Vincenzo Peruggia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vincenzo Peruggia
Vincenzo peruggia.jpg
Syntynyt 8. lokakuuta 1881
Italian lippu Dumenza, Italia
Kuollut 8. lokakuuta 1925 (44 vuotta)
Ranskan lippu Saint-Maur-des-Fossés, Pariisi, Ranska
Kansallisuus italialainen
Ammatti puuseppä

Vincenzo Peruggia (8. lokakuuta 18818. lokakuuta 1925) tuli kuuluisaksi varastaessaan Louvresta 21. elokuuta 1911 Leonardo da Vincin maalaaman teoksen Mona Lisa. Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi kiinni yrittäessään myydä teosta Uffizin taidemuseolle Firenzeen 500 000 liiralla.

Teoksen katoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mona Lisan varkauden huomasi ensimmäiseksi taidemaalari Louis Béroud, jonka oli tarkoitus maalata teoksesta kopio. Heti huomattuaan maalauksen kadonneen Béroud hälytti vartijat, joiden mukaan Mona Lisa olisi valokuvausstudiolla kuvattavana. Mona Lisa julistettiin varastetuksi, kun teosta ei löytynyt studiostakaan.

Vincenzo Peruggian poliisikuva

Pariisin poliisipäällikkö Louis Lepine ja valtion salainen poliisi Le Sûreté kutsuttiin johtamaan Louvren etsintöjä. Poliisi eristi taidemuseon etsintöjen ajaksi. Vain taulun kehykset ja uusi lasisuojus löytyivät henkilökunnan portaikosta. Kävi ilmi, että teos oli kadonnut Louvresta jo maanantaiaamuna Louvren ollessa suljettuna. Ranskan rajat suljettiin, jottei maalausta voitaisi viedä maasta. Poliisi päätti myös varmistaa museon työntekijöiden mahdolliset osuudet varkauteen ja otti sormenjäljet kaikilta työntekijöiltä huomattuaan lasisuojuksessa olevat sormenjäljet. Tapauksen seurauksena Louvren turvallisuuspäällikkö Théophile Homolle erosi.

Katoamisesta syntyi monia teorioita. Yhden teorian mukaan saksalaiset olivat varastaneet maalauksen, ja toisen mukaan teos olisi tuhoutunut ja museo yritti peitellä sitä varkaudella. Mona Lisan ollessa kateissa sen maine kasvoi ja ihmiset maailmanlaajuisesti kiinnostuivat varastetusta taulusta. Poliisipäällikkö Lepinen mukaan varas aikoi kiristää valtiolta rahaa Mona Lisan palautusta vastaan.

7. syyskuuta poliisi pidätti runoilija Guillaume Apollinairen, joka oli kirjoittanut sanomalehdissä, että Louvre pitäisi polttaa. Apollinairen epäily sai vahvistusta, kun selvisi Apollinairen tuntevan belgialaisen tauluvarkaan Géry Piéretin, joka oli tehnyt Louvresta taidevarkauksia. Myös Pariisissa asuvaa nuorta espanjalaista taidemaalari Pablo Picassoa epäiltiin, sillä hän oli ostanut Piéretiltä patsaan, jonka tämä oli varastannut Louvresta. Poliisi kuulusteli kaikkia kolmea, mutta yksikään heistä ei tiennyt mitään varkaudesta. Kohu laantui ja Mona Lisa julistettiin hävinneeksi.

Teoksen löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katoamisesta kului kaksi vuotta, ennen kuin tapaus tuli takaisin julkisuuteen. Syyskuussa 1913 firenzeläinen taidekauppias Alfredo Geri sai kirjeen Perugilta, joka esiintyi Leonardo Vincenzo -nimisenä. Vincenzo ilmoitti kirjeessä, jossa oli Pariisin postileima, että hän haluaa palauttaa Mona Lisan takasin sen alkuperäiseen kotimaahan Italiaan ja pyysi taulusta puoli miljoonaa liiraa. Hänen vaatimuksensa oli, että Mona Lisan pitäisi olla ikuisesti Uffizin galleriassa Firenzessä. Geri piti miestä huijarina, mutta suostui tapaamaan tämän Italiassa.

11. joulukuuta Geri ja Uffizi-gallerian johtaja Giovanni Poggi saapuivat Leonardo Vincenzon huoneeseen Firenzen Tripoli-Italia -hotelliin. Leonardo paljasti kankaaseen käärityn Mona Lisan matka-arkkunsa valepohjasta. Poggi tunnisti taulun Louvren leimasta ja Vincenzo pidätettiin heti.

Peruggia väitti olevansa isänmaan asialla. Huomattuaan kuinka paljon italialaisia töitä oli ranskalaisessa museossa hän päätti, että ainakin kuuluisin italialainen taulu Mona Lisa pitäisi palauttaa kotimaahansa. Peruggia sanoi, että hän joutui aivan Mona Lisan valtaan. Hän katsoi sen kuuluvan italialaisille ja väitti, että maalaus oli varastettu Italiasta Napoleonin sotaretkien aikana. Todellisuudessa Leonardo da Vinci oli aikanaan itse joko myynyt tai lahjoittanut maalauksen Ranskan kuninkaalle Frans I:lle. Mona Lisa oli Frans I:n ylellisen kylpyhuoneen seinällä Fontainebleaun linnassa. Vuonna 1804 Mona Lisa siirrettiin Napoleonin käskystä Louvreen kaiken kansan katseltavaksi ja siitä tuli Ranskan ylpeys. Peruggia ilmoitti oikeudessa kesällä 1914 toimineensa yksin. Hän kuitenkin kertoi kahden italialaisen nimet, mutta heitä vastaan ei löydetty todisteita. Peruggia, joka piti isänmaallisia puheita oikeudessa, vapautettin kahden kuukauden jälkeen.

Leonardo da Vincin maalaus Mona Lisa.

Ryöstöteorioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden teorian mukaan Peruggia tunsi Louvren hyvin, koska oli työskennellyt siellä. Hän oli ottanut Mona Lisan pois lasisuojasta ja irrottannut sitten tuon 77-senttimetriä korkean taulun kehyksistään ja kätkenyt sen pussiin. Mona Lisa on hyvin pieni maalaus. Kaksi vuotta taulu makasi sitten Peruggian sängyn alla aivan Louvren vieressä.

Toisen teorian mukaan Peruggia ei olisi itse suunnitellut Mona Lisan varkautta, vaan hankkeen takana olikin argentiinalainen aatelismies Eduardo de Valfierno, joka palkkasi Peruggian varastamaan Mona Lisan ja teettämään siitä kuusi taitavaa kopiota. Kopiot Valfierno aikoi myydä mustassa pörssissä amerikkalaiselle miljonäärille, joka ei olisi voinut palauttaa tauluja, koska ne olivat varastetun maalauksen kopioita. Varkauden jälkeen Valfierno ei olisi tarvinnut Mona Lisaa ja Peruggia olisi saanut odottaa turhaan palkkiota varkaudesta. Kun aatelismiehestä ei enää kuulunut mitään, olisi petetty Peruggia varmaan yrittänyt epätoivoisesti myydä taulua kunnialliselle eurooppalaiselle museolle eikä upporikkaalle keräilijälle.

Tauluvarkauden jälkeen Mona Lisa asetettiin viikoksi näytteille Uffizin galleriaan Firenzeen. Sen jälkeen taulu teki kierroksen Roomassa ja Milanossa ennen kuin se palautettiin Pariisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suuret Taidevarkaudet, Mies joka varasti Mona Lisan, sivut 4-13, Valitut Palat 1991 ISBN 951-8933-29-4