Siirry sisältöön

Anastasia (vuoden 1997 elokuva)

Wikipediasta
Anastasia
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä David Newman
Leikkaaja Bob Bender
Tuotantosuunnittelija Rick Carter
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Levittäjä 20th Century Studios
Disney+
Ensi-ilta
Kesto 94 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 53 000 000 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Anastasia on 20th Century Foxin vuonna 1997 ensi-iltansa saanut animaatioelokuva. Se kertoo Venäjän keisari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan toiseksi nuorimman lapsen, elokuvassa henkiin jääneen Anastasia-tyttären matkasta neuvostoliittolaisesta orpokodista isoäitinsä Venäjän leskikeisarinna Maria Fjodorovnan luokse Pariisiin.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen ääninäyttelijä Suomalainen ääninäyttelijä Rooli
Kirsten Dunst (nuori, dialogi)

Lacey Chabert (nuori, laulu)

Meg Ryan (aikuinen, dialogi)

Liz Callaway (aikuinen, laulu)

Henna Haverinen (nuori)

Petra Karjalainen (aikuinen)

Anastasia
Glenn Walker Harris Jr. (nuori)

John Cusack (aikuinen, dialogi)

Jonathan Dokuchitz (aikuinen, laulu)

Tuomas Oksanen (nuori)

Paavo Kerosuo (aikuinen)

Dimitri
Christopher Lloyd (puhe)

Jim Cummings (laulu)

Heikki Sankari Grigori Rasputin
Kelsey Grammer Markku Riikonen Vladimir
Hank Azaria Antti Pääkkönen Bartok, sivuääniä
Angela Lansbury Seela Sella leskikeisarinna Maria
Bernadette Peters Sinikka Sokka Sophie
Andrea Martin Maija-Liisa Peuhu toveri Flemenkova, sivuääniä
Rick Jones Veikko Honkanen keisari Nikolai II, sivuääniä

Historialliset eroavaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anastasia perustuu aitoihin hahmoihin ja tositapahtumiin, mutta varsin löyhästi. Elokuvassa bolševikkivallankumous ja keisarin syrjäyttäminen tapahtuvat nopeasti ja väkivaltaisesti yhden illan aikana, vaikka todellisuudessa Nikolai II:n vallasta luopumisen (ks. Helmikuun vallankumous) ja bolševikkien valtaannousun (ks. Lokakuun vallankumous) välillä oli aikaa yli puoli vuotta. Elokuvassa tsaarin perhe murhataan lokakuun vallankumouksen yhteydessä, mikä ei myöskään perustu todellisuuteen, sillä heidät murhattiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa. Ruhtinas Feliks Jusupov avustajineen oli jo joulukuussa 1916 surmannut munkki Grigori Rasputinin, eikä tämä siis ollut enää elossa vallankumouksien aikana vuonna 1917. Isoäiti, leskikeisarinna Maria Fjodorovna ei myöskään asunut Pariisissa, vaan pakeni Jaltalta Maltan kautta Lontooseen vuonna 1919 ja sieltä synnyinmaahansa Tanskaan.[1]

Elokuvan Neuvosto-Venäjää ja poliittista vasemmistoa ivailevat yksityiskohdat ja myötämielinen asennoituminen Nikolai II:sta kohtaan ovat aiheuttaneet paikoin närkästystä.lähde? Elokuvassa Rasputinin kerrotaan olleen yhteydessä paholaiseen ja siten vastuussa kansan tyytymättömyyteen tsaaria kohtaan. Tyytymättömyyden symboleina näyttäytyvät demonit nimeltä 'käskyläiset'. Tällä tavoin annetaan ymmärtää koko vallankumouksen olleen paholaisesta lähtöisin. Myös lokakuun vallankumoukseen osallistuvat kuvataan julmina, kasvottomina murhamiehinä.

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Kejserinde Dagmar - (kejserinde) (1847-1928) - Læs mere Lex. 22.7.2025. Viitattu 4.1.2026. (tanskaksi)