Suomen Laatokan-laivasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen Laatokan-laivasto oli suomalainen laivasto, joka toimi Laatokalla talvi- ja jatkosodan aikana. Tarton rauhansopimuksen mukaan Laatokalla ei saanut olla yli sataa tonnia painavia aluksia eikä niiden aseiden kaliiperi saanut ylittää 47 mm:ä.

Entinen Suomen Laatokan-laivaston alus raivaaja Kiviniemi muiden romutusta odottavien alusten joukossa Laatokan Sortanlahdessa elokuussa 2008

Laatokan-laivasto talvisodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen aloittaen talvisodan 30. marraskuuta 1939, Tarton rauhansopimus menetti merkityksensä. Laatokan-laivastoon kuuluivat sodan aikana tykkiveneet Aallokas, Aunus, Vulcan ja Tarmo, sekä Hercules, Kiviniemi, Yrjö, Voima, S I, N K af Klecker ja joukko kuljetusaluksia. Suurin näistä aluksista oli Aallokas, jonka komentajana oli tykkiveneosaston komentaja, kapteeniluutnantti Asikainen. Laatokalla ei kuitenkaan ollut talvisodan aikana meritaisteluja, joten laivasto keskittyi tulittamaan hyökkäävää puna-armeijaa ja miinoittamaan rannikkoalueita. Vuoden 1940 tammikuussa Laatokan jääpeite alkoi kuitenkin olla niin vahva, ettei Laatokan-laivaston aluksista voitu käyttää muita kuin Aallokasta, joka kuitenkin vaurioitui neuvostoliittolaisten lentokoneiden hyökkäyksessä 2. helmikuuta. Moskovan rauhan tultua 13. maaliskuuta oli Laatokan-laivaston alukset jätettävä rauhansopimuksen mukaan Laatokalle, josta tuli Neuvostoliiton sisävesistö. Osa luovutetuista aluksista liitettiin myöhemmin Neuvostoliiton Laatokan-laivastoon.

Laatokan-laivasto jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laatokan-laivastoa ryhdyttiin perustamaan uudelleen heti suomalaisten joukkojen saavuttua Laatokalle jatkosodan alussa. 2. elokuuta 1941 Läskelään perustettiin komentopaikka, ja jo 6. elokuuta mennessä Laatokalle oli siirretty 150 moottorivenettä, kaksi hinaajaa, joista tehtiin miinanlaskijoita, ja neljä höyrylauttaa. Alukset varustettiin 47 mm:n tykeillä ja konekivääreillä. Laatokalle perustettiin myös muutamia rannikkopattereita.

Maavoimien edetessä perustettiin vallattuihin kaupunkeihin uusia tukikohtia. Laivaston komentopaikka siirrettiin Sortavalaan, ja Lahdenpohjan satamasta tuli laivaston tärkein tukialue.

Kesällä 1942 Laatokalle luotiin italialaisista moottoritorpedoveneistä, saksalaisista miinaveneistä ja suomalaisesta moottoritorpedovene Sisusta Laivasto-osasto K ja tämän lisäksi muodostettiin Saksan ilmavoimien Luftwaffen alainen osasto Einsatzstab Fähre Ost toimimaan Laatokalla. Laivasto-osastot toimivat Laatokalla aina jäiden tuloon saakka jolloin italialaisten ja saksalaisten toiminta Laatokalla päättyi. Suomi osti osan ulkomaisista aluksista, jotka myöhemmin Suomen laivastossa, kuten Jymy-luokka. Vuoden 1942 jälkeen suomalaisten valtaamalla osalla Laatokkaa toimi vain suomalaisia aluksia.

Moskovan välirauhan mukaisesti Laatokasta tuli Neuvostoliiton sisävesistö, ja Suomen Laatokan-laivaston toiminta ei ollut enää näin mahdollista.