Ullamäki
Ullamäki on drumliini Hyvinkään, Mäntsälän ja Tuusulan rajalla. Sen suhteellinen korkeus on 42 metriä ja se sijaitsee 119 metriä merenpinnan yläpuolella. Mäki on pinta-alaltaan 104,9 hehtaarin kokoinen. Ullamäki rajautuu pohjoisessa peltoihin ja idässä Pietarinojansuo–Suurisuon puustoiseen suohon. Ullamäestä noin 700 metriä länteen on Natura-kohde Keravanjoen lehdot. Ullamäki erottuu ympäristöstään heikosti.[1]
Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ullamäki on vastasivun drumliini: se sijaitsee kallion luoteisella sivulla eli mannerjäätikön liikesuuntaan nähden vastasivulla. Vastasivun drumliineja on Suomessa enimmäkseen Lounais-Suomessa ja paikoitellen etelärannikolla. Ullamäki on seudun ainoa tunnettu vastasivun drumliini. Lähin samankaltainen drumliini on Helsingin Vuosaaressa, mutta se on muodoltaan vähemmän kehittynyt. Vastasivun drumliinina Ullamäki on harvinainen ja seudulla ainutlaatuinen. Drumliinin keskellä maapeite on 15–16 metriä syvää, josta ylin 1,5–2 metriä on rantakerrostumahiekkaa. Sen alapuolella, pohjavedenpinnan alla, on 11–12 metriä moreenia. Drumliini on selkeän ja symmetrisen muotoinen, hyvin kehittynyt vastasivun drumliini. Ullamäen itäreunalla on reunamoreenivalleja, jotka ovat syntyneet jäätikön reunassa, jäätikön perääntymisen ja sulamisen viimeisessä vaiheessa.[1]
Ullamäen pohjavesialue on suoraan yhteydessä Santakosken pohjavesialueeseen, joka on tärkeä Tuusulan vedenhankinnalle.[2]
Ullamäki on noussut vedenpinnan alta mahdollisesti Baltian jääjärven aikana, mutta viimeistään Yoldia-vaiheen alussa. Moreeniosan laella, 105–110 metriä merenpinnan yläpuolella, on kivikkoinen rantavalli.[1] Tämä yli sata metriä pitkä pirunpelto ulottuu silokallion reunaan.[3] Ullamäen pohjoisrinteessä on laajalla alalla hiekkainen, 1–2 m paksu rantakerrostuma.[1]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ullamäen metsiä harvennettu monin paikoin ja puusto on melko nuorta laajoilla alueilla. Alueella on hakkuuaukeita. Paikoitellen mäellä on pieniä laikkuja tuoretta lehtoa. Ullamäellä on joitakin tekolampia ja muutama kesärakennus.[3] Aluetta hallitsevat tuoreet ja lehtomaiset eri-ikäiset metsät. Ullamäellä kasvaa muun muassa kevätlinnunherne, koiranheisi, metsälehmus, sinivuokko ja vaahtera.[1] Ullamäen laki, Korkeakallio, on laajahko kallioalue, jossa kasvaa harvaa, nuorehkoa männikköä. Korkeakalliolla on silokalliota, jossa kasvaa kanervaa, puolukkaa, metsälauhaa, kalliosammalta ja poronjäkälää.[3] Pirunpellon ja laen länsipuolen matalien pystykallioiden kasvisto on karua ja yksipuolista. Laen ympäristön puusto on nuorta mäntytaimikkoa. Ullamäen koillisrinne on hieman rehevämpää, lehtomaista, kasvatusmetsävaiheen kuusi-lehtipuusekametsää. Kalliopaljastumien kuluneilla kohdilla kasvaa kalliotierasammalta ja kulumattomilla poronjäkälää. Kalliolla kasvaa on myös kalliohatikkaa ja laen etelä–lounaisrinteessä mäkitervakkoa. Laen länsipuolella on portaina laskeva kallionyppylä, jossa on vanhaa puustoa ja kilpikaarnaisia mäntyjä.[1]
Ullamäellä on havaittu ilvestä ja liito-oravaa.[3]
Ullamäki on merkitty arvokkaana kohteena Uudenmaan maakuntakaavaan.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f MOR-Y01-012: Ullamäki (Hyvinkää; Mäntsälä; Tuusula) (PDF) Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. 2007. Ympäristöministeriö. Viitattu 10.7.2017.
- ↑ Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen muistutus Kaukasten Tapionkallion louhoshankkeesta (maa-ainesluvan ja ympäristöluvan osalta) 9.2.2007. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Viitattu 10.7.2017.
- ↑ a b c d e Routasuo, Pekka & Lammi, Esa & Vauhkonen, Marko: Ohkolan yleiskaava-alueen luontoselvitys, s. 36–37, 50–51, 63, 70. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.7.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)