Tuulivoima Tanskassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulivoimakapasiteetti Tanskassa (MW)[1]
Vuosi Yksityinen Sähköyhtiön Yhteensä
1983 18 2 20
1984 25 2 27
1985 47 2 49
1986 76 6 82
1987 109 5 114
1988 163 33 196
1989 215 48 263
1990 263 80 343
1991 320 93 413
1992 351 107 458
1993 377 114 491
1994 394 138 532
1995 439 180 619
1996 639 203 842
1997 907 222 1 129
1998 1 205 238 1 443
1999 1 482 289 1 771
2000 2 065 352 2 417
2001 2 193 364 2 557
2002 2 438 534 2 972
2003 2 416 699 3 115
2004 2 423 696 3 119
2005 - - 3 128
2006 - - 3 140
2007 - - -
2008 - - 3 180


Tuulivoima Tanskassa kehittyi öljykriisin innoittamana, koska Tanska oli hyvin öljyriippuvainen. Vuonna 1988, kaksi vuotta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, tanskalaiset kielsivät lailla ydinvoiman rakentamisen.[2]

Tanska päätti elokuussa 2008 rakentaa 2012 mennessä maailman suurimman 400 MW tuulivoimapuiston.[3][4] Tuulivoiman osuus Tanskan sähköstä oli 21,3 % vuonna 2007.[5]

Vuonna 2007 tuulivoima laski Tanskassa sähkön hintaa 0,5 c/kWh. Tanskan tuulivoima halvensi jonkin verran sähköä myös sen naapurimaissa [6] ja sähkön kulutuksesta on jopa maksettu hetkellisesti sähkömarkkinoilla. [7]

Määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa. Tanskassa sähköstä 20 % tuotetaan tuulella.[8] Tanskassa on eniten tuulivoimaa henkeä kohti 576 kW 1000 henkeä kohti, kun vastaava määrä Saksassa on 269 kW ja Suomessa 21 kW v. 2007 Tanskan tuulivoimasta oli 78 % yksityisessä omistuksessa ja 22 % sähköyhtiöiden omistuksessa vuonna 2004.[9]

Tanska varautuu investoimaan tuulivoimaan yli 50 % sähkönkulutuksestaan vuoteen 2025 mennessä.lähde? Vuonna 2005 Tanskassa oli uusiutuvaa energiaa 17 %. Euroopan Unionin ehdotus on velvoite lisätä määrä 30 %:n vuoteen 2020 mennessä.[10]

Tanska ei itse käytä kaikkea tuulivoimalla tuotettua sähköä.lähde? Tanskan fossiiliset energianlähteet, biopoltto ja tuonti kattavat suuren osan Tanskan sähkön kulutuksesta (vuosivaihtelut suuria).lähde? Silloin kun tuulee, sähkön hinta romahtaa, mikäli kulutus on pientä. Tällöin Norja vähentää vesivoiman tuotantoa ja käyttää sen sijaan edullista tanskalaista tuulisähköä. Toisaalta silloin kun ei tuule, Norjassa lisätään vesivoiman tuotantoa ja sitä viedään Tanskaan, joten Norjan ja Tanskan tuuli- ja vesivoima tukevat hyvin toisiaan. Tuulivoima ei kuitenkaan vähennä CO2 päästöjä koko tuotantonsa vertaa johtuen siitä, että säätövoimana käytetään myös fossiilisia polttoaineita.[11]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiketoiminta - Myynti[9]
Tanska MW Muualle MW
1990 81
1991 73 94
1992 44 121
1993 29 181
1994 52 316
1995 98 476
1996 221 505
1997 286 681
1998 317 899
1999 388 1 854
2000 566 1 574
2001 117 3 335
2002 526 3 088
2003 208 2 875
2004 3 3 034
2005 24 3 750
2006
2007
Yhteensä 3 032 22 784

Puolet maailman tuuliturbiineista tuotetaan Tanskassa. Tanskan tuuliturbiiniteollisuus on maailman laajin. 90 % sen tuotannosta menee vientiin. Tanskalaisilla on noin 38 % osuus tuulivoiman kansainvälisistä markkinoista.[12] Vestas on tanskalainen maailman suurin tuuliturbiinien valmistaja. Yrityksellä on 20 829 työntekijää (2008). Liikevaihto oli 3 850 milj. € vuonna 2006, ja jo 6 035 milj. € vuonna 2008. Vestaksella on aiemmin ollut ongelmia kannattavuuden kanssa, mutta liikevoitto vuonna 2008 oli 511 milj. €.

Vuonna 2006 maailman tuulivoimamarkkinat olivat 18 miljardia euroa ja kapasiteetin vuosikasvu 32 % vuodessa.[13] Tanskan energiatekniikan vienti kolminkertaistui 10 vuodessa. Vuonna 2006 se oli 8,4 % Tanskan koko viennistä.[14].

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vestas teki ensimmäisen tuulimyllyn vuonna 1979. Tuulivoima työllisti 21 612 tanskalaista vuonna 2006 ja 21 008 vuonna 2005[15]


Tuulivoimayhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Danish Wind Industry Association perustettiin vuonna 1981. Yhdistykseen kuuluu 140 tanskalaista yritystä ja 99,9 % tuuliturbiinin valmistajista.[16]

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

86 % tanskalaisista suosii tuulivoimaa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. 75 % tuulivoimasta on yksityisessä omistuksessa.[12] Tanskalainen hintatakuujärjestelmä tekee investoinnin helpoksi maanviljelijöille ja perustetuille tuulimyllyosuuskunnille.

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalaisten tekemän tutkimusten mukaan off-shore tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset meriympäristöön ovat kestävän kehityksen mukaisia. Vuoden 2006 lopussa valmistuneessa raportissa mainostetaan, että monilla Euroopan mailla on suunnitelmia off shore -tuulivoimaloista. Todennäköisesti osa projekteista on odottanut tämän YVA-selvityksen valmistumista. Raportin mukaan Isolla-Britannialla on suunnitteilla 3 800 MW uutta tuulivoimaa, Ruotsi on hyväksynyt 800 MW ja Saksa 5 000 MW. Kiinnostuneita ovat myös Espanja, Belgia, Ranska, Yhdysvallat ja Kanada.[17]

Tuulipuistojen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vindeby Lollandissa (1991) oli maailman ensimmäinen tuulipuisto. Siellä on 11 kpl 450 kW:n turbiineja. Muita pilottiprojekteja olivat Tunø Knob (1995) ja Middelgrunden (2000). Sen jälkeen rannikolla Rønland (2003), Frederikshavn (2003) ja Samsø (2003).[17]

Horns Rev 1 offshore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston kapasiteetti on 160 MW. Turbiinit ovat 560 metrin päässä toisistaan. Vattenfall osti 2006 tanskalaiset energiayhtiöt Elsam ja Energy E2. Vattenfallilla on nyt 25 % Tanskan energiamarkkinoista. Samalla Vattenfall sai Horns 1 Rev offshore tuulipuistosta 60 %. Dong Energy omistaa 40 %.[17]

Nysted offshore tuulipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan tuulipuistot[17]
Vuosi Puisto Kapasiteetti Turbiinit
1991 Vindeby 5 MW 450 kW - 11 kpl
1995 Tunø Knob 5 MW 500 kW – 10 kpl
2001 Middelgrunden 40 MW 2 MW – 20 kpl
2002 Horns Rev 1 160 MW 2 MW – 80 kpl
2003 Samsø 23 MW 2,3 MW – 10 kpl
2003 Rønland 17 MW 4 x (2 ja 2,3 MW)
2003 Frederikshavn 8 MW 4 x 2,3 MW + 3 MW
2003 Nysted Offshore 165 MW 2,3 MW - 72 kpl

Kapasiteetti 160 MW riittää 150 000 kodin sähkönkulutukseen. Tuulipuisto suunniteltiin 2002–03. Siinä on 72 tuuliturbiinia 8 rivissä 10 km:n päässä rannalta. Korkeus on noin 110 metriä. Elsam oli vastuussa Nynes offshore tuulipuiston asennuksista ja ylläpidosta. Heinäkuussa 2006 Vattenfall osti 60 % Nystedin tuulipuistosta. Puiston omistaa yhteisyritys, jossa Dong Energy:lla on 80 % ja E.ON Ruotsilla 20 %. Maaliskuussa 2006 EU:n komissio hyväksyi tanskalaisten voimayhtiöiden yhdistymisen: Dong, Elsam, Energy E2 ja Nesa ja Frederiksberg Forsyning ja Københavns Energi, siten että syksystä 2006 omistussuhde on yllä mainittu.[17]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuliturbiineita lähellä Kööpenhaminaa.
  • Vuodesta 2004 on testattu 165 metrin tuuliturbiineja 5 MW kapasiteetilla.
  • Kesäkuussa 2005 Horns Rev 2 - 200MW: Dong Energy voitti tarjouskilpailun 200 MW:n offshore voimalasta: Horns Rev 2. Takuuhinta on 0,069 euroa/kWh 50 000 tuntia, mikä vastaa noin 12 vuoden sähköntuotantoa. Puisto valmistuu 2009. Energinet.dk vastaa sähköverkosta. Puisto on 10 km rannasta. Se antaa sähkön 200 000 kotitaloudelle, ja vastaa 2 % Tanskan sähkön kulutuksesta.
  • Huhtikuussa 2006 Rødsand Dong Energy ja E.ON Ruotsi voittivat tarjouskilpailun. Takuuhinta on 0,066 euroa/kWh 50 000 tuntia, mikä vastaa noin 14 vuoden sähköntuotantoa. Puisto valmistuu 2010. Energinet.dk ja SEAS Transmission vastaavat sähköverkosta. Puisto on 3 km:n päässä edellisestä puistosta. Se antaa sähkön 200 000 kotitaloudelle, ja vastaa 2 % Tanskan sähkön kulutuksesta.

Tuulivoima on hinnaltaan kilpailukykyistä, jos öljyn hinta pysyy korkeana ja hiilidioksidia verotetaan. Tanska varautuu investoimaan tuulivoimaan yli 50 % sähkönkulutuksestaan vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa lisättävästä tuulivoimasta suunnitellaan sijoitettavaksi off shore.[17]

Tanskan talous on kasvanut 25 vuodessa 70 % ja energiankulutus 0 %. Energiankulutus on 40 % alempi kuin teollisuusmaissa keskimäärin.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Energistyrelsen stamdataregister (Danish Energy authority)
  2. Caldicott, 2006, pp.168-169
  3. Greenpeacen Pohjoismaiden pääsihteeri: Suomi on ydinvoiman mannekiini, Helsingin Sanomat 17.9.2008
  4. http://www.reuters.com/article/environmentNews/idUSLP63568520080825
  5. Pure Power, Wind Energy Scenarios up to 2030 EWEA April 2008, s.20
  6. The Economics of Wind Energy EWEA maaliskuu 2009
  7. Nord Pool Spot (4 February 2009). Press release. [http://www.nordpoolspot.com/Message-center-container/Exchange-list/Exchange-information/No162009-Nord-Pool-Spot-implements-negative-price-floor-in-Elspot-from-October-2009-/. Retrieved 2012-05-03. 
  8. Wind energy, A visionary match Technical University of Denmark, Roskilde
  9. a b Energistyrelsen stamdataregister (Danish Energy authority)
  10. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of energy from renewable sources 23.1.2008, s. 42
  11. http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/dk-analysis-wind.pdf
  12. a b The world's leader in Wind Power
  13. Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Global Wind Energy Council 2.2.2007
  14. Danish energy exports power ahead Ministry of Foreign Affairs of Denmark 19.4.2007
  15. Vindmølleindustriens branchestatistik 2006
  16. The Danish Wind Industry Associationlähde tarkemmin?
  17. a b c d e f Danish offshore wind, Key environmental issues Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, 142s
  18. Vanhanen lisäisi tuulivoimaa, Helsingin Sanomat 13.10.2007 B7