Metsälauha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsälauha
Metsälauha kuvassa vasemmalla, oikealla nurmilauha (Deschampsia cespitosa)
Metsälauha kuvassa vasemmalla, oikealla nurmilauha (Deschampsia cespitosa)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Lauhat Deschampsia
Laji: flexuosa
Kaksiosainen nimi
Deschampsia flexuosa
(L.) Trin.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsälauha Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsälauha Commonsissa

Metsälauha (Deschampsia flexuosa) on laajalle levinnyt metsissä ja hakkuuaukioilla kasvava hento tuulipölytteinen heinäkasvi. Se on yksi Suomen tavallisimmista heinistä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälauhan röyhy.

Monivuotinen metsälauha kasvaa löyhinä, pyöreinä mättäinä, jotka ovat matalampia kuin samantyyppisillä alueilla viihtyvän metsäkastikan tuppaat. Metsälauhan kukkiva korsi kasvaa 30–70 cm korkeaksi. Sen varsi on alkukesästä selvästi tiilenpunainen, ylöspäin tummeneva, mutta tuleentuu syksyä kohti oljenkeltaiseksi. Vihreät, rihmamaiset lehdet ovat rentoina lähellä maanpintaa. Röyhy on harva, kevyen harsomainen. Kellertävän sinipunaisia tähkylöitä kannattelevat kukinnon haarat ovat hiuksenohuet, mikä luo vaikutelman ilmassa leijuvasta siemenpölystä. Näiden haarojen mutkaisuus on yksi metsälauhan tuntomerkeistä, jolla sen voi erottaa sukulaislajeistaan. Metsälauha kukkii kesä-heinäkuussa.[1]

Metsälauha lisääntyy sekä siemenistä että kasvullisesti. Kukkiminen ja siementuotanto on runsainta aurinkoisilla kasvupaikoilla, varjoisissa paikoissa metsälauha ei kuki lainkaan mutta leviää silti kasvullisesti.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälauha kasvaa lähes koko Euroopassa aivan itäisimpiä osia lukuun ottamatta, Japanissa, Grönlannissa sekä Pohjois-Amerikan itäosassa.[3] Lajia tavataan myös eteläisellä pallonpuoliskolla Etelä-Amerikan eteläosissa.[2]

Metsälauha on yksi tavallisimmista heinistä Suomessa ja sitä tavataan koko maassa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälauha viihtyy valoisissa paikoissa, kuten hakkuuaukeilla, tuoreissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä, kallioilla, poluilla, pientareilla ja kedoilla.[1] Maaperä lajin kasvupaikoilla on yleensä hapan ja se välttää kalkkipitoisia kasvupaikkoja. Se sietää hyvin ilman epäpuhtauksia ja varsinkin raskasmetalleja. Länsi-Euroopassa metsälauha onkin runsastunut herkimpien lajien taantuessa pitkään jatkuneiden typpilaskeumien takia.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälauha on jäkälän ja lupon ohella talviaikaan tärkeä ravinto poroille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saarinen, Timo: Metsälauha. Teoksessa Luonnossa. Kasvit I. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 60–61.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 604.
  2. a b c Saarinen 2008, s. 60.
  3. Den virtuella floran: Kruståtel (ruots.) Viitattu 6.7.2009.
  4. Saarinen 2008, s. 61.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]