Air Force One (elokuva)
| Air Force One | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Wolfgang Petersen |
| Käsikirjoittaja | Andrew W. Marlowe |
| Tuottaja |
Wolfgang Petersen David V. Lester Marc Abraham Thomas A. Bliss Peter Kohn Mary Montiforte Armyan Bernstein Gail Katz Jonathan Shestack |
| Säveltäjä | Jerry Goldsmith |
| Kuvaaja | Michael Ballhaus |
| Leikkaaja | Richard Francis-Bruce |
| Pääosat |
Harrison Ford Gary Oldman Glenn Close Wendy Crewson Liesel Matthews |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä |
InterCom Netflix Amazon Video |
| Ensi-ilta |
25. heinäkuuta 1997 24. lokakuuta 1997 |
| Kesto | 124 min |
| Alkuperäiskieli | englanti, venäjä |
| Budjetti | 85 000 000 $ |
| Tuotto | 315 156 409 $ [1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Air Force One on yhdysvaltalainen toimintaelokuva, jonka ensi-ilta oli Yhdysvalloissa 25. heinäkuuta 1997 ja Suomessa 24. lokakuuta 1997. Elokuvan on ohjannut Wolfgang Petersen, ja sen pääosia näyttelevät Harrison Ford, Gary Oldman ja Glenn Close. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana parhaan leikkauksen ja äänitehosteiden palkinnosta, mutta se hävisi molemmat palkinnot Titanicille.[2]
Air Force One kertoo kuvitteellisesta Yhdysvaltain presidentistä James Marshallista, jonka matkustajalentokone Air Force One joutuu terroristien kaappaamaksi. Presidentti joutuu pelastamaan terroristien panttivangit lentokoneesta, mukaan lukien Valkoisen talon virkailijoita ja oman perheensä. Elokuvassa seurataan myös varapresidentti Kathleen Bennettin ja muun kabinetin yrityksiä neuvotella terroristien kanssa. Elokuvassa esitellään katsojalle Air Force Onen piirteitä, kuten sisätiloja ja turvatoimia, mutta osa niistä on liioiteltuja; Air Force Onessa ei esimerkiksi oikeasti ole pakokapselia presidentille.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalaiset ja venäläiset kaappaavat kommandoiskulla Kazakstanin diktaattoriksi julistautuneen kenraali Ivan Radekin, joka suljetaan venäläiseen vankilaan. Menestyksekkään operaation jälkeen Yhdysvaltain presidentti James Marshall matkustaa Venäjän presidentti Petrovin vieraaksi Moskovaan ja julistaa puheessaan, että Yhdysvallat ei enää neuvottele terroristien kanssa. Puheen jälkeen presidentti aikoo palata Air Force Onen kyydissä Yhdysvaltoihin, mutta koneeseen nousee myös joukko uutisryhmän jäseniksi naamioituneita terroristeja, joita johtaa kiihkomielinen Egor Korshunov. Kun lentokone on Saksan ilmatilassa, terroristien kanssa liittoutunut salaisen palvelun agentti Gibbs avaa koneen asevaraston terroristeille. Saamillaan käsiaseilla nämä tappavat suurimman osan presidentin henkivartijoista. Salaisen palvelun agentit vievät presidentin lentokoneen ruumassa olevaan pakokapseliin, ja lentäjät laskeutuvat Yhdysvaltain ilmavoimille kuuluvaan Ramsteinin lentotukikohtaan. Terroristit kuitenkin murtautuvat ohjaamoon, ampuvat lentäjät ja ohjaavat Air Force Onen nousuun kiitotieltä. Vaikka presidentti näyttää paenneen täpärästi, terroristit saavat panttivangeiksi 50 ihmistä, mukaan lukien presidentin vaimon Gracen ja tyttären Alicen sekä joukon tämän neuvonantajia.
Washingtonissa varapresidentti Kathleen Bennett, puolustusministeri Walter Dean ja armeijan johtajat kokoontuvat Valkoisessa talossa ja yrittävät saada tilanteen haltuunsa. Korshunov vaatii Radekin vapauttamista, jotta tämä palauttaisi Venäjän mahdin ja järjestyksen kapitalistisen rappion tilalle, ja hän uhkaa tappaa yhden panttivangin puolen tunnin välein kunnes vaatimukseen suostutaan. Bennett soittaa Venäjän presidentti Petroville, mutta tämä kieltäytyy vapauttamasta kansanmurhasta tuomittua Radekia, joka voisi kaapata vallan Venäjällä. Tyytymätön Korshunov toteuttaa uhkauksensa ampumalla presidentin turvallisuusneuvonantaja Jack Dohertyn. Bennetille ja kabinetille ilmoitetaan, että Air Force Onesta laukaistu pakokapseli on paikannettu, mutta presidentti Marshall ei ollut sen sisällä. Todellisuudessa Marshall on piiloutunut Air Force Onen rahtiruumaan, koska Vietnamin sodan veteraanina hän aikoo pelastaa itse perheensä ja muut panttivangit. Ruumassa Marshall tappaa yhden terroristeista, mutta muut terroristit havaitsevat hänen läsnäolonsa. Korshunov ilmoittaa koneen keskusradiossa teloittavansa yhden panttivangeista, ellei ruumassa piileskelevä ”agentti” antaudu heille. Marshall ei antaudu, jolloin Korshunov ampuu hänen lehdistöpäällikkönsä.
Marshall onnistuu soittamaan satelliittipuhelimella valkoiseen taloon ja saamiensa neuvojen avulla hän aiheuttaa polttoainevuodon. Polttoaineen ehtyessä terroristit vaativat apuun amerikkalaisen KC-10 Extender -ilmatankkauslentokoneen, mutta ilmatankkauksen aikana presidentti Marshall vapauttaa panttivangit ja suurin osa onnistuu pakenemaan koneesta laskuvarjoilla. Marshall itse ei suostu lähtemään, sillä hänen perheensä on yhä Korshunovin käsissä, joten terroristit saavat vangittua presidentin. Lisäksi koneeseen jäävät vielä vankeina majuri Joe Caldwell, kansliapäällikkö Lloyd Shepard sekä agentti Gibbs, jonka petos ei ole paljastunut muille. Korshunov kertoo ampuvansa Gracen ja Alicen, ellei presidentti soita puhelimella Petroville ja vaadi Radekin vapauttamista. Washingtonissa Yhdysvaltain terrorismin vastaisen politiikan murtumista pelkäävä Dean suostuttelee Bennettiä allekirjoittamaan asiakirjan, jolla presidentin valta siirtyisi varapresidentille, mutta Bennett epäröi ja kieltäytyy allekirjoittamasta. Pakon edessä Marshall soittaa Petroville, joka vastentahtoisesti antaa määräyksen Radekin vapauttamisesta. Air Force One saapuu Kazakstanin ilmatilaan ja Korshunov paljastaa Marshallille, ettei aiokaan vapauttaa arvokasta vankiaan, vaan lypsää tämän avulla lisää etuja maalleen. Terroristien juhliessa kenraali Radekin vapautumista Marshall onnistuu vapautumaan siteistään ja tappaa kaikki terroristit Korshunovia lukuun ottamatta, joka pakenee Gracen kanssa. Korshunov pyrkii pakoon koneesta laskuvarjolla, mutta tappelun aikana presidentti onnistuu kietomaan köyden hänen kaulansa ympärille, jolloin Korshunov kuristuu varjon auetessa. Saatuaan koneen takaisin haltuunsa Marshall käskee peruuttamaan Radekin vapautuksen. Jo lähes vankilan portille saakka päässyt kenraali yrittää paeta kannattajiensa turvaan, jolloin vartijat ampuvat hänet.
Radekille uskollisen kazakstanilaisen lentotukikohdan komentaja lähettää MiG-29-suihkuhävittäjänsä ampumaan alas Air Force Onen, mutta Yhdysvaltain ilmavoimille kuuluvat F-15 Eaglet saapuvat puolustamaan presidentin konetta Kazakstanin ilmatilaan. MiG-hävittäjien hyökkäys torjutaan, mutta Air Force Onen peräsin vaurioituu siten, ettei koneella voi enää laskeutua. Lisäksi Korshunov ehti ennen kuolemaansa hävittää kaikki laskuvarjot. Yhdysvaltain ilmavoimat lähettää apuun C-130 Herculesin, joka Air Force Oneen sidotun vaijerin avulla siirtää Gracen, Alicen ja aiemmassa ammuskelussa haavoittuneen Shepardin turvaan. Polttoaineen loppuessa ja Air Force Onen moottorien sammuessa on aikaa enää yhden matkustajan pelastamiseen, jolloin Gibbs ampuu majuri Caldwellin ja yrittää riistää pelastusvaljaat presidentiltä. Nyrkkitappelun päätteeksi Marshall tarrautuu kaapeliin, joka irtoaa Air Force Onesta. Gibbs syöksyy lentokoneen kyydissä Kaspianmereen ja kaapelin päästä roikkuva Marshall kiskotaan turvaan. Presidentin pelastumista juhlitaan Valkoisella talossa, Venäjän presidentin kansliassa ja Hercules-koneessa.
Rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rooli | Näyttelijä |
|---|---|
| Presidentti James Marshall | Harrison Ford |
| Evan Korshunov | Gary Oldman |
| Varapresidentti Kathryn Bennett | Glenn Close |
| Grace Marshall | Wendy Crewson |
| Alice Marshall | Liesel Matthews |
| Lloyd Shepherd | Paul Guilfoyle |
| Majuri Caldwell | William H. Macy |
| Walter Dean | Dean Stockwell |
| Jack Doherty | Tom Everett |
| Kenraali Ivan Radek | Jürgen Prochnow |
| Eversti Axelrod | Michael Ray Miller |
| Andrei Kolchak | Elya Baskin |
| Sergei Lenski | Levani Outchaneichvili |
| Igor Nevsky | David Vadim |
| Boris Bazylev | Andrew Divoff |
| Vladimir Krasin | Ilia Volokh |
| Majuri Perkins | Chris Howell |
| Thomas Lee | Spencer Garrett |
| Kenraali Northwood | Bill Smitrovich |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Air Force One Box Office Mojo. Viitattu 24.11.2011. (englanniksi)
- ↑ 1997 (70th) (hakusanalla 1997 (70th)) Academy Awards. Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Air Force One Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Air Force One Elonet. (suomeksi)