Adeninlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adeninlahti
خليج عدن
Gacanka Cadmeed
Gulf of Aden
Satelliittikuva Adeninlahdesta tammikuussa 2015.
Satelliittikuva Adeninlahdesta tammikuussa 2015.
Koordinaatit 12°00′00″N, 48°00′00″E
Sijainti Punaisen meren ja Arabian meren välissä
Valtio  Jemen
 Somalia
 Djibouti
Merialue Punainenmeri ja Arabianmeri
Pinta-ala 530 000
Pituus 1 480
Leveys 480 (keskimääräinen)
Suurin syvyys 5 360 m
Kartta Adeninlahden sijainnista ja valtiot sen ympärillä.

Adeninlahti (arab. خليج عدن‎, Ḫalīǧ ʻAdan, somaliksi Gacanka Cadmeed) on Punaisenmeren ja Arabianmeren yhdistävä merialue Arabian niemimaan ja Afrikan sarven välissä. Sen rannikkovaltioita ovat Jemen pohjoisessa, Somalia etelässä ja Djibouti lännessä. Lahti on yhteydessä Punaiseenmereen Bāb al-Mandabin salmen kautta. Se on saanut nimensä Jemenin eteläosassa sijaitsevan Adenin satamakaupungin mukaan.[1]

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adeninlahti on syntynyt Afrikan ja Arabian niemimaan mannerlaattojen erotessa vähitellen toisistaan 35 miljoonan vuoden aikana. Maantieteellisessä mielessä se rajautuu idässä Guardafuiniemen kautta kulkevaan pituuspiiriin. Geologisen ja meritieteellisen määritelmän mukaan se kuitenkin jatkuu lännessä Kuria Muria -saarten ja Sokotran länsipuolelle aina mannerjalustan reunalle saakka. Se on itä–länsisuunnassa 1 480 kilometrin pituinen, ja sen keskimääräinen leveys on 480 kilometriä. Lahden pinta-ala on yhteensä noin 530 000 neliökilometriä. Sen pohjan merkittävin topografinen piirre on lahden keskiosassa kulkeva Shebanselänne. Lahden syvin kohta on 5 360 metrin syvyydessä.[1]

Eliöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adeninlahdessa on runsas eliöstö. Sen rannikoiden pintavesissä on ajoittain runsaasti ravinteita mikä johdosta niissä on runsaasti planktonia jota eläimet käyttävät ravinnoksi. Merkittäviä lahdessa tavattavia lajeja ovat muiden muassa sardiinit, makrillit, tonnikalat, hait, delfiinit ja valaat. Lahti toimii myös merikilpikonnien lisääntymisalueena. Lahden rannikkovaltiot eivät harjoita laajamittaista kaupallista kalastusta, mutta niiden rannikoilla on monia eristyneitä kalastuskyliä ja -kaupunkeja.[1]

Vesiväylä Välimerelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti on tärkeä kuljetusväylä. Sen kautta kulkee erityisesti raakaöljyä Persianlahdelta Suezin kanavan kautta Välimerelle ja muita tuotteita Aasiasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 2006 lahden läpi kulki päivittäin lähes neljä prosenttia maailman kuluttamasta öljystä. Alueella toimii somalialaisia merirosvoja, joiden toiminta lisääntyi voimakkaasti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Merirosvous on tehnyt lahdesta yhden maailman vaarallisimmista merialueista. Vuoden 2010 lopussa arviolta 1 181 henkilöä pidettiin panttivankeina Somalian rannikolla.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gulf of Aden Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.5.2012.
  2. Cummins, Chip: Piracy Grips Gulf of Aden The Wall Street Journal. Viitattu 12.5.2012.
  3. Lyman, John: Piracy in the Gulf of Aden: A Focused Approach International Policy Digest. Viitattu 12.5.2012. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]