Tapani III Suuri

Wikipedia
Ohjattu sivulta Tapani IV Suuri
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapani III Suuri / Ștefan cel Mare ikonissa

Tapani III Suuri (romaniaksi Ștefan cel Mare) syntyi 1433 ja hallitsi Moldavian ruhtinaskuntaa vuosina 14571504.

Tapani nousi valtaistuimelle serkkunsa Valakian ruhtinaan Vlad III Seivästäjän tukemana. Hän niitti elinaikanaan mainetta sitkeällä vastarinnallaan Osmanejaa vastaan ja sai paavi Sixtus IV:ltä lisänimen Kristuksen soturi. Tapani III Suuri onnistui tasapainoilemaan suurten naapureittensa kanssa ja torjui muun muassa 1467 Unkarin kuninkaan Matias Corvinuksen valloitusyrityksen ja otti haltuunsa 1471 Valakian, joka oli ollut siihen asti osmaneilla.

Tätä ei Osmanien sulttaani Mehmed II sulattanut, vaan lähti sotaretkelle Moldaviaan keväällä 1475. Suuressa taistelussa 1475 Vasluin kaupungin lähellä Tapani kukisti osmanijoukot, mikä pysäytti väliaikaisesti Osmanien valloitushalut Balkanilla.

Vuonna 1484 Tapani joutui niin Osmanien, Puolan kuin Unkarinkin hyökkäyksen kohteeksi. Moldavia voitti Tapanin johtamana kaikki maahantunkeutujat, mutta heikentyi kuitenkin huomattavasti. Vuoden 1489 Osmanien uusi sotaretki Moldaviaan pakotti Tapanin liittoutumaan muodollisesti sulttaanin kanssa ja maksamaan veroa Osmaneille.

Tapanin ansiot eivät kuitenkaan rajoitu vain sotakentälle. Hän perusti valtakuntaansa Moldaviaan (joka hänen kuollessaan rajoittui Dnestrin ja Tonavan jokien, Mustanmeren ja Karpaattien välille) 44 luostaria, joista suurin osa on UNESCOn maailmanperintökohteita.

Tapani kuoli 1504, vuotta aikaisemmin hän alistui muodollisesti sulttaanin määräysvallan alle. Hänet on julistettu Romaniassa pyhäksi ja hän on yksi Romanian tärkeimmistä suojelupyhimyksistä. Hänet on haudattu Putanan luostariin Koillis-Romaniaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]