Vanha Porvoontie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanha Porvoontie
Gamla Borgåvägen
Mutkittelevaa tietä Kuninkaanmäessä
Mutkittelevaa tietä Kuninkaanmäessä
Kaupunki Helsinki, Vantaa, Sipoo
Alkupiste Heikinlaakso[1]
Päätepiste Sipoo
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen

Vanha Porvoontie (ruots. Gamla Borgåvägen) on pohjois–eteläsuuntainen tie Helsingin seudulla. Se alkaa Helsingin Heikinlaaksosta ja johtaa Itä-Vantaan halki Sipooseen. Sen eteläosa Koivukylänväylälle saakka kulkee Lahdenväylän eli valtatien 4 suuntaisena noin puoli kilometriä moottoritien länsipuolella. Tie on ollut reitti Helsingistä Porvooseen ennen Uuden Porvoontien valmistumista 1930-luvulla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaantie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien varrella on lukuisia 1900-luvun alkuvuosikymmenien kilometripylväitä.[3]

Vantaalla ja Sipoossa katu on suureksi osaksi osa Turun–Viipurin Suurta Rantatietä eli keskiaikaista Kuninkaantietä. Osuus on mahdollisesti valmistunut jo 1300-luvulla.[4] Osuus alkaa Honkanummelta eli Tikkurilantien risteyksestä Hakkilassa, josta se jatkuu pohjoiseen Kuninkaanmäen halki Sipooseen. Tikkurilantien risteyksessä sijaitsee edelleen 1700-luvulla rakennettu kestikievarin rakennus, asemakaavalla suojeltu Malmarsin krouvi.[5]

Vantaalla tie on jakaantunut kahteen osaan: Hakkilan ja Kuninkaanmäen rajalle 1970-luvulla rakennettu Lahdenväylä katkaisi Kuninkaantien alkuperäisen osuuden. Hakkilan pohjoisosassa Vanha Porvoontie liittyy yhdystie Koivukylänväylään, ja osuus jatkuu Vanhana Porvoontienä koilliseen vasta noin 700 metrin päässä Kuninkaanmäessä.[6] Kuninkaanmäessä tie myös risteää Seututie 140:n kanssa. Kuninkaanmäessä ja Sipoossa Kuninkaantien linjaus on säilyttänyt alkuperäisen linjauksensa ja luonteensa, ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa.[7] Tien varrella Vantaan ja Sipoon osuuksilla on kivisiä kilometripylväitä, joihin on hakattu etäisyydet Helsinkiin ja Sipooseen.[4][2]

Honkanummen ja Heikinlaakson välinen osuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoontietä Heikinlaaksossa.

Helsinkiin johtava osuus Hakkilan eteläpuolella rakennettiin pohjoisempaa osuutta myöhemmässä vaiheessa, sillä Kuninkaantie on pääkaupunkia vanhempi. Linjaus näkyy selkeästi vuosina 1776–1805 laaditussa Kuninkaankartastossa,[8] mutta on todennäköisesti ollut olemassa jo aikaisemmin.[4] Helsinkiin johtavan osuuden alkuperäinen linjaus ei ole kuitenkaan säilynyt erityisen hyvin, ja Kuninkaalaan kuuluvan Kuusikon kohdalla linjausta on muutettu paljonkin.[2]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä nimi Vanha Porvoontie vahvistettiin vuonna 1952.[9]

Alun perin Vanha Porvoontie alkoi tämän nimisenä Latokartanontieltä (nyk. Pihlajamäentie ja Vanha Helsingintie) eli vanhalta Helsingin–Hämeenlinnan maantieltä välittömästi Malmin hautausmaan pohjoispuolelta läheltä paikkaa, jossa sanottu tie nykyisin leikkaa Kehä I:n.[10][11] Tien eteläosa Suurmetsäntien risteykseen saakka muutettiin kuitenkin vuonna 1972 Tattariharjuntieksi.[12] Kun Lahdenväylä samoihin aikoihin levennettiin moottoritieksi, muutettiin samalla osittain myös Tattariharjuntien linjausta. Vanha Porvoontie nimittäin oli nykyisen Jakomäen kohdalla tehnyt koukkauksen hieman vuonna 1959 valmistuneen Lahdentien itäpuolelle,[10] mutta nykyinen Tattariharjuntie on kokonaisuudessaan moottoritien länsipuolella. Osa tien vanhasta linjauksesta moottoritien ja Tattariharjuntien välillä on nykyisin nimeltään Alppikylänkatu.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluejaot: Osa-alueet (Näkymä Tattariharjun kiertoliittymästä, josta Vanha Porvoontie alkaa. Osoitenumerointi kasvaa pohjoiseen mentäessä.) Helsingin karttapalvelu. Viitattu 30.8.2021.
  2. a b c Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018, s. 11
  3. Salomaa, Marja: Vantaalla luikertelee keski­aikainen tie, jota moni ei ole vielä löytänyt (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 30.8. 2021.
  4. a b c Rakennusperintö (Kuninkaantie on merkitty vihreä viivalla. Kilometripylväät, kuten myös muut rakennusperintökohteet, on merkitty karttaan vihreillä kolmioilla.) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 30.8.2021.
  5. Salmela, Jussi: Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre Helsingin Sanomat. 23.2.2019. Viitattu 30.8.2021.
  6. Karttasarja (Näkymä osuudesta, jossa Kuninkaantie katkeaa Kuninkaanmäen ja Hakkilankaaren välissä.) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 30.8.2021.
  7. Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018, s. 9
  8. Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018, s. 6
  9. Helsingin kadunnimet, s. 196. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  10. a b Helsingin opaskartta 1:18 000. Helsinki: Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto, 1966.
  11. Jussi Iltanen: Helsinki 1960: Kasvava kaupunki kuvissa ja kartoissa, s. 16, 96–97, 110–113. Atlasart, 2019. ISBN 978-952-5671-91-9.
  12. a b ”, Suojelukohteet, Nimistö”, Alppikylä: Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, s. 17, 23. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]