Theodore Kaczynski

Wikipedia
Ohjattu sivulta Unabomber
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Unabomber” ohjaa tänne. Unabomber on myös pokerinpelaaja Phil Laakin lempinimi sekä Pelle Miljoona Unabomber -yhtyeen studioalbumi.
Theodore Kaczynski

Theodore John Kaczynski alias Unabomber (s. 22. toukokuuta 1942) on yhdysvaltalainen kirjepommittaja, joka pyrki 18-vuotisen pommikampanjansa aikana taistelemaan teknologista kehitystä ja sen tuomia haittoja vastaan. Kirjepommit tappoivat kolme ihmistä, 29 haavoittui. Hän oli FBI:n kaikkien aikojen kalleimman tutkinnan kohde, sillä kirjepommien lähettäminen jatkui pitkään ja oli haastavaa selvittää kirjepommien lähettäjä ja valmistaja.[1]

FBI käytti tuntemattomasta pommittajasta lyhennettä UNABOM ("university and airline bomber", kirj. "yliopisto- ja lentoliikennepommittaja"). Media muunsi tämän eri muotoihin, ml. Unabomer, Unabomber ja Unibomber.[2]

Kaczynski valmistui vuonna 1962 Harvardista ja jatkoi opiskelujaan Michiganin yliopistossa, jossa väitteli matematiikan tohtoriksi. Kaczynski opetti kolme vuotta Michiganissa, kunnes hänet palkattiin vuonna 1967 Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen matematiikan professoriksi. Hän erosi virastaan kahden vuoden kuluttua.[2]

Theodore Kaczynski on kirjoittanut 35 000-sanaisen manifestin "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. Industrial society and its future), jonka Theodore Kaczynski lähetti The Washington Postille ja New York Timesille julkaistavaksi vuonna 1995. Manifesti julkaistiin molemmissa sanomalehdissä.

Pommitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FBI:n luonnos epäillystä

Ensimmäinen kirjepommi lähetettiin toukokuun lopulla 1978 professori Buckley Cristille. Paketti löytyi Illinoisin yliopiston pysäköintialueelta Chicagossa, ja siinä oli Cristin lähettäjätiedot (sekä professori E. J. Smithin jakeluosoite Rensselaerin ammattikorkeakoululle New Yorkissa). Paketti oli lähetetty ”takaisin” Cristille. Koska Crist tiesi ettei ollut lähettänyt pakettia, hän otti yhteyttä kampuksen poliisiin. Terry Marker -niminen poliisi avasi paketin, joka räjähti. Marker sai pieniä vammoja.[2]

Tätä seurasi joukko ilmailualan ihmisille lähetettyjä pommeja, sekä pommeja, jotka oli suunniteltu räjähtämään lentokoneissa. Nämä olivat aluksi amatöörimäisiä eivätkä aiheuttaneet juurikaan vahinkoa.[2]

Ensimmäinen vakava haavoittuminen tapahtui 1985, kun Berkeleyn opiskelija menetti neljä sormea sekä näön toisesta silmästään. Kaikki pommit olivat käsityötä ja niihin oli merkitty kirjaimet ”FC”. Kirjainten arveltiin ensin tulevan sanoista ”Fuck Computers” (”vitut tietokoneista”), mutta myöhemmin osoittautui, että se tarkoitti ”Freedom Clubia” (Vapauskerho). Kalifornialainen tietokonekaupan omistaja kuoli pysäköintipaikalleen jätetyn naula- ja sirpalepommin räjähtäessä 1985. Samanlainen hyökkäys tehtiin tietokoneliikettä vastaan Utahin Salt Lake Cityssä 20. helmikuuta 1987.[2]

Kuuden vuoden tauon jälkeen Kaczynski iski uudelleen 1993. Hän lähetti kirjepommin David Gelernterille, joka toimi tietotekniikan professorina Yalen yliopistossa. Gelernter on kirjoittanut tapauksesta kirjan Drawing Life: Surviving the Unabomber. Toinen samana vuonna lähetetty pommi haavoitti perinnöllisyystutkija Charles Epsteinia.[2]

Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Pvm Sijainti Uhrit Vahingot
1978 25.- 26. maaliskuuta Northwestern University, Evanston, Illinois Terry Marker, kampuksen poliisi vähäiset
1979 9. maaliskuuta Northwestern University John Harris, ylioppilas vähäiset
15. marraskuuta Chicago, Illinois 12 American Airlinesin matkustajaa savuinhalaatio
1980 10. kesäkuuta Chicago Percy Wood, United Airlinesin presidentti viilto- ja palovammoja
1981 8. lokakuuta Utahin yliopisto, Salt Lake City, Utah Ei uhreja - pommi purettiin
1982 5. maaliskuuta Vanderbiltin yliopisto, Nashville, Tennessee Janet Smith, yliopistosihteeri vakavia vammoja käsiin, vaati pitkää kuntoutusta
2. kesäkuuta Kalifornian yliopisto, Berkeley, Kalifornia Diogenes Angelakos, professori oikea käsi ja kasvot; lähes täydellinen parantuminen
1985 15. toukokuuta Kalifornian yliopisto, Berkeley John Hauser, ylioppilas menetti osan vasemman silmänsä näkökyvystä sekä neljä sormea oikeasta kädestään
13. kesäkuuta Auburn, Washington Ei uhreja – pommi purettiin
15. marraskuuta Ann Arbor, Michigan James V. McConnell ja Nicklaus Suino McConnell menetti kuulonsa, Suino haavoittui sirpaleesta
11. joulukuuta Sacramento, Kalifornia Hugh Scrutton, tietokonekorjaamon omistaja ensimmäinen kuolonuhri
1987 20. helmikuuta Salt Lake City, Utah Gary Wright, tietokonekaupan omistaja loukkaantui
1993 22. kesäkuuta Tiburon, Kalifornia Charles Epstein, Kalifornian yliopiston geneetikko tuhosi kummankin tärykalvon, menetti osan kolmesta sormesta
24. kesäkuuta Yalen yliopisto, New Haven, Connecticut David Gelernter, tietokonetieteen professori Oikea käsi ja silmä
1994 10. joulukuuta North Caldwell, New Jersey Thomas J. Mosser, mainospäällikkö toinen kuolonuhri
1995 24. huhtikuuta Sacramento, Kalifornia Gillbert Murray, saha-alan edunvalvoja kolmas kuolonuhri
Lähteet: [3][4]

Motiivi ja tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Toivomme vakuuttaneemme lukijan siitä, ettei järjestelmää voi uudistaa siten, että vapaus sovitettaisiin yhteen teknologian kanssa. Ainoa reitti ulos on vapautua koko teollis-teknologisesta järjestelmästä. Tämä edellyttää vallankumousta, ei välttämättä aseellista kansanousua, mutta varmasti radikaalia ja perustavan vastaista muutosta yhteiskuntamme luonteesta.»
(Ote Kaczynskin manifestistä "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus", 140. kappale.)

Vuonna 1995 Kaczynski lähetti useita kirjeitä, joissa hän selvitti motiivejaan ja vaati 35 000-sanaisen julistuksensa "Industrial Society and Its Future" (suomennettu nimellä Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus, Savukeidas 2005) julkaisemista. Siitä, pitäisikö vaatimukseen suostua käytiin keskustelua. Lopulta oikeusministeriö suositti manifestin julkaisua.[2]

New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin manifestin 19. syyskuuta 1995. Tällä toivottiin, että joku tunnistaisi kirjoittajan tyylin. Hän oli myös luvannut lopettaa pommikampanjansa kirjoituksen julkaisun myötä.[2]

Jo ennen kirjeen julkaisua Theodore Kaczynskin veli David Kaczynski oli epäillyt häntä Unabomberiksi. Hän löysi veljensä äidilleen kirjoittaman kirjeen, josta FBI:n panttivankineuvottelija ja profiloija Clinton R. Van Zandt havaitsi vastaavuuden sanastossa ja tyylissä manifestin kanssa. Kaczynski pidätettiin 3. huhtikuuta 1996 mökistä lähellä Lincolnia Montanassa.[2]

Oikeuspsykiatri totesi Kaczynskin sairastavan paranoidista skitsofreniaa, mutta siitä huolimatta hänen katsottiin olevan kykenevä oikeudenkäyntiin. Kaczynski tuomittiin 22. tammikuuta 1998 elinkautiseen vankeuteen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta. Hän istuu rangaistustaan ADX Florence -vankilassa Coloradossa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gibbs, Nancy ; Allis, Sam ; Cole, Wendy ; Dawson, Pat ; Jackson, David S. ; Shannon, Elaine: Tracking Down The Unabomber Time.com. 15.4.1996. Viitattu 11.11.2008.
  2. a b c d e f g h i j Jim D: Unabomber
  3. The Unabomber's Targets: An Interactive Map 1997. CNN. Viitattu February 4, 2009.
  4. Lardner, George; Adams, Lorraine: To Unabomb Victims, a Deeper Mystery The Washington Post. April 14, 1996. Viitattu February 4, 2009.
  5. SVT.se: "Kopierade unabombarens manifest"

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Unabomber -sitaatteja.