Tšokki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tšokki (aiemmin myös Saavanvaara)[1] oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Tšokin kyläkeskus sijaitsi Korpiselän kirkonkylästä Suojärvelle johtavan maantien varrella noin 10 kilometriä kirkonkylästä itään.[2] Tšokin naapurikyliä olivat lännessä kirkonkylä ja Hominvaara, pohjoisessa Karali ja Tšikki, idässä Kokkari ja etelässä Kilpijärvi.[3] Tšokin eteläpuolelta virtaa Vuotsenjoki, joka on Jänisjoen vesistön latvajoki ja itäpuolelta Kilpijärvien laskujoki, joka puolestaan on Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvajoki.[4]

Tšokissa sijaitsi yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista. Tšokin tsasouna oli rakennettu todennäköisesti ennen vuotta 1786 ja pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle.[5] Jo ennen sotia huonokuntoinen tsasouna kärsi vaurioita talvisodassa ja on sittemmin tuhoutunut.[6] Tšokilla ja läheisellä Kokkarin kylällä oli yhteinen hautausmaa.[6]

Kokkarin ja Tšokin yhteinen maamiesseura perustettiin vuonna 1922.[7] Oma seurojentalo valmistui vuonna 1936 ja sen rakennustarpeet lahjoitti Aunuksen Puuliike Oy. Talvisodan jälkeen talo jäi Neuvostoliiton puolelle ja kun Suomi valtasi kylän takaisin 1941, totesivat kyläläiset talon olevan huonossa kunnossa. Talon korjaustyöt valmistuivat juuri ennen uutta evakkotaivalta 1944.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšokin kylä on perustettu 1500-luvulla ja se tunnettiin alkujaan nimellä Saavanvaara.[1] Alue kuului tuolloin Venäjälle. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 kylä siirtyi osana Käkisalmen lääniä Ruotsille. Heti rauhanteon jälkeen vuonna 1618 laaditussa maakirjassa ja myöhemmin vuoden 1631 maakirjassa mainitaan kylässä olleen neljä taloa.[1] Kyläläisten sukunimien joukossa esiintyy 1600-luvulla Tšokki,[1] joka sittemmin vakiintui koko kylän nimeksi. Ruotsin harjoittama luterilaistaminen ja raskas verotus aiheutti Käkisalmen läänin ortodoksiväestön keskuudessa laajamittaista muuttoliikettä Venäjälle. Tšokista tähän muuttajien joukkoon liittyi 27 henkeä.[1] Kylä kärsi vaurioita 1600-luvun lopun Ruptuurisodassa ja 1700-luvun alun Suuressa Pohjan sodassa, jonka päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 kylä siirtyi Venäjälle. Vuonna 1764 mainitaan Tšokista kaksi kantatilaa ja uudisasutukset mukaan lukien 11 viljelmää.[1] Venäjän vallan aikana tšiipakkalaisistakin tuli lahjoitus­maa­talon­poikia. Vuonna 1812 Vanha-Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja vuonna 1880 Suomen valtio lunasti Korpiselän lahjoitusmaat,[1] jonka jälkeen lahjoitusmaatalonpojista tuli kruunun vuokralaisia lampuoteja, kunnes he saivat tilat omikseen.

Talvisodassa Neuvostoliitto ei vallannut Tšokkia, mutta 1940 Moskovan rauhanehtojen mukaan se oli luovutettava Neuvostoliitolle ja kyläläiset evakuoitiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Jatkosodan alussa 1941 kylä vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan kotejaan, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g professori Saloheimo Veijo: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Korpiselkä (Korpiselän pitäjän puoli vuosituhatta) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 17.11.2010.
  2. Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
  3. Rapo Seppo: Korpiselkä v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 6.12.2001. Viitattu 28.10.2010.
  4. Viipurin lääni, Maanmittaushallituksen toimittama yleiskartta 1:400 000. (Alkuperäiset karttalehdet E4, E5, F4 ja F5. Piirretty 1904-1913. Korjattu 1939-1942) Maanmittauslaitos ja Topografiakunta, 2003.
  5. Thomenius Kristina & Laukkanen Minna (toim.): Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, s. 134. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, 1997. ISBN 951-785-018-2.
  6. a b Koponen Paavo: Karjalan kirkkokummut, s. 80-81. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
  7. a b Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Maamiesseuratyö (Kokkari - Tshokki) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 17.11.2010.