelleen Makedonialle. Ipsoksen taistelun jälkeen vuonna 301 eaa. se siirtyi nimellisesti seleukideille, mutta nämä eivät koskaan pystyneet vakiinnuttamaan valtaansa alueella. Gallialainen tectosagien (Tectosages) heimo valtasi alueen noin vuonna 277–275 eaa., mistä seutu sai Galatian nimen. Heimo oli tullut Gallian eteläosista läheltä Pyreneitä ja nykyistä Toulousea ja kulkenut Euroopan halki Vähään-Aasiaan saakka. Ankyrasta tuli heimon keskus.[2][5]
Galatian keltit vaikuttavat hellenisoituneen eli kreikkalaistuneen nopeasti. Pergamonin voitettua galatialaiset alueesta tuli osa Pergamonin valtakuntaa.[5] Roomalaiset alistivat galatialaiset alaisuuteensa galatialaissodassa vuonna 189 eaa. konsuli Gnaeus Manlius Vulson johdolla. Hän eteni Ankyraan asti ja taisteli tectosageja vastaan kaupungin lähellä.[2][9] Kiinteämmin alue tuli Rooman osaksi vuonna 133 eaa.[5]
Ankyran merkitys kasvoi samaan aikaan kuin Fryygian vanhan keskuksen Gordionin merkitys väheni. Kaupunki kukoisti erityisesti Rooman keisarikaudella.[1] Kun Galatiasta tehtiin roomalainen Galatian provinssi vuonna 25 eaa., Ankyra sai nimen Sebaste Tectosagum (myös Sebasteni Tectosages Ancyrani).[2][5] Lisänimi Tectosagum erotti sen Pessinuksesta ja Tauionista, jotka saivat myös Sebasten nimen.[2] Roomalaisella kaudella kaupunkiin oli asetettu Legio XV Apollinaris.[5]
Myöhäisantiikin ajan provinssiuudistusten jälkeen Ankyra oli Galatia priman provinssin hallinnollinen keskus.[5] Diocletianuksen ja Galeriuksen aikana Ankyrassa oli huomattavia kristittyjen vainoja, jotka päättyivät vuonna 311. Heti niiden jälkeen noin vuonna 314 kaupungissa pidettiin Ankyran kirkolliskokous, joka käsitteli vainoista toipumista. Kaupungissa pidettiin myös kaksi areiolaisten kirkolliskokousta vuosina 358 ja 375.[10]
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman valtakunnan jaossa vuonna 395 Ankyra tuli muun Vähän-Aasian myötä osaksi Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. Bysantti menetti kaupungin vuonna 1073.[6]
Antiikin aikaisen kaupungin nimi on periytynyt eri muodoissa nykyiselle Ankaran kaupungille. Arabiaksi se tunnettiin nimimuodolla Anḳira ja Anḳuriyya, turkiksi aiemmin Engüriye, Engürü tai Engüri, ja lännessä Angora. Muoto Ankara otettiin virallisesti käyttöön turkin kielessä vuonna 1930.[6] Ankarasta tehtiin Turkin pääkaupunki 13. lokakuuta 1923, toisaalta koska se sijaitsi Anatolian sisäosissa, ja toisaalta tarkoituksellisena irtiottona osmaniajan pääkaupungista Konstantinopolista eli Istanbulista.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin ajan Ankyrasta on säilynyt vain vähäisiä osia, koska nykyinen Ankaran suurkaupunki on samalla paikalla. Säilyneet jäänteet ovat peräisin roomalaiselta kaudelta.[1]
Akropolis
Ankyran linnavuori nykyisen Ankaran linnan paikalla oli linnoitettu jo heettiläisellä kaudella. Sitä laajennettiin galatialaisella kaudella. Paikalla oli varuskunta myös roomalaisella kaudella. Kukkulan säilyneet linnoitteet ovat pääosin peräisin bysanttilaiselta kaudelta. Ne rakennettiin noin vuonna 630 sen jälkeen, kun keisari Herakleios valtasi alueen takaisin Khusrau II:n Persialta. Linnoitteita kunnostettiin usein myöhemmin, erityisesti Mikael III:n aikana vuonna 859. Linnoitteet jakautuvat ulko- ja sisälinnoitukseen. Länsimuurissa on rivissä useita viisikulmaisia torneja. Muureissa on käytetty laajalti uudelleen roomalaisaikaisten rakennusten kiviä, kuten pylväsrumpuja, veistoskoristeltuja osia ja hautakiviä, ja niissä on paljon piirtokirjoituksia.[1][2][6]
Augustuksen ja Rooman temppeli
Augustukselle ja Roomalle omistettu temppeli rakennettiin alun perin 100-luvulla eaa. omistettuna fryygilaisille jumalille Menille ja Kybelelle. Se uusittiin Augustuksen aikana noin vuonna 25 eaa., ja omistettiin uudelleen jumalaksi korotetulle Augustukselle ja jumalatar Romalle eli Rooman kaupungin henkilöitymälle. 500-luvulla temppeli muutettiin kirkoksi ja noin vuonna 1427 tai 1428 viereen rakennetun Hacıbayramin moskeijan madrasaksi eli kouluksi.[6]
Temppeli edusti korinttilaista tyyliä. Se oli pseudodipteraalitemppeli, jossa oli lyhyillä sivuilla kahdeksan ja pitkillä sivuilla 15 pylvästä. Sisällä temppelissä oli pronaos, cella ja opisthodomos. Pronaoksen ja sen anta-seinien edessä oli neljä pylvästä ja opisthodomoksessa anta-seinien välissä kaksi pylvästä. Rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan lähinnä sen cellan pitkien sivujen seinät.[1][6]
Rakennus tunnetaan erityisesti siitä, että sen seinissä on parhaiten säilynyt kopio Augustuksen teoista kertovasta Res gestae Divi Augustista sekä latinan- että kreikankielisenä versiona. Kyseinen piirtokirjoitus tunnetaan nimellä Monumentum Ancyranum.[1][2][6][11]
.jpg)
Ankyran teatteri sijaitsi akropoliin luoteisrinteessä. Se rakennettiin alun perin oletettavasti kreikkalaisena teatterina hellenistisellä kaudella. Se rakennettiin uudelleen roomalaiseksi teatteriksi oletettavasti keisari Hadrianuksen aikana 117–138. Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka keskellä oli halkaisijaltaan noin 13,2 metrin kokoinen orkhestra. Katsomossa oli tilaa noin 3 000–5 000 hengelle.[6]
Caracallan kylpylänä tunnettu roomalainen kylpylä sijaitsi luoteeseen Augustuksen ja Rooman temppelistä. Se rakennettiin keisari Caracallan aikana vuosina 211–217, ja sen rakennuttaja oli Tiberius Julius Justus Junianus. Kylpylä vaikuttaa säilyneen käytössä noin viisisataa vuotta.[1][5][6]
Kylpylä oli suurikokoinen ja koostui kahdesta osasta, itäosassa olleesta palaistrasta ja sen länsipuolella olleesta varsinaisesta kylpylärakennuksesta. Palaistran koko oli noin 80 × 80 metriä, ja se oli reunustettu kaikilta neljältä sivulta korinttilaistyylisillä pylväiköillä. Varsinaisen kylpylärakennuksen koko oli noin 80 × 130 metriä. Siihen kuuluivat muun muassa apodyterium, altailla varustetut frigidarium ja tepidarium, sekä caldarium ja useita muita huoneita.[1][6]
Julianuksen pylväänä tunnettu muistomerkki sijaitsi länteen Augustuksen ja Rooman temppelistä. Se pystytettiin myöhäisroomalaisella kaudella, oletettavasti keisari Julianuksen kunniaksi hänen vieraillessaan kaupungissa vuonna 362. Pylväs on 15 metriä korkea ja siinä on korinttilainen kapiteeli.[1][5][6]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Ankyrassa oli pylväiköin reunustettu katu, joka tehtiin 100-luvulla.[5] Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Zeukselle omistettu temppeli, jossa oli nähtävillä kaupungille nimensä antanut ankkuri.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANCYRA (Ankara) Galatia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Ancyra (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ancyra Pleiades. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Ancyra (Galatia) 98 Ankara - Άγκυρα ToposText. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Lendering, Jona: Ancyra (Ankara) Livius.org. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Ancyra (Ankara) On the traces of ancient cultures. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.4.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἄγκυρα); Arrianos: Anabasis 2.4.
- ↑ Livius: Rooman synty 38.24.
- ↑ The Councils of Elvira, Arles, and Ancyra History of the Christian Church, Volume II: Ante-Nicene Christianity. A.D. 100–325. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Temple of Augustus and Roma (Arkeologisen kohteen opastaulu) commons.wikimedia.org. Viitattu 6.11.2023. (turkiksi) (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ankyra Wikimedia Commonsissa
