Ero sivun ”Paleotsooinen maailmankausi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Laajensin, lisäsin lähteitä ja kuvia.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|493}}
{{Korjattavat 2012|493}}
{{Lähteetön}}
{{Lähteetön}}

[[Image:Trilobite2.jpg|thumb|200px|Trilobiitti]]
'''Paleotsooinen maailmankausi''' eli '''elämän vanha aika''' oli [[geologinen ajanlasku|geologinen ajanjakso]] noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/439604/Paleozoic-Era Paleozoic Era] Encyclopedia Britannica</ref> Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat [[nilviäiset]] ja [[Trilobiitti|trilobiitit]] vallalla, keskivaiheilla [[kala]]t ja lopulta [[matelijat]].
'''Paleotsooinen maailmankausi''' eli '''elämän vanha aika''' oli [[geologinen ajanlasku|geologinen ajanjakso]] noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/439604/Paleozoic-Era Paleozoic Era] Encyclopedia Britannica</ref> Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat [[nilviäiset]] ja [[Trilobiitti|trilobiitit]] vallalla, keskivaiheilla [[kala]]t ja lopulta [[matelijat]].<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fossilmuseum.net/Paleobiology/Paleozoic_paleobiology.htm | Nimeke = Paleozoic Era Paleobiology | Julkaisu = The Virtual Fossil Museum | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref>

== Paleotsooisen maailmankauden jako ==
*[[Kambrikausi]] 542–488,3 miljoonaa vuotta sitten
*[[Ordovikikausi]] 488,3–443,7 miljoonaa vuotta sitten
*[[Siluurikausi]] 443,7–416 miljoonaa vuotta sitten
*[[Devonikausi]] 416–359,2 miljoonaa vuotta sitten
*[[Kivihiilikausi]] 359,2–299 miljoonaa vuotta sitten
*[[Permikausi]] 299–251 miljoonaa vuotta sitten

Paleotsooista maailmankautta edelsi [[Ediacarakausi]]


==Paleotsooinen maailmankauden evoluutio==
==Paleotsooinen maailmankauden evoluutio==
=== Kambrikausi ===
[[Kambrikausi]] aloittaa paleotsooisen maailmankauden, se on aikakausi jolta on löydetty runsaasti siiramaisten [[trilobiitti]]en [[fossiili|fossiileja]]. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt.<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/> Tällöin päättyi suuri kylmä jakso ([[Kryogeenikausi|Varangin jääkausi]]). Kauden alaraja määritetään ''Phycodes pedum'':n esiintymisellä fossiilisarjoissa.


<gallery mode=packed heights="170px">
Paleotsooisen maailmankauden aloittaa [[kambrikausi]], aikakausi, jolta on löydetty runsaasti siiramaisten [[trilobiitti]]en [[fossiili|fossiileja]]. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt. Tällöin päättyi suuri kylmä jakso ([[Kryogeenikausi|Varangin jääkausi]]). Kauden alaraja määritetään ''Phycodes pedum'':n esiintymisellä fossiilisarjoissa.
Tiedosto:Asaphellus species, intact Trilobite fossils, Early Ordovician Period, Dra Valley, Morocco - Royal Ontario Museum - DSC09851.JPG|pienoiskuva|Trilobiitteja näyttelyssä ''Royal Ontario Museum''issa, Toronto, Ontario, Kanada.
Tiedosto:Olenoides superbus, Late Middle Cambrian, Upper Marjum Formation, House Range, Millard County, Utah, USA - Houston Museum of Natural Science - DSC01415.JPG|''Olenoides superbus'', luonnonhistotian museo, Houston, Texas, USA
Tiedosto:Paradoxides sp.jpg|''Paradoxides'' sp.
Tiedosto:Kainops invius lateral and ventral.JPG|''Kainops invius'' sivusta ja toinen vatsapuolelta.
Tiedosto:Cambrian Trilobite Olenoides Mt. Stephen.jpg|''Ogyopsis klotzi'', Kanada.
Tiedosto:Redlichiidae trilobite, Early Cambrian, Sinsk Formation, Sakha (Yakutiya) Republic, Russia - Houston Museum of Natural Science - DSC01403.JPG|''Redlichiidae'',Näyttely Luonnontieteellinen museossa Houstonissa, Texas, USA
</gallery>


=== Ordovikikausi ===
Kambrikautta seuraavalla [[ordovikikausi|ordovikikaudella]] alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.
[[Ordovikikausi|Ordovikikaudella]] seuraa kambrikautta ja tällöin alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/> Ordovikikaudella merissä eli pääjalkaisia, [[korallieläimet|koralleja]], [[merililjat|merililjoja]], [[kotilot|kotiloita]], [[meduusat|meduusoja]] ja [[oikosarvet|oikosarvia]], mustekalaa muistuttavia kuorellisia [[nilviäiset|nilviäisiä]]. Ordovikikaudella [[sienieläimet]] kehittyivät ja ensimmäiset varsinaiset selkärankaiset, [[alkukalat]] jotka olivat leuattomia panssarikaloja ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia [[levät|leviä]], vedessä eli putkilokasveja, myös maalle tulivat ensimmäiset alkeelliset kasvit ja niiden myötä ensimmäiset niveljalkaiset.<ref name="Ordovician.Period.University.of.California">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/ordovician/ordovician.php | Nimeke = Ordovician Period | Tekijä = Avildsen, Christina & Bie, Jennifer & Patel, Chirag & Sarvis, Brie & Rieboldt, Sarah & Speer, Brian R. | Ajankohta = 7.6.2011 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> Uudenlaisia trilobiittejä ilmestyi. Osa [[konodontit|konodoniittien]] suvuista seitsemän kuoli sukupuuttoon, mutta tilalle tuli yhdeksän uutta.<ref name="Ordovician.Period.University.of.California"/>
Viimeistään [[siluurikausi|siluurikauden]] alussa noin 430 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen ''Asteroxylon''. Maalla kasvoi tuuhea haarautuva alkusaniainen ''Cladoxylon''. ''Duisbergia'' oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita.
[[Devonikausi]] oli kalojen valtakautta. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin ''[[Ichthyostega]]'' (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.


Uraauurtavinta kaudella elämän siirtyminen maalle.<ref name="Ordovician.Period.University.of.California"/> Kauden loppupuolella Afrikassa oli jääkausi joka aihutti merenpinnan laskun ja sitä myötä massasukupuuton.<ref name="Ordovician.Period.University.of.California"/> Ensimmäinen löydetty sienen fossiili sijoittuu siluurikauden loppuun Tortotubus protuberans
[[Kivihiilikausi|Kivihiilikaudella]] oli jättiläispuiden muodostamia metsiä. Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat, jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso.
[[Permikausi|Permikauden]] ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.


<gallery mode=packed heights="170px">
Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien [[Permikauden joukkotuho|massasukupuuttoon]] permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.
Tiedosto:Illaenus schmidti, Middle Ordovician, Dubovik-Porogi Formations, St. Petersburg region, Russia.jpg|pienoiskuva|''Illaenus schmidti'', ordovikikausi, Pietarin alue, Venäjä. Näyttely Luonnontieteellisessä museossa Houstonissa, Texas, USA.
Tiedosto:Trilobite Ordovicien 8127.jpg|''Paraceraurus'', Volga, Venäjä.
Tiedosto:Isotelus maximus fossil trilobite (Flat Run Trilobite Lagerstatte, Arnheim Formation, Upper Ordovician; Flat Run Quarry, far-southwestern Highland County, southwestern Ohio, USA) 2 (15262901845).jpg|''Isotelus maximus'', Ohio, USA.
Tiedosto:Flexicalymene meeki cephalon view.JPG|''Flexicalymene meeki'', Caesar Creek, Ohio
Tiedosto:Asaphus kowalewskii fossil trilobite (Middle Ordovician; Volkhov River area, near St. Petersburg, far-western Russia) (15270893371).jpg|''Asaphus kowalewskii'', 1856, Venäjä.
Tiedosto:Undetermined Bryozoa.2 - Ordovícico superior.JPG|[[Sammaleläimet|Sammaleläimen]] fossiili myöhäiseltä Ordovikikaudelta.
</gallery>


=== Siluurikausi ===
Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä [[Pangea]]-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]].
[[Siluurikausi|Siluurikauden]] alussa viimeistään, noin 430 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät ensimmäiset maakasvit.<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/> ''[[Cooksonia]]''a pidetään yhtenä ensimmäisistä putkilokasveista.<ref name="Hans.Paleobotany.Pages">{{Verkkoviite | Osoite = https://steurh.home.xs4all.nl/engcook/ecooks.html | Nimeke = Cooksonia, a very old land plant | Tekijä = Steur, Hans | Ajankohta = 10.3.2017 | Julkaisu = Hans' Paleobotany Pages | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref><ref name="Lab.IV">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/IB181/VPL/Elp/Elp1.html | Nimeke = Lab IV - Early Land Plants (1) | Tekijä = Strömberg, C. & Guralnick, Rob & Simison, Brian & Speer, Brian & Cordero, Alicia | Ajankohta = 1998 | Julkaisu = Lab IV | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref><ref name="Silurian.Period.University.of.California">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/silurian/silurian.php | Nimeke = The Silurian Period | Tekijä = Dan Fischer & Liu, Tammy (Yue) & Yip, Emily & Yu, Korsen & Speer, Brian R. | Ajankohta = 7.5.2011 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen ''[[Asteroxylon]]''.<ref name="Drepanophycales">{{Verkkoviite | Osoite = http://palaeos.com/plants/lycopodiophyta/drepanophycales.html | Nimeke = Drepanophycales | Tekijä = Kazlev, M. Alan | Ajankohta = 31.3.2002 | Julkaisu = Palaeos Plants | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> Siluurikauden aikana elämä oli enimmäkseen merissä ja koralliriutat tulivat tällä kaudella. Niveljalkaisia, hämähäkkieläimiä ja skorpioneja tuli maalle.<ref name="Silurian.Period.University.of.California"/> Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua.<ref name="Silurian.Period.University.of.California"/> Merissä eli leuattomia [[alkukalat|alkukaloja]], joista tunnetuimmat ovat Ostracoderm -panssarikalat.<ref name="Vertebrate.Integument">{{Kirjaviite | www = http://www.springer.com/cda/content/document/cda_downloaddocument/9783642537479-c2.pdf?SGWID=0-0-45-1443917-p176452299 | Nimeke = The Vertebrate Integument Volume 1 | Luku = 2. The First Vertebrates, Jawless Fishes, the Agnathans | Tekijä = Lingham-Soliar, Theagarten | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2014 | Tiedostomuoto = pdf | ISBN = 978-3-642-53747-9 | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> Merissä eli myös [[lonkerojalkaiset|lonkerojalkaisia]], [[trilobiitit|trilobiitteja]] ja [[merililjat|merililjoja]].<ref name="Silurian.Period.University.of.California"/> Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.<ref name="">{{Verkkoviite | Osoite = https://pubs.usgs.gov/fs/fs-0008-02/fs-0008-02.pdf | Nimeke = Undiscovered Oil and Gas Resources of Lower Silurian Qusaiba-Paleozoic Total Petroleum Systems, Arabian Peninsula | Tekijä = U.S. Department of the Interior | Ajankohta = tammikuu 2002 | Julkaisu = USGS Fact Sheet FS-008-02 | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili [[Tortotubus protuberans]] sijoittuu siluurikauden loppuun. Niitä on löydetty useammasta paikasta, New Yorkista, Gotlannista, Ruotsista ja Kerrera Inner -saarelta Hebrideiltä.<ref name="Encyclopædia.Britannica.Silurian">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/Silurian-Period | Nimeke = Silurian Period | Tekijä = Johnson, Markes E. | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref>


<gallery mode=packed heights="170px">
== Paleotsooisen maailmankauden jako ==
Tiedosto:Spathacalymene nasuta fossil trilobite (Silurian; Indiana, USA) 3 (16766585933).jpg|''Spathacalymene nasuta'' trilobiitti fossiili, Indiana, USA.
Tiedosto:Dalmanites limulurus trilobite silurian.jpg|''Dalmanites limulurus'', New York, USA.
Tiedosto:Arctinurus boltoni (Rochester Shale, Middle Silurian; Middleport, New York State, USA) (15273506362).jpg|''Arctinurus boltoni'' (Bigsby, 1825), New York State, USA.
Tiedosto:Late silurian sea bed arp.jpg|Silurian aikaista merenpohjaa. Löytöpaikka: Dudley, West Midlands, England. Esillä Bristolin kaupungin museossa.
Tiedosto:Fistulipora neglecta fossil bryozoan (Silurian; near Waldron, Indiana, USA) (15209549272).jpg|Sammaleläimen fossiili siluurikaudelta, Indiana, USA.
Tiedosto:Cooksonia paranensis.jpg|''[[Cooksonia|Cooksonia paranensis]]''ksen arvellaan olleen ensimmäisiä putkilokasveja maalla. Fossiili Brasiliasta.
</gallery>


=== Devonikausi ===
*[[Kambrikausi]] 542 - 488,3 miljoonaa vuotta sitten
[[Devonikausi]] oli kalojen valtakautta.<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/> Trilobiitteja oli vielä tällä kaudella, mutta kauden loppuun tultaessa ne hävisivät.<ref name="Devonian.Period.University.of.Californ"/> Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin ''[[Ichthyostega]]'' (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.<ref name="Reptile.and.Amphibian.Evolution">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.michellecaldwell.com/linkfiles/scaredcricket/articles/other/evolution.html | Nimeke = Reptile and Amphibian Evolution - The Paleozoic Era | Tekijä = Caldwell, Michelle | Julkaisu = Reptile and Amphibian Evolution | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> Kasvit olivat kehittyneet kasvamaan maalla jo ''ordoviki''- ja ''siluurikausilla'', mutta vasta ''devonikaudella'' ne alkoivat yleistyä maalla. Aluksi ne olivat juurettomia ja lehdettömiä [[liekomaiset (luokka)|liekomaisia]] kasveja jotka lisääntyvät [[itiö]]illa tai suvuttomasti.<ref name="Devonian.Period.University.of.Californ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/devonian/devonian.php | Nimeke = The Devonian Period | Tekijä = Speer, Brian R. & Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tan, Amy & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave | Ajankohta = 1.7.2011 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref><ref name=" Life.of.Devonian.University.of.Californ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/devonian/devlife.html | Nimeke = Life of the Devonian | Tekijä = Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tang, Amy & Palmer, A.R. & Geissman, J. & Speer, Brian R. | Ajankohta = marraskuu 2002 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> Ensimmäiset kasveilla elävät niveljalkaiset alkoivat kehittymään; pääasiassa punkkeja ja siivettömiä hyönteisiä.<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/><ref name="Devonian.Period.University.of.Californ"/> Kauden loppupuolella alkoi lajien määrä kasvaa ja monipuolistua. Kauden loppuun mennessä oli saniaisia, kortteita ja ensimmäiset siemenkasvit olivat ilmaantuneet, ja ensimmäiset puut ja niistä muodostuneet metsät.<ref name="Devonian.Period.University.of.Californ"/> Tätä nopeaa kasvillisuuden muutosta on kutsuttu [[devonikauden räjähdykseksi]].<ref name=" Life.of.Devonian.University.of.Californ"/>
*[[Ordovikikausi]] 488,3 - 443,7 miljoonaa vuotta sitten
*[[Siluurikausi]] 443,7 - 416 miljoonaa vuotta sitten
*[[Devonikausi]] 416 - 359,2 miljoonaa vuotta sitten
*[[Kivihiilikausi]] 359,2 - 299 miljoonaa vuotta sitten
*[[Permikausi]] 299 - 251 miljoonaa vuotta sitten


<gallery mode=packed heights="170px">
Paleotsooista maailmankautta edelsi [[Ediacarakausi]]
Tiedosto:Euramerica en.svg|[[Euramerikka]] muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli ''Laurentia''sta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta, se syntyi devonikauden alussa.
Tiedosto:Chaleuria cirrosa fossil land plant (Lower Devonian; New Brunswick, southeastern Canada) 2 (15518601451).jpg|''Chaleuria cirrosa'' fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
Tiedosto:Archaeopteris fossil land plant (Devonian; Pennsylvania, USA) (15335000790).jpg|''Archaeopteris'' fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
Tiedosto:Archaeosigillaria fossil land plant (Devonian; Gilboa, southeastern New York State, USA) 4 (15334912900).jpg|''Archaeopteris'' fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
Tiedosto:Paraspirifer bownockeri, pyritized brachiopods, Middle Devonian, Silica Shale, Lucas County, Ohio, USA - Houston Museum of Natural Science - DSC01732.JPG|''Paraspirifer bownockeri'', ''pyritized brachiopods'', Lucas County, Ohio, USA.
Tiedosto:Koneprusia brutoni lateral.jpg|''Koneprusia brutoni'' trilobiitti, Etelä-Marokon Anti-atlas -vuoristossa, devonikaudelta.
</gallery>

Limittäin devonikauden ja kivihiilikauden välissä kasvit nousivat kukoistukseensa. ''[[Sphenophyta]]'' oli ensimmäisiä kasvifossiileja joita voitiin epäröimättä sijoittaa myöhäiselle devonikaudelle.<ref name="Sphenophyta.Fossil.Record">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/plants/sphenophyta/sphenofr.html | Nimeke = Sphenophyta: Fossil Record | Tekijä = Waggoner, Ben & Speer, B. R. | Ajankohta = 9.14.1997 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> Myöhäisellä devonikaudella ja aikaisella kivihiilikaudella maalla kasvoi myös tuuhea haarautuva alkusaniainen ''[[Cladoxylon]]''<ref name="Cladoxylon.dawsonii">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/432630 | Nimeke = The Anatomy of Rotoxylon dawsonii comb. nov. (''Cladoxylon dawsonii'') from the Upper Devonian of New York State | Tekijä = Cordi, Jennifer | Ajankohta = kesäkuu 2005 | Julkaisu = International Journal of Plant Sciences | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> ja ''[[Wattieza]]''. ''Duisbergia'' oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo [[saniaispuut|saniaispuita]] ja alkeellisia [[sinettipuut|sinettipuita]].<ref name="Paleozoic.Era.Paleobiology"/> Kiivihiilikaudella ''[[sphenophytes]]'' on haarautunut moniin erilaisiin kasvisukuihin. Niissä on pensasmainen ''[[sphenophyllum]]'', pieniä nurmikasveja kuten ''[[equisetites]]'' ja ''[[phyllotheca]]'', sekä puita, jopa kolmekymmentä metriä korkeaksi kasvava ''[[calamites]]''.<ref name="Sphenophyta.Fossil.Record"/>

<gallery mode=packed heights="170px">
Tiedosto:Trimerophyton sp.jpg|''Trimerophyton'', Senckenberg museo, Frankfurt.
Tiedosto:Psilophyton dawsonii-rev.jpg|''[[Psilophyton dawsonii]]'' Luonnonhistorian museo, Milano.
Tiedosto:Calamites stems.JPG|''Calamites''in fossiili Sedgwickin museo.
Tiedosto:Calamites rhizoid.jpg|''Calamites''in fossiili Sedgwickin museo.
Tiedosto:Calamitaceae foliage.jpg|''Calamites''
Tiedosto:Lepidodendron leaf.jpg|''[[Lepidodendron]]'' lehti.
Tiedosto:Lepidodendron lycopodioides.jpg|''Lepidodendron'' lehti.
Tiedosto:Lepidodendron PAMuseum.jpg|Fossiili ''Lepidodendron'' varresta.
</gallery>

=== Kivihiilikausi ===
[[Kivihiilikausi|Kivihiilikaudella]] oli jättiläispuiden muodostamia metsiä.<ref name="Carboniferous.Period.University.of.California">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/carboniferous/carboniferous.php | Nimeke = The Carboniferous Period | Tekijä = Waggoner, Ben M. & Hoe, Angela & Jusay, Azalea & Mayberry, Ray & Yu, Connie & & Speer, Brian R. & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave | Ajankohta = 30.6.2011 | Julkaisu = University of California Museum of Paleontology | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref><ref name="National.Geographic">{{Verkkoviite | Osoite = http://phenomena.nationalgeographic.com/2016/01/07/the-fantastically-strange-origin-of-most-coal-on-earth/ | Nimeke = The Fantastically Strange Origin of Most Coal on Earth | Tekijä = Krulwich, Robert | Ajankohta = 7.1.2016 | Julkaisu = National Geographic | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref><ref name="Pie.Cubed.Carboniferous.Period">{{Verkkoviite | Osoite = http://piecubed.co.uk/carboniferous-period-insect/ | Nimeke = The Carboniferous Period – Coal and Giant Insects | Tekijä = Busiello, Francesco | Ajankohta = 1.3.2013 | Julkaisu = Pie Cubed - Mind-blowing facts | Viitattu = 11.01.2018 }}</ref> Syiksi siihen että puut fossiloituivat on epäilty että ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista, ja että puut olisivat uponneet suoperäiseen maastoon ennen kuin aerobiset bakteerit ehtivät hajoittaa niitä. [[Sienet|Sienille]] ei ollut vielä tuolloin kehittynyt kykyä hajoittaa ligniiniä eli kykyä [[valkolaho|valkolahoon]]<ref name="Scientific.American">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.scientificamerican.com/article/mushroom-evolution-breaks-down-lignin-slows-coal-formation/ | Nimeke = White Rot Fungi Slowed Coal Formation | Tekijä = Biello, David | Ajankohta = 28.6.2012 | Julkaisu = Scientific American | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> joten puut eivät kaaduttuaan hajonneet niidenkään toimesta.<ref name="National.Geographic"/><ref name="Pie.Cubed.Carboniferous.Period"/> Tältä ajalta ovat kivihiilikerrostumat peräisin<ref name="National.Geographic"/><ref name="Pie.Cubed.Carboniferous.Period"/> ja ne saattoivat olla jopa 11-12 metriä paksuja.<ref name="Carboniferous.Period.University.of.California"/> Ilman happipitposuus nousi jopa 35% josta oli seurauksena suurempien [[hyönteiset|hyönteisten]] kehittyminen.<ref name="Pie.Cubed.Carboniferous.Period"/><ref name="Carboniferous.Period.University.of.California"/> Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen [[tasalämpöinen|tasalämpöiset]] matelijat jotka munivat kuorellisia munia.<ref name="Carboniferous.Period.University.of.California"/> jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

=== Permikausi ===
[[Permikausi|Permikauden]] ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto,<ref name="Encyclopædia.Britannica.Permian">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/Permian-Period | Nimeke = Permian Period | Tekijä = Ross, June R.P. & Ross, Charles A. | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 12.01.2018 }}</ref> joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien [[Permikauden joukkotuho|massasukupuuttoon]] permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.<ref name="Encyclopædia.Britannica.Permian"/>

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä [[Pangea]]-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]].<ref name="Encyclopædia.Britannica.Permian"/>


==Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako==
==Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako==
Rivi 42: Rivi 100:
!Miljoonaa <br>vuotta sitten
!Miljoonaa <br>vuotta sitten
|-
|-
| rowspan="9" height="235" | ''' P''' - '''[[Permikausi]]'''
| rowspan="9" height="235" | [[Permikausi]] '''P'''
| rowspan="5" height="46" | '''[[Yläpermi]] ''Zechstein'''''
| rowspan="5" height="46" | [[Myöhäispermi]] ''Zechstein''
| rowspan="2" height="46" | '''[[Yläpermi]] P3'''
| rowspan="2" height="46" | [[Myöhäispermi]] '''P3'''
| height="19" | ''' p9'''
| height="19" | '''p9'''
| height="19" | '''254 - 251'''
| height="19" | 254–251
|-
|-
| height="19" | ''' p8'''
| height="19" | '''p8'''
| height="19" | '''260 - 254'''
| height="19" | 260–254
|-
|-
| rowspan="3" height="46" | '''[[Keskipermi]] P2'''
| rowspan="3" height="46" | [[Keskipermi]] '''P2'''
| height="19" | ''' p7'''
| height="19" | '''p7'''
| height="19" | '''266 - 260'''
| height="19" | 266–260
|-
|-
| height="19" | ''' p6'''
| height="19" | '''p6'''
| height="19" | '''268 - 266'''
| height="19" | 268–266
|-
|-
| height="19" | ''' p5'''
| height="19" | '''p5'''
| height="19" | '''271 - 268'''
| height="19" | 271–268
|-
|-
| rowspan="4" height="100" | '''[[Alapermi]] ''Rotliegend'' '''
| rowspan="4" height="100" | [[Varhaispermi]] ''Rotliegend''
| rowspan="4" height="100" | '''[[Alapermi]] P1'''
| rowspan="4" height="100" | [[Varhaispermi]] '''P1'''
| height="19" | '''Kungurian p4'''
| height="19" | ''Kungurian'' '''p4'''
| height="19" | '''276 - 271'''
| height="19" | 276–271
|-
|-
| height="19" | '''Artiskian p3'''
| height="19" | ''Artiskian'' '''p3'''
| height="19" | '''285 - 276'''
| height="19" | 285–276
|-
|-
| height="19" | '''Sakmarian p2'''
| height="19" | ''Sakmarian'' '''p2'''
| height="19" | '''295 - 284'''
| height="19" | 295–284
|-
|-
| height="19" | '''Asselian p1'''
| height="19" | ''Asselian'' '''p1'''
| height="19" | '''299 - 295'''
| height="19" | 299–295
|-
|-
| rowspan="7" height="181" | '''[[Kivihiilikausi]] C'''
| rowspan="7" height="181" | [[Kivihiilikausi]] '''C'''
| rowspan="4" colspan="2" height="100" | '''[[Pennsylvania-kausi]] C2'''
| rowspan="4" colspan="2" height="100" | [[Pennsylvania-kausi]] '''C2'''
| height="19" | '''Gzhelian c7'''
| height="19" | ''Gzhelian'' '''c7'''
| height="19" | '''304 - 299'''
| height="19" | 304–299
|-
|-
| height="19" | '''Kasimovian c6'''
| height="19" | ''Kasimovian'' '''c6'''
| height="19" | '''307 - 304'''
| height="19" | 307–304
|-
|-
| height="19" | '''Moscovian c5'''
| height="19" | ''Moscovian'' '''c5'''
| height="19" | '''312 - 307'''
| height="19" | 312–307
|-
|-
| height="19" | '''Bashkirian c4'''
| height="19" | ''Bashkirian'' '''c4'''
| height="19" | '''318 - 312'''
| height="19" | 318–312
|-
|-
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | '''[[Mississippi-kausi]] C1'''
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | [[Mississippi-kausi]] '''C1'''
| height="19" | '''Serpukhovian c3'''
| height="19" | ''Serpukhovian'' '''c3'''
| height="19" | '''326 - 318'''
| height="19" | 326–318
|-
|-
| height="19" | '''Viséan c2'''
| height="19" | ''Viséan'' '''c2'''
| height="19" | '''345 - 326'''
| height="19" | 345–326
|-
|-
| height="19" | '''Tournaisian c1'''
| height="19" | ''Tournaisian'' '''c1'''
| height="19" | '''359 - 345'''
| height="19" | 359–345
|-
|-
| class="class" rowspan="7" height="181" | '''[[Devonikausi]] D'''
| class="class" rowspan="7" height="181" | [[Devonikausi]] '''D'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Ylädevoni]] D3'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Myöhäisdevoni]] '''D3'''
| height="19" | '''Famennian d7'''
| height="19" | ''Famennian'' '''d7'''
| height="19" | '''375 - 359'''
| height="19" | 375–359
|-
|-
| height="19" | '''Frasnian d6'''
| height="19" | ''Frasnian'' '''d6'''
| height="19" | '''385 - 375'''
| height="19" | 385–375
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Keskidevoni]] D2'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Keskidevoni]] '''D2'''
| height="19" | '''Givetian d5'''
| height="19" | ''Givetian'' '''d5'''
| height="19" | '''392 - 385'''
| height="19" | 392–385
|-
|-
| height="19" | '''Eifelian d4'''
| height="19" | ''Eifelian'' '''d4'''
| height="19" | '''398 - 392'''
| height="19" | 398–392
|-
|-
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | '''Aladevoni D1'''
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | Varhaisdevoni '''D1'''
| height="19" | '''Emsian d3'''
| height="19" | ''Emsian'' '''d3'''
| height="19" | '''407 - 398'''
| height="19" | 407–398
|-
|-
| height="19" | '''Pragian d2'''
| height="19" | ''Pragian'' '''d2'''
| height="19" | '''411 - 407'''
| height="19" | 411–407
|-
|-
| height="19" | '''Lochkovian d1'''
| height="19" | ''Lochkovian'' '''d1'''
| height="19" | '''416 - 411'''
| height="19" | 416–411
|-
|-
| rowspan="8" height="208" | '''[[Siluurikausi]] S'''
| rowspan="8" height="208" | [[Siluurikausi]] '''S'''
| colspan="2" height="19" | '''Pridoli S4'''
| colspan="2" height="19" | ''Pridoli'' '''S4'''
| height="19" | '''(ei jaettu)'''
| height="19" | (ei jaettu)
| height="19" | '''419 - 416'''
| height="19" | 419–416
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Yläsiluuri]] Ludlow S3'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Myöhäissiluuri]] ''Ludlow'' '''S3'''
| height="19" | '''Ludfordian s7'''
| height="19" | ''Ludfordian'' '''s7'''
| height="19" | '''421 - 419'''
| height="19" | 421–419
|-
|-
| height="19" | '''Gorstian s6'''
| height="19" | ''Gorstian'' '''s6'''
| height="19" | '''423 - 421'''
| height="19" | 423–421
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Keskisiluuri]]Wenlock S2'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Keskisiluuri]] ''Wenlock'' '''S2'''
| height="19" | '''Homerian s5'''
| height="19" | ''Homerian'' '''s5'''
| height="19" | '''426 - 423'''
| height="19" | 426–423
|-
|-
| height="19" | '''Sheinwoodian s4'''
| height="19" | ''Sheinwoodian'' '''s4'''
| height="19" | '''428 - 426'''
| height="19" | 428–426
|-
|-
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | '''[[Alasiluuri]] S1'''
| rowspan="3" colspan="2" height="73" | [[Varhaissiluuri]] '''S1'''
| height="19" | '''Telychian s3'''
| height="19" | ''Telychian'' '''s3'''
| height="19" | '''436 - 428'''
| height="19" | 436 - 428
|-
|-
| height="19" | '''Aeronian s2'''
| height="19" | ''Aeronian'' '''s2'''
| height="19" | '''439 - 436'''
| height="19" | 439–436
|-
|-
| height="19" | '''Rhuddanian s1'''
| height="19" | ''Rhuddanian'' '''s1'''
| height="19" | '''444 - 439'''
| height="19" | 444–439
|-
|-
| rowspan="7" height="154" | '''[[Ordovikikausi]] O'''
| rowspan="7" height="154" | [[Ordovikikausi]] '''O'''
| rowspan="3" colspan="2" height="46" | '''[[Yläordoviki]] O3'''
| rowspan="3" colspan="2" height="46" | [[Myöhäisordoviki]] '''O3'''
| height="10" | '''Hirnantian'''
| height="10" | ''Hirnantian''
| height="10" | '''446 - 444'''
| height="10" | 446–444
|-
|-
| height="9" | '''Ashgill*'''
| height="9" | ''Ashgill''*
| height="9" | '''449 - 446'''
| height="9" | 449–446
|-
|-
| height="19" | '''Caradoc*'''
| height="19" | ''Caradoc''*
| height="19" | '''461 - 449'''
| height="19" | 461–449
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Keskiordoviki]] O2'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Keskiordoviki]] '''O2'''
| height="19" | '''Darriwillien'''
| height="19" | ''Darriwillien''
| height="19" | '''468 - 461'''
| height="19" | 468–461
|-
|-
| height="19" | '''Llanvirn*'''
| height="19" | ''Llanvirn''*
| height="19" | '''472 - 468'''
| height="19" | 472–468
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | '''[[Alaordoviki]] O1'''
| rowspan="2" colspan="2" height="46" | [[Varhaisordoviki]] '''O1'''
| height="19" | '''<nowiki>*</nowiki>'''
| height="19" | <nowiki>*</nowiki>
| height="19" | '''479 - 472'''
| height="19" | 479–472
|-
|-
| height="19" | '''Tremadoc'''
| height="19" | ''Tremadoc''
| height="19" | '''488 - 479'''
| height="19" | 488–479
|-
|-
| rowspan="10" height="75" | '''[[Kambrikausi]] Є'''
| rowspan="10" height="75" | [[Kambrikausi]] '''Є'''
| rowspan="3" colspan="2" height="19" | Furongian '''[[Yläkambri]] Є3'''
| rowspan="3" colspan="2" height="19" | [[Myöhäiskambri]] ''Furongian'' '''Є3'''
| height="5" | '''<nowiki>*</nowiki>'''
| height="5" | <nowiki>*</nowiki>
| height="5" | '''493 - 488'''
| height="5" | 493–488
|-
|-
| height="5" |
| height="5" |
| height="5" | '''496?-493'''
| height="5" | 496?–493
|-
|-
| height="9" | '''Paiban'''
| height="9" | ''Paiban''
| height="9" | '''501 - 496?'''
| height="9" | 501–496?
|-
|-
| rowspan="2" colspan="2" height="19" | '''[[Keskikambri]] Є2'''
| rowspan="2" colspan="2" height="19" | [[Keskikambri]] '''Є2'''
| height="10" | ''' Mayan*'''
| height="10" | ''Mayan''*
| height="10" | '''502 - 501'''
| height="10" | 502–501
|-
|-
| height="9" | '''Amgan*'''
| height="9" | ''Amgan''*
| height="9" | '''513 - 502'''
| height="9" | 513–502
|-
|-
| rowspan="5" colspan="2" height="21" | '''[[Alakambri]] Є1'''
| rowspan="5" colspan="2" height="21" | [[Varhaiskambri]] '''Є1'''
| height="5" | ''' Toyonian*'''
| height="5" | ''Toyonian''*
| height="5" | '''519 - 513'''
| height="5" | 519–513
|-
|-
| height="4" | '''Botomian*'''
| height="4" | ''Botomian''*
| height="4" | '''524 - 519'''
| height="4" | 524–519
|-
|-
| height="4" | '''Atdabanian*'''
| height="4" | ''Atdabanian''*
| height="4" | '''530 - 524'''
| height="4" | 530–524
|-
|-
| height="4" | '''Tommotioan*'''
| height="4" | ''Tommotioan''*
| height="4" | '''534 - 530'''
| height="4" | 534–530
|-
|-
| height="4" | '''Nemakit-Daldynian*'''
| height="4" | ''Nemakit-Daldynian''*
| height="4" | '''542 - 534'''
| height="4" | 542–534
|}
|}


Rivi 216: Rivi 274:


{{Commonscat|Palozoic}}
{{Commonscat|Palozoic}}
*[[Trimerophytopsida]]

*[[Geologiset kaudet]]
*[[Geologiset kaudet]]
*[[Fanerotsooinen eoni]]
*[[Fanerotsooinen eoni]]
Rivi 223: Rivi 281:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|Sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
*[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5003246/ Belowground rhizomes in paleosols: The hidden half of an Early Devonian vascular plant] {{en}}
*[http://www.ucmp.berkeley.edu/plants/cladoxylopsida/cladoxylopsida.html University of California Museum of Paleontology: Introduction to the Cladoxylopsida] {{en}}
*[http://www.ucmp.berkeley.edu/paleozoic/paleozoic.php University of California Museum of Paleontology: The Paleozoic Era] {{en}}
*[https://owlcation.com/stem/A-History-Of-Life-The-Palaeozoic-Era A History Of Life On Earth: The Palaeozoic Era] {{en}}
*[http://www.ucmp.berkeley.edu/ordovician/ordovician.php University of California Museum of Paleontology: Ordovician Period] {{en}}
*[https://www.amnh.org/our-research/paleontology/paleontology-faq/trilobite-website/gallery-of-trilobites/ordovician-period-trilobites/ American Museum of Natural History: Ordovician Period Trilobites] Kuvia.



{{Geologinenhistoria}}
{{Geologinenhistoria}}

Versio 12. tammikuuta 2018 kello 09.00

 

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.[1] Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.[2]

Paleotsooisen maailmankauden jako

Paleotsooista maailmankautta edelsi Ediacarakausi

Paleotsooinen maailmankauden evoluutio

Kambrikausi

Kambrikausi aloittaa paleotsooisen maailmankauden, se on aikakausi jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt.[2] Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.

  • Trilobiitteja näyttelyssä Royal Ontario Museumissa, Toronto, Ontario, Kanada.
    Trilobiitteja näyttelyssä Royal Ontario Museumissa, Toronto, Ontario, Kanada.
  • Olenoides superbus, luonnonhistotian museo, Houston, Texas, USA
    Olenoides superbus, luonnonhistotian museo, Houston, Texas, USA
  • Paradoxides sp.
    Paradoxides sp.
  • Kainops invius sivusta ja toinen vatsapuolelta.
    Kainops invius sivusta ja toinen vatsapuolelta.
  • Ogyopsis klotzi, Kanada.
    Ogyopsis klotzi, Kanada.
  • Redlichiidae,Näyttely Luonnontieteellinen museossa Houstonissa, Texas, USA
    Redlichiidae,Näyttely Luonnontieteellinen museossa Houstonissa, Texas, USA

Ordovikikausi

Ordovikikaudella seuraa kambrikautta ja tällöin alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.[2] Ordovikikaudella merissä eli pääjalkaisia, koralleja, merililjoja, kotiloita, meduusoja ja oikosarvia, mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä. Ordovikikaudella sienieläimet kehittyivät ja ensimmäiset varsinaiset selkärankaiset, alkukalat jotka olivat leuattomia panssarikaloja ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä, vedessä eli putkilokasveja, myös maalle tulivat ensimmäiset alkeelliset kasvit ja niiden myötä ensimmäiset niveljalkaiset.[3] Uudenlaisia trilobiittejä ilmestyi. Osa konodoniittien suvuista seitsemän kuoli sukupuuttoon, mutta tilalle tuli yhdeksän uutta.[3]

Uraauurtavinta kaudella elämän siirtyminen maalle.[3] Kauden loppupuolella Afrikassa oli jääkausi joka aihutti merenpinnan laskun ja sitä myötä massasukupuuton.[3] Ensimmäinen löydetty sienen fossiili sijoittuu siluurikauden loppuun Tortotubus protuberans

  • Illaenus schmidti, ordovikikausi, Pietarin alue, Venäjä. Näyttely Luonnontieteellisessä museossa Houstonissa, Texas, USA.
    Illaenus schmidti, ordovikikausi, Pietarin alue, Venäjä. Näyttely Luonnontieteellisessä museossa Houstonissa, Texas, USA.
  • Paraceraurus, Volga, Venäjä.
    Paraceraurus, Volga, Venäjä.
  • Isotelus maximus, Ohio, USA.
    Isotelus maximus, Ohio, USA.
  • Flexicalymene meeki, Caesar Creek, Ohio
    Flexicalymene meeki, Caesar Creek, Ohio
  • Asaphus kowalewskii, 1856, Venäjä.
    Asaphus kowalewskii, 1856, Venäjä.
  • Sammaleläimen fossiili myöhäiseltä Ordovikikaudelta.
    Sammaleläimen fossiili myöhäiseltä Ordovikikaudelta.

Siluurikausi

Siluurikauden alussa viimeistään, noin 430 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät ensimmäiset maakasvit.[2] Cooksoniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä putkilokasveista.[4][5][6] Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon.[7] Siluurikauden aikana elämä oli enimmäkseen merissä ja koralliriutat tulivat tällä kaudella. Niveljalkaisia, hämähäkkieläimiä ja skorpioneja tuli maalle.[6] Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua.[6] Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat Ostracoderm -panssarikalat.[8] Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja.[6] Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.[9] Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili Tortotubus protuberans sijoittuu siluurikauden loppuun. Niitä on löydetty useammasta paikasta, New Yorkista, Gotlannista, Ruotsista ja Kerrera Inner -saarelta Hebrideiltä.[10]

  • Spathacalymene nasuta trilobiitti fossiili, Indiana, USA.
    Spathacalymene nasuta trilobiitti fossiili, Indiana, USA.
  • Dalmanites limulurus, New York, USA.
    Dalmanites limulurus, New York, USA.
  • Arctinurus boltoni (Bigsby, 1825), New York State, USA.
    Arctinurus boltoni (Bigsby, 1825), New York State, USA.
  • Silurian aikaista merenpohjaa. Löytöpaikka: Dudley, West Midlands, England. Esillä Bristolin kaupungin museossa.
    Silurian aikaista merenpohjaa. Löytöpaikka: Dudley, West Midlands, England. Esillä Bristolin kaupungin museossa.
  • Sammaleläimen fossiili siluurikaudelta, Indiana, USA.
    Sammaleläimen fossiili siluurikaudelta, Indiana, USA.
  • Cooksonia paranensisksen arvellaan olleen ensimmäisiä putkilokasveja maalla. Fossiili Brasiliasta.
    Cooksonia paranensisksen arvellaan olleen ensimmäisiä putkilokasveja maalla. Fossiili Brasiliasta.

Devonikausi

Devonikausi oli kalojen valtakautta.[2] Trilobiitteja oli vielä tällä kaudella, mutta kauden loppuun tultaessa ne hävisivät.[11] Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.[12] Kasvit olivat kehittyneet kasvamaan maalla jo ordoviki- ja siluurikausilla, mutta vasta devonikaudella ne alkoivat yleistyä maalla. Aluksi ne olivat juurettomia ja lehdettömiä liekomaisia kasveja jotka lisääntyvät itiöilla tai suvuttomasti.[11][13] Ensimmäiset kasveilla elävät niveljalkaiset alkoivat kehittymään; pääasiassa punkkeja ja siivettömiä hyönteisiä.[2][11] Kauden loppupuolella alkoi lajien määrä kasvaa ja monipuolistua. Kauden loppuun mennessä oli saniaisia, kortteita ja ensimmäiset siemenkasvit olivat ilmaantuneet, ja ensimmäiset puut ja niistä muodostuneet metsät.[11] Tätä nopeaa kasvillisuuden muutosta on kutsuttu devonikauden räjähdykseksi.[13]

  • Euramerikka muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli Laurentiasta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta, se syntyi devonikauden alussa.
    Euramerikka muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli Laurentiasta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta, se syntyi devonikauden alussa.
  • Chaleuria cirrosa fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
    Chaleuria cirrosa fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
  • Archaeopteris fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
    Archaeopteris fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
  • Archaeopteris fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
    Archaeopteris fossiili, Luonnontieteellinen museo Chicago, Illinois, USA.
  • Paraspirifer bownockeri, pyritized brachiopods, Lucas County, Ohio, USA.
    Paraspirifer bownockeri, pyritized brachiopods, Lucas County, Ohio, USA.
  • Koneprusia brutoni trilobiitti, Etelä-Marokon Anti-atlas -vuoristossa, devonikaudelta.
    Koneprusia brutoni trilobiitti, Etelä-Marokon Anti-atlas -vuoristossa, devonikaudelta.

Limittäin devonikauden ja kivihiilikauden välissä kasvit nousivat kukoistukseensa. Sphenophyta oli ensimmäisiä kasvifossiileja joita voitiin epäröimättä sijoittaa myöhäiselle devonikaudelle.[14] Myöhäisellä devonikaudella ja aikaisella kivihiilikaudella maalla kasvoi myös tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon[15] ja Wattieza. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita.[2] Kiivihiilikaudella sphenophytes on haarautunut moniin erilaisiin kasvisukuihin. Niissä on pensasmainen sphenophyllum, pieniä nurmikasveja kuten equisetites ja phyllotheca, sekä puita, jopa kolmekymmentä metriä korkeaksi kasvava calamites.[14]

  • Trimerophyton, Senckenberg museo, Frankfurt.
    Trimerophyton, Senckenberg museo, Frankfurt.
  • Psilophyton dawsonii Luonnonhistorian museo, Milano.
    Psilophyton dawsonii Luonnonhistorian museo, Milano.
  • Calamitesin fossiili Sedgwickin museo.
    Calamitesin fossiili Sedgwickin museo.
  • Calamitesin fossiili Sedgwickin museo.
    Calamitesin fossiili Sedgwickin museo.
  • Calamites
    Calamites
  • Lepidodendron lehti.
    Lepidodendron lehti.
  • Lepidodendron lehti.
    Lepidodendron lehti.
  • Fossiili Lepidodendron varresta.
    Fossiili Lepidodendron varresta.

Kivihiilikausi

Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä.[16][17][18] Syiksi siihen että puut fossiloituivat on epäilty että ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista, ja että puut olisivat uponneet suoperäiseen maastoon ennen kuin aerobiset bakteerit ehtivät hajoittaa niitä. Sienille ei ollut vielä tuolloin kehittynyt kykyä hajoittaa ligniiniä eli kykyä valkolahoon[19] joten puut eivät kaaduttuaan hajonneet niidenkään toimesta.[17][18] Tältä ajalta ovat kivihiilikerrostumat peräisin[17][18] ja ne saattoivat olla jopa 11-12 metriä paksuja.[16] Ilman happipitposuus nousi jopa 35% josta oli seurauksena suurempien hyönteisten kehittyminen.[18][16] Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat jotka munivat kuorellisia munia.[16] jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

Permikausi

Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto,[20] joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.[20]

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.[20]

Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako

 Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun.
Tarkennus: Suomenkieliset kausien nimet esim. Fanerotsooinen aioni - pitääkö toistaa tässä ?

Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako.lähde?

Kausi Alakausi Epookki Vaihe Miljoonaa
vuotta sitten
Permikausi P Myöhäispermi Zechstein Myöhäispermi P3 p9 254–251
p8 260–254
Keskipermi P2 p7 266–260
p6 268–266
p5 271–268
Varhaispermi Rotliegend Varhaispermi P1 Kungurian p4 276–271
Artiskian p3 285–276
Sakmarian p2 295–284
Asselian p1 299–295
Kivihiilikausi C Pennsylvania-kausi C2 Gzhelian c7 304–299
Kasimovian c6 307–304
Moscovian c5 312–307
Bashkirian c4 318–312
Mississippi-kausi C1 Serpukhovian c3 326–318
Viséan c2 345–326
Tournaisian c1 359–345
Devonikausi D Myöhäisdevoni D3 Famennian d7 375–359
Frasnian d6 385–375
Keskidevoni D2 Givetian d5 392–385
Eifelian d4 398–392
Varhaisdevoni D1 Emsian d3 407–398
Pragian d2 411–407
Lochkovian d1 416–411
Siluurikausi S Pridoli S4 (ei jaettu) 419–416
Myöhäissiluuri Ludlow S3 Ludfordian s7 421–419
Gorstian s6 423–421
Keskisiluuri Wenlock S2 Homerian s5 426–423
Sheinwoodian s4 428–426
Varhaissiluuri S1 Telychian s3 436 - 428
Aeronian s2 439–436
Rhuddanian s1 444–439
Ordovikikausi O Myöhäisordoviki O3 Hirnantian 446–444
Ashgill* 449–446
Caradoc* 461–449
Keskiordoviki O2 Darriwillien 468–461
Llanvirn* 472–468
Varhaisordoviki O1 * 479–472
Tremadoc 488–479
Kambrikausi Є Myöhäiskambri Furongian Є3 * 493–488
496?–493
Paiban 501–496?
Keskikambri Є2 Mayan* 502–501
Amgan* 513–502
Varhaiskambri Є1 Toyonian* 519–513
Botomian* 524–519
Atdabanian* 530–524
Tommotioan* 534–530
Nemakit-Daldynian* 542–534

Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paleotsooinen maailmankausi.

Lähteet

  1. ↑ Paleozoic Era Encyclopedia Britannica
  2. ↑ a b c d e f g Paleozoic Era Paleobiology The Virtual Fossil Museum. Viitattu 11.01.2018.
  3. ↑ a b c d Avildsen, Christina & Bie, Jennifer & Patel, Chirag & Sarvis, Brie & Rieboldt, Sarah & Speer, Brian R.: Ordovician Period University of California Museum of Paleontology. 7.6.2011. Viitattu 12.01.2018.
  4. ↑ Steur, Hans: Cooksonia, a very old land plant Hans' Paleobotany Pages. 10.3.2017. Viitattu 12.01.2018.
  5. ↑ Strömberg, C. & Guralnick, Rob & Simison, Brian & Speer, Brian & Cordero, Alicia: Lab IV - Early Land Plants (1) Lab IV. 1998. Viitattu 12.01.2018.
  6. ↑ a b c d Dan Fischer & Liu, Tammy (Yue) & Yip, Emily & Yu, Korsen & Speer, Brian R.: The Silurian Period University of California Museum of Paleontology. 7.5.2011. Viitattu 12.01.2018.
  7. ↑ Kazlev, M. Alan: Drepanophycales Palaeos Plants. 31.3.2002. Viitattu 11.01.2018.
  8. ↑ Lingham-Soliar, Theagarten: ”2. The First Vertebrates, Jawless Fishes, the Agnathans”, The Vertebrate Integument Volume 1. Springer, 2014. ISBN 978-3-642-53747-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.01.2018).
  9. ↑ U.S. Department of the Interior: Undiscovered Oil and Gas Resources of Lower Silurian Qusaiba-Paleozoic Total Petroleum Systems, Arabian Peninsula USGS Fact Sheet FS-008-02. tammikuu 2002. Viitattu 12.01.2018.
  10. ↑ Johnson, Markes E.: Silurian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.
  11. ↑ a b c d Speer, Brian R. & Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tan, Amy & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Devonian Period University of California Museum of Paleontology. 1.7.2011. Viitattu 11.01.2018.
  12. ↑ Caldwell, Michelle: Reptile and Amphibian Evolution - The Paleozoic Era Reptile and Amphibian Evolution. Viitattu 11.01.2018.
  13. ↑ a b Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tang, Amy & Palmer, A.R. & Geissman, J. & Speer, Brian R.: Life of the Devonian University of California Museum of Paleontology. marraskuu 2002. Viitattu 11.01.2018.
  14. ↑ a b Waggoner, Ben & Speer, B. R.: Sphenophyta: Fossil Record University of California Museum of Paleontology. 9.14.1997. Viitattu 11.01.2018.
  15. ↑ Cordi, Jennifer: The Anatomy of Rotoxylon dawsonii comb. nov. (Cladoxylon dawsonii) from the Upper Devonian of New York State International Journal of Plant Sciences. kesäkuu 2005. Viitattu 11.01.2018.
  16. ↑ a b c d Waggoner, Ben M. & Hoe, Angela & Jusay, Azalea & Mayberry, Ray & Yu, Connie & & Speer, Brian R. & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Carboniferous Period University of California Museum of Paleontology. 30.6.2011. Viitattu 11.01.2018.
  17. ↑ a b c Krulwich, Robert: The Fantastically Strange Origin of Most Coal on Earth National Geographic. 7.1.2016. Viitattu 11.01.2018.
  18. ↑ a b c d Busiello, Francesco: The Carboniferous Period – Coal and Giant Insects Pie Cubed - Mind-blowing facts. 1.3.2013. Viitattu 11.01.2018.
  19. ↑ Biello, David: White Rot Fungi Slowed Coal Formation Scientific American. 28.6.2012. Viitattu 12.01.2018.
  20. ↑ a b c Ross, June R.P. & Ross, Charles A.: Permian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.

Aiheesta muualla


Maapallon geologinen historia
Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)

 

Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)

eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)

Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)

paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)

541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)
paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi
mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi
kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paleotsooinen_maailmankausi&oldid=17019628”