1. divisioona (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1. divisioona
Toiminnassa 1941-1944
Valtio Suomen lippu Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit jalkaväki
Komentajat
Tunnettuja komentajia Paavo Paalu

1. divisioona oli Lounais-Suomen sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona. Lounais-Suomen sotilaslääniin kuuluivat Turun, Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen suojeluskuntapiirit.[1]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Divisioonan esikunta perustettiin Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan tiloissa Turussa
  • Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) perustettiin Turun suojeluskuntapiirin reserviläisistä Turussa
  • Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Paimiossa, Vampulassa ja Loimaalla
  • Jalkaväkirykmentti 56 (JR 56) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurajoella, Vehmaalla ja Uudessakaupungissa.
  • Kenttätykistörykmentti 5 (KTR 5) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Aurassa, Vahdolla ja Raisiossa
  • Kevyt osasto 8 (KevOs 8) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurassa ja Kiukaisissa
  • Pioneeripataljoona 29 (PionP 29) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Säkylässä ja Köyliössä
  • Viestipataljoona 33 (VP 33) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Piikkiössä. Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Armo Karkaus
    • Esikunta koottiin Piikkiössä Piikkiön ja Kuusiston reserviläisistä
    • Keskuskomppania koottiin lietolaisista
    • 1. puhelinkomppania koottiin turkulaisista
    • 2. puhelinkomppania koottiin piikkiöläisistä ja kuusistolaisista
  • 28. tykkikomppania (28. TykK) luutnantti S Malmivaara
  • 1. sotilaspoliisijoukkue (1. SPolJ) vänrikki M Laine
  • 30. kaasusuojelukomppania (30. KssK) luutnantti S Repo
  • 252. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (252. ItKKK) luutnantti E R Ettala
  • 22. ampumatarvikevarastokomppania (22. AVarK) kapteeni T H von Hellens
  • 22. kuormastokorjausryhmä (22. Km.KorjR) luutnantti J Hakala
  • 22. talouskomppania (22.TalK) kapteeni C Aminoff
  • 22. kenttäsairaala (22. KS) lääkintämajuri A U A Sarvilinna
  • 22. lääkintäkomppania (22. LK) vänrikki V A Palos
  • 22. eläinlääkintäkomppania (22. ELK) eläinlääkintäkapteeni B K F Linkomies
  • 22. autokomppania (22. AutoK) vänrikki H Talvi
  • 22. autokorjaamo sotilasvirkamies K T Stenij
  • 22. polttoaineosasto (22. PolttOs) vänrikki M Komonen
  • 22. kenttäpostikonttori (22. Kpk) sotilasvirkamies A Elovainio
  • 11. sotilaspoliisikomppania (ainoastaan perustamisvaiheessa 1. divisioonan käytössä)

Jalkaväkirykmentti 14:n perustaminen aloitettiin jo 16. kesäkuuta 1941, jolloin se myös alistettiin laivaston komentajalle. Se siirtyi Ahvenanmaalle miehitysjoukoksi 22. kesäkuuta. Divisioona sai kolmanneksi rykmentiksi pääosin Mynämäellä ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä perustetun Jalkaväkirykmentti 60:n. [2] 1. divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, joka pääosin onnistuikin, mutta joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Paalu

[3]

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. divisioona jäi liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti perustamisalueelleen Päämajan reserviksi.

Tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtymien Päämajalle tekemien määräaikaisilmoitusten mukaan 1. divisioonan kokonaistappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat jatkosodan aikana yhteensä 9 401 henkeä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Tuokko Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.64 ja 100
  2. 1. Divisioona 1941-1944, s. 19. Tuokko Kaino. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.
  3. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  4. Sotatieteen laitos:"Jatkosodan historia" osa 6 s.494

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valli Tapani: Varsinaissuomalaisten sotatie 1939-1944. Jyväskylä: Varsinais-Suomen liitto, 1991. ISBN 951-9054-23-5.
  • Ojala Arvo: Paalun Divisioonan taistelujen tie - kronikka vuosilta 1941-1944. Forssa: Alea-kirja Oy, 1974. ISBN 951-9272-07-0.
  • Rönnqvist Lars ja Vuorenmaa Anssi: Törnin jääkärit. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2006. ISBN 951-0-19448-4.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.