Abortinvastainen liike
Abortinvastainen liike on poliittinen liike, joka vastustaa aborttia ja kannattaa sen kieltämistä tai rajoittamista.
Liikkeen kannattajat kutsuvat itseään mieluummin nimellä pro life -liike eikä abortin vastustajat, koska heidän mielestään he ennen kaikkea puolustavat elämää. Abortin vastustamisen lisäksi ideologiaan kuuluu muun muassa eutanasian vastustaminen. Ensimmäinen järjestetty liike, joka vastusti aborttia oli Yhdysvaltojen katolisten piispojen aloittama.[1] Nimitys pro life otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1973, kun korkein oikeus laillisti abortin koko maassa Roe vastaan Wade[2] -tapauksessa. Ennen Roe vastaan Wade -tapausta suurin abortinvastaisen liikkeen järjestö oli Right to Life, jonka jäsenistä suurin osa oli katolilaisia.[3] Yhdysvaltojen pro life -katoliset käyttävät usein pro life -nimitystä vastustaakseen sotia, kuolemanrangaistusta ja eutanasiaa. Maailmanlaajuisesti abortinvastainen liike kannattaa sikiön oikeutta elämään, sillä he pitävät sitä ihmisenä ja sen takia ihmisoikeuksien subjektina. Usein he pitävät hedelmöitystä ihmiselämän alkuna. Pro life -liikkeen vastakohta on pro choice -liike, joka pitää aborttia naisen oikeutena.
Usein abortin vastustajat ovat uskonnollisia ihmisiä, erityisesti kristittyjä, vaikka abortinvastaisen liikkeen äärestä löytyykin muita uskontoja ja uskonnottomia.[4][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain katolilaiset toimivat jo 1960-luvulta lähtien aborttia vastaan. He perustivat Phyllis Schaflyn ja Bever LaHayen sekä muiden evankelisten naisten mallin mukaisia paikallisryhmiä, jotka pyrkivät estämään abortteja. Vuonna 1970 liike vaati abortin säilyttämistä laittomina.[6]
Samoihin aikoihin katolilaiset perustivat kriisipalvelukeskuksia aborttia harkinneille naisille, joissa tarjottiin adoptiota, turvakoteja, mentorointia ja rahallista tukea abortin vaihtoehdoksi.[6]
Roe vastaan Wade[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abortinvastainen liike sai pontta, kun Yhydsvaltain korkein oikeus teki Roe vastaan Wade-päätöksellään abortista perustuslaillisen oikeuden. Abortinvastaisen liikkeen suunnannäyttäjiä olivat katoliset maallikot ja papit joita ohjasi paavi Paavali VI:n vuonna 1968 antama Humanae Vitae-kiertokirje, jossa elämä julistettin elämä alkavaksi sikiämisen hetkellä ja jokaista katolilaista kutsuttiin puolustamaan syntymättömien lasten oikeuksia.[6]
Roe-päätöksen jälkeen katolisen kirkon piispat perustivat erillisen koordinaatiokeskuksen, joka ryhtyi aktivoimaan olemassa olevia ryhmiä ja luomaan uusia jokaiseen vaalipiiriin. Samat piispat rahoittivat vuonna 1973 perustetun National Right to Life Committeen (NRLC) toimintaa, josta muodostui suurin ja vaikutusvaltaisin abortinvastainen tiedotusjärjestö.[7]
Protestantit liittyivät abortinvastaiseen liikkeeseen kun vuonna 1975 perustettiin kriisipalvelukeskuksia organisoinut Christian Action Council. CAC yhdisti evankelisia pappeja ja maallikkoja toimintaan Roe-päätöksen kumoamiseksi ja rajoittamiseksi.[7] 1970-luvun loppuun menessä sekä evankeliset että katoliset aktivistit olivat yhtä mieltä, että abortinvastaisen taistelun oli oltava poliittisen toiminnan keskiössä.[8]
Ryhmät pitivät vapaata aborttioikeutta arvorelativismin huipentumana ja pitivät esillä, kuinka Roe-päätöstä seuranneena vuosikymmenenä abortteihin oli kuollut enemmän amerikkalaisia kuin kaikissa Yhdysvaltain siihen asti käymissä sodissa yhteensä. Vuoteen 2004 mennessä lapsiuhreja on arvioitu olleen ainakin 45 miljoonaa.[9]
Kannattajakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisvuosien abortinvastaiset aktivistit olivat suurimmaksi osaksi naisia ja suuri osa heistä kuului katolisen kirkon vasemmistoon. Myös vakaumuksellisia feministejä oli mukana liikkeessä ja nämä tulkitsivat abortin vastustamisen olennaiseksi osaksi kansalaisoikeusliikettä.[8]
Nämä ihmiset tulkitsivat abortin vastustamisen johdon mukaisen elämän etiikan ilmentymänä, joka 1900-luvun loppupuolen katolisessa opissa viittasi syntymättömien lasten, köyhien ja syrjittyjen puolustamiseen sekä hyökkäyssodan, ydinasevarustelun, eutanasian ja kuolemantuomion vastustamiseen. Progressiiviset evanekeliset yrittivät levittää näkemystä myös protestanttien keskuuteen.[8]
1970-luvun lopulla abortinvastaisesta liikkeestä olivat yhtä lailla kiinnostuneita seurakuntanaiset, jotka alun perin lähtivät politiikkaan vastustaakseen feminismiä ja koulujen seksivalistusta, sekä miehet, joiden tausta oli separatistisessa antikommunismissa ja uusevankelisuudessa.[8]
Abortinvastaisen liikkeen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa abortinvastainen liike on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Monissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa pidetään vuosittain March for Life -mielenosoituksia.[10] Ranskan ensimmäinen abortinvastaisen liikkeen järjestö oli Laissez-les Vivre. Sen puheenjohtajana toimi geneetikko Jérôme Lejeune. Isossa-Britanniassa suurin järjestö on Society for the Protection of Unborn Children.
Espanjan abortinvastainen liike on kasvanut jyrkästi 2000-luvulla. Espanjassa järjestettiin 19. lokakuuta 2009 mielenosoitus, johon osallistui noin miljoona ihmistä.[10]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen abortinvastainen liike muodostuu järjestöistä, joihin kuuluu sekä poliittisia puolueita että sitoutumattomia ryhmiä. Kristillisdemokraattinen puolue (KD) on aborttia vastustava järjestö.[11] KD on Suomen ainoa puolue, joka on ottanut virallisesti kantaa aborttia vastaan.
Toinen suomalainen aborttia vastustava ryhmä, jonka toiminta ja vakaumukset ovat riippumattomia uskonnoista, on rekisteröity yhdistys nimeltä Oikeus elämään.[12] Oikeus elämään -järjestön päätoimintaa on tiedon jakaminen ja mielipidevaikuttaminen, mutta se tarjoaa myös apua raskaana oleville.[13]
Uskonnot ja abortinvastainen liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aborttia koskeva erimielisyys näkyy uskonnoissa. Esimerkiksi katolinen kirkko vastustaa aborttia ja tuomitsee sen syntinä.[14] Toisaalta jotkut uskonnot hyväksyvät abortin, esimerkiksi juutalaisuus ja jotkut islamin ryhmät.[15]
Katolinen kirkko, Missourin Synod luterilainen kirkko, Wisconsin evankelisluterilainen kirkko, Englannin kirkko, Yhdysvaltojen anglikaaniset kirkot ja ortodoksiset kirkot eivät hyväksy aborttia.[16][17][18] National Association of Evangelicals hyväksyy abortin vain, kun sikiöllä on vakavia ongelmia tai vammoja.[19][20] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan ihmiselämän syntyy hedelmöityksessä, mutta abortti voidaan tehdä, jos äidin henki on uhattuna, lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta tai lapsi on vakavasti vammainen.[21]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruotsila, Markku: Yhdysvaltain kristillinen oikeisto. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-065-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Encyclopedia of women in American politics"
- ↑ Roe v. Wade (98–1856) 410 U.S. 113 (1973). Retrieved April 29, 2011.
- ↑ The Making of Pro-life Activists: How Social Movement Mobilization Works
- ↑ Atheist and Agnostic Pro-Life League Homepage godlessprolifers.org. Viitattu November 4, 2006.
- ↑ Secular ProLife secularprolife.org. Viitattu 6.12.2010.
- ↑ a b c Ruotsila 2008, s. 106
- ↑ a b Ruotsila 2008, s. 107
- ↑ a b c d Ruotsila 2008, s. 108
- ↑ Ruotsila 2008, s. 109
- ↑ a b Agence France Presse, 17 October 2009
- ↑ http://www.kd.fi/KD/www/fi/ajankohtaista/blogit/paivirasanen/?we_objectID=2112
- ↑ http://www.oikeuselamaan.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://aborttivaiei.oikeuselamaan.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Katolisen Kirkon Katekismus 2271. 2011-02-05.
- ↑ Pew Forums
- ↑ Sex, Politics, and Religion: The Clash Between Poland and the European Union over Abortion by Alicia Czerwinski in the Denver Journal of International Law and Policy, 2003
- ↑ Официальный сайт Русской Православной Церкви
- ↑ True to the Faith (LDS) article on abortion. Retrieved 2006-05-06.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kirkko ja abortti (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abortinvastainen liike Wikimedia Commonsissa
