Tazio Nuvolari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tazio Nuvolari

Tazio Nuvolari (16. marraskuuta 1892 Mantova Italia11. elokuuta 1953 Mantova) oli italialainen kilpa-autoilija ja -moottoripyöräilijä.

Tazio Nuvolari oli formula-aikaa edeltäneen kilpa-autoilun aikakauden legendaarisimpia tähtiä. Kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa aikana hän osallistui kaikkiaan 277 kisaan (niistä 80 moottoripyöräkilpailuja). Hän voitti näistä kilpailuista 107.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuvolari ajoi ensimmäisen kisansa vuonna 1920 Cremonassa Della Ferrara-pyörällä. Hän kilpaili myös muun muassa Bianchi-, Harley Davidson-, Indian- ja Norton-pyörillä. Hän voitti moottoripyörien Italian mestaruuden vuosina 1924 ja 1926.

Ensimmäisen autokilpailuvoittonsa Nuvolari otti Ansaldon ratissa 1921. Bugattilla Nuvolari voitti muun muassa Rooman GP:n. Vuonna 1930 hänen ajokikseen tuli Alfa Romeo, ja samalla hän jätti moottoripyörät keskittyäkseen kokonaan nelipyöräisiin. Ensimmäinen merkittävä voitto Alfa Romeolla irtosi Mille Miglian yleiskisassa 1930. Vuonna 1935 Nuvolari voitti kolme vuotta vanhalla Alfa Romeo P3:llaan uudet Auto Unionin ja Mercedeksen kilpurit Nürburgringin radalla. Saksalaisissa autoissa oli yli 120 hevosvoimaa enemmän. Kilpailun isännät eivät olleet varautuneet italialaisen voittoon eikä heillä ollut Italian kansallislaulua, mutta saivat sen Nuvolarilta, joka kantoi levyä aina mukanaan.[1] Kaikkiaan Nuvolari ajoi Alfalla 39 GP-voittoa vuosina 1930–1937. Hän vei nimiinsä muun muassa Monacon GP:n vuonna 1932. Nuvolari ajoi myös nopeusennätyksiä, hän kirjautti Firenzen moottoritiellä lukemat 323 kilometriä tunnissa.

Vuosina 1938–1939 Nuvolari kilpaili Auto Unionin tallissa. Kun autokilpailut jälleen jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen, Nuvolari ajoi menestyksellisesti mm. Maseratilla ja Ferrarilla. Hän päätti uransa luokkavoittoon Cistalia Abarthilla Palermossa huhtikuussa 1950, samana vuonna jolloin nykyinen F1-sarja käynnistyi.

Nuvolari valittiin Italian vuoden moottoriurheilijaksi vuosina 1932, 1935 ja 1936. Hän menehtyi 60-vuotiaana hengityshalvauskohtaukseen. Nuvolarin hautajaisiin otti osaa 50 000 italialaista. Nuvolari pyysi tulla haudatuksi kilpapuvussaan ja hänet haudattiin poikiensa viereen perheen hautakammioon. Hautakammion päällä lukee teksti Sinä ajat vielä kovempaa taivaan moottoriteillä.[1] Mantovan kaupunki pystytti vuonna 1968 hänen kunniakseen Roomaan muistopatsaan, jossa on teksti: Tazio Nuvolari, viimeinen vanhan ajan ja ensimmäinen nykyajan kilpa-ajaja. Myös Nuvolarin synnyinkodin lähellä on pronssipatsas marmorijalustalla, jossa lukee teksti Nivola - Campione Automobilistica di Tutti Tempi eli lyhesti: kaikkien aikojen mestari.[1]

Myöhempää tunnustusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvovaltainen Autosport-lehti listasi vuonna 2004 maailman kaikkien aikojen parhaat autourheilijat. Ykköseksi sijoitettiin F1-kuljettaja Gilles Villeneuve. Tazio Nuvolari oli listalla neljäntenä Villeneuven, Bernd Rosemeyerin (1930-luvun tähti hänkin) ja Jim Clarkin jälkeen. Tuoreemmista tähdistä listan kuudentena oli Ayrton Senna, kahdeksantena Mika Häkkinen ja yhdeksäntenä Michael Schumacher.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vauhdin Maailma 3/2011 - Kari Melart: Lentävä mantovalainen s. 94-95

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]