Tapani IV Suuri
Sivulta puuttuu 
Tapani IV Suuri (romaniaksi Ștefan cel Mare) syntyi 1433 ja hallitsi Moldavian ruhtinaskuntaa vuosina 1457–1504.
Tapani nousi valtaistuimelle serkkunsa Valakian ruhtinaan Vlad III Seivästäjän tukemana. Hän niitti elinaikanaan mainetta sitkeällä vastarinnallaan Turkkia vastaan ja sai paavi Sixtus IV:ltä lisänimen Kristuksen soturi. Tapani IV Suuri onnistui tasapainoilemaan suurten naapureittensa kanssa ja torjui muun muassa 1467 Unkarin kuninkaan Matias Corvinuksen valloitusyrityksen ja otti haltuunsa 1471 Valakian, joka oli ollut siihen asti turkkilaisilla.
Tätä ei Turkin sulttaani Mehmed II sulattanut, vaan lähti sotaretkelle Moldaviaan keväällä 1475. Suuressa taistelussa 1475 Vasluin kaupungin lähellä Tapani kukisti turkkilaisjoukot, mikä pysäytti väliaikaisesti Turkin valloitushalut Balkanilla.
Vuonna 1484 Tapani joutui niin Turkin, Puolan kuin Unkarinkin hyökkäyksen kohteeksi. Moldavia voitti Tapanin johtamana kaikki maahantunkeutujat, mutta heikentyi kuitenkin huomattavasti. Vuoden 1489 Turkin uusi sotaretki Moldaviaan pakotti Tapanin liittoutumaan muodollisesti sulttaanin kanssa ja maksamaan veroa Turkille.
Tapanin ansiot eivät kuitenkaan rajoitu vain sotakentälle. Hän perusti valtakuntaansa Moldaviaan (joka hänen kuollessaan rajoittui Dnestrin ja Tonavan jokien, Mustanmeren ja Karpaattien välille) 44 luostaria, joista suurin osa on UNESCOn maailmanperintökohteita.
Tapani kuoli 1504, vuotta aikaisemmin hän alistui muodollisesti sulttaanin määräysvallan alle. Hänet on julistettu Romaniassa pyhäksi ja hän on yksi Romanian tärkeimmistä suojelupyhimyksistä. Hänet on haudattu Putanan luostariin Koillis-Romaniaan.
Aiheesta muualla[muokkaa]
