Sukellusvene U-96

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sukellusvene U-96
Das Boot
Das Boot kansi.jpg
Ohjaaja Wolfgang Petersen
Käsikirjoittaja Kirja:
Lothar-Günther Buchheim
Käsikirjoitus:
Wolfgang Petersen
Tuottaja Günter Rohrbach
Säveltäjä Klaus Doldinger
Kuvaaja Jost Vacano
Leikkaaja Hannes Nikel
Pääosat Jürgen Prochnow
Klaus Wennemann
Herbert Grönemeyer
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Länsi-Saksa
Tuotantoyhtiö Bavaria Film GmbH
Columbia Pictures
Ensi-ilta Länsi-Saksan lippu 17. joulukuuta 1981
Suomen lippu 2. huhtikuuta 1982
Kesto 149 min / 209 min (director's cut) / 293 min (minisarja)
Alkuperäiskieli saksa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Sukellusvene U-96 (alkuperäisnimeltä Das Boot) on Wolfgang Petersenin ohjaama vuonna 1981 ensi-iltansa saanut saksalainen sotaelokuva. Elokuvan tuotti Günter Rohrbach ja sen pääosissa näyttelevät Jürgen Prochnow, Herbert Grönemeyer ja Klaus Wennemann. Elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta ja oli menestynein Yhdysvalloissa levitetty ulkomainen elokuva avaten ohjaajalleen Petersenille ovet Hollywoodiin.

Das Boot perustuu Lothar-Günther Buchheimin samannimiseen teokseen vuodelta 1973. Elokuva sijoittuu toiseen maailmansotaan ja kertoo fiktiivisen tarinan sukellusvene U-96:sta ja sen miehistöstä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alkutekstit kertovat, että 40 000 miestä palveli Saksan sukellusveneillä toisessa maailmansodassa ja heistä 30 000 ei koskaan palannut.

Tapahtumat alkavat syksyllä 1941 ranskalaisessa satamaravintolassa, jossa sukellusvenemiehistöt juhlivat. Korkean kunniamerkin saanut sukellusvenepäällikkö pitää päihtyneenä Churchillia julkisesti mutta Hitleriä rivien välistä pilkkaavan kiitospuheen, mutta teko ei kuitenkaan johda sen mainittavimpiin seurauksiin.

Karismaattisen kapteeniluutnantti Heinrich Lehmann-Willenbrockin (Jürgen Prochnow) johtama saksalainen sukellusvene lähtee liikkeelle kotisatamastaan. Mukana on kuvaava ja kirjoittava sotakirjeenvaihtaja luutnantti Werner. Vene koesukeltaa syvyysmittarin "punaiselle alueelle", jolloin paine alkaa pusertaa laivan rakenteita kuuluvasti. Sotakirjeenvaihtajalle ja tulokkaille kokemus on hermojaraastava. Kymmenien päivien joutenolo ahtaassa tilassa demoralisoi miehistöä: aggressiot lisääntyvät ja puheet banalisoituvat. Ensimmäinen tulikosketus on suoraan kohti ajava yksinäinen liittoutuneiden hävittäjäalus. Kovassa merenkäynnissä U-96 päästää sen liian lähelle ja joutuu sukeltamaan nopeasti välttääkseen yhteentörmäyksen. Pinta-alus pudottaa syvyyspommeja, jolloin kokemattomat miehistön jäsenet saavat tulikasteensa.

U-vene hyökkää brittien laivasaattueen kimppuun ja tekee kovasta vastuksesta ja syvyyspommeista huolimatta torpedoillaan useita osumia. Sukellusveneen sotilaat eivät voi nähdä aiheuttamaansa tuhoa, mutta kuulevat uppoavien kuljetusalusten laipioiden rusentuvan veden paineessa. He upottavat kolme laivaa. Pintautuessaan tuntien kuluttua he antavat vielä pinnalla olevalle kuljetusalukselle armonlaukauksen. Samalla he huomaavat liekehtivällä aluksella olevan vieläkin miehistön jäseniä, jotka hyppäävät veteen paloa pakoon. U-veneen peruuttaessa poispäin aluksesta, yksi paloa katselevista miehistä itkee sodan julmuutta.

Vene käy hakemassa täydennystä Espanjaan internoidusta saksalaislaivasta ja saa uuden määräsataman, joka on Italiassa sijaitseva La Spezia. Päästäkseen Välimerelle veneen on päästävä läpi ahtaasta ja tehokkaasti valvotusta Gibraltarinsalmesta. Britit yllättävät U-veneen, se menettää ohjattavuutensa ja uppoaa 280 metrin syvyyteen, yli syvyysmittarin lukeman.

Akkuhapon vuoto pilssiveteen kehittää myrkyllistä klooria, ja ainoana turvana miehillä ovat teholtaan rajalliset hengityslaitteet ja tuskallisen hitaasti kaasuvuotoa neutraloiva kyllästetty kalkkivesi, "kalkkimaito", mutta päällikön peräänantamattomuus ratkaisee tämänkin ongelman.

Pitkällisen ja piinaavan korjausurakan aikana miehet saavat kuitenkin aluksen sähköjärjestelmän ja pumput kuntoon, nousevat pintaan ja suuntaavat kohti lähtösatamaa. Satamassa englantilaiset lentokoneet kuitenkin hyökkäävät ja surmaavat osan miehistöstä. U-96 saa tuhoisan osuman ja vajoaa hitaasti satama-altaaseen. Kuolettavasti haavoittunut kapteeni voi vain katsella sukellusveneensä uppoamista, ja sen kadotessa näkyvistä Heinrich Lehmann-Willenbrock heittää henkensä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jürgen Prochnow  … Kapteeni Heinrich Lehmann-Willenbrock  
 Klaus Wennemann  … Konemestari Fritz Grade  
 Herbert Grönemeyer  … Luutnantti Werner  
 Hubertus Bengsch  … 1. perämies  
 Martin Semmelrogge  … 2. perämies  
 Uwe Ochsenknecht  … Puosu  
 Günter Lamprecht  … Weserin kapteeni  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukellusvenebunkkeri La Rochellessa, Ranskassa.

Das Boot oli vuonna 1981 laajin ja kallein Saksassa toteutettu elokuvaprojekti. Elokuva kuvattiin noin 30 miljoonan D-markan budjetilla ja 250-henkinen ryhmä työskenteli sen eteen kaksi vuotta.[1] Elokuvan kuvaamiseen kului lisäksi 300 000 metriä filmiä.[2]

Esituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolf Zehetbauerin suunnitellessa tuotantoa vuonna 1976 elokuvalta puuttui vielä ohjaaja. Paikkaan harkittiin aluksi amerikkalaisia ohjaajia, jotka kuitenkin halusivat räätälöidä tarinan kuuluisan näyttelijän ympärille. Realistisen kerronnan ja kaupallisesti suunnitellun sotaspektaakkelin välistä ristiriitaa yritettiin ratkaista erilaisin konseptein, kunnes elokuvan valmistelut lopulta keskeytettiin.[3]

1979 Günter Rohrbach otti studion johdon ja kehitti uudenlaisen tuotantokonseptin, jossa amerikkalaisten standardien mukainen viihdeprojekti muutettaisiin erittäin realistiseksi kerronnaksi. Amerikkalaisten näyttelijöiden kuten Paul Newmanin ja Robert Redfordin sijaan rooleihin valittiin suhteellisen tuntemattomia nimiä. Ohjaajaksi valittiin ainoastaan televisiotuotannostaan tunnettu Wolfgang Petersen.[3]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan lavasteita Bavaria Studiolla, Münchenissä.

Kuvauksia varten rakennettiin kaksi realistisen kokoista jäljennöstä VIIC-tyypin sukellusveneestä, jonka piirustukset saatiin Chicagon tiede- ja teollisuusmuseosta. Toinen tehtiin studion sisällä tapahtuvia kuvauksia varten ja toinen, kelluva versio, La Rochellessa tapahtuvia kuvauksia varten. Lisäksi rakennettiin kolme pienempää mallia. Yksi niistä oli kauko-ohjaimella ohjattava 12-metrinen versio, joka pystyi jopa sukeltamaan. Kahta muuta, 6- ja 3-metristä versiota, käytettiin vedenalaisissa kohtauksissa ja trikkikuvauksessa. Viisi metriä korkea keinutuslaite rakennettiin imitoimaan aaltojen vaikutusta. Eräässä vaiheessa kuvauksia sukellusvenejäljennös irtoutui keinutuslaitteessa ja iskeytyi maahan, mutta vakavammilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.[2]

Petersen pyrki alusta lähtien mahdollisimman tarkkaan todenmukaisuuteen. Sukellusveneen sisätilat kopioitiin pienintä yksityiskohtaa myöten. Kameramies Jost Vacanon täytyi työskennellä sukellusvenejäljennöksen sisällä ilman kamerakiskoja tai liikuteltavia seiniä. Suurin osa sukellusveneen sisälle sijoittuvista kohtauksista kuvattiin kannettavalla tarkoitusta varten tehdyllä Arriflex-kameralla. Vacanon täytyi suojautua kypärällä sekä vartalosuojuksilla välttyäkseen loukkaantumisilta. Steven Spielberg lainasi eräässä vaiheessa kuvauksia La Rochellessa käytettyä sukellusvenejäljennöstä lainaksi käytettäväksi muutamassa kohtauksessa elokuvassa Kadonneen aarteen metsästäjät. Petersenin kuvausryhmän saatua jäljennöksen takaisin sen runko kuitenkin katkesi ja sukellusvene upposi, jonka seurauksena kuvaukset keskeytyivät joksikin aikaa.[2]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Das Boot julkaistiin Saksassa 17. joulukuuta 1981 ja Suomessa 2. huhtikuuta 1982. Yhdysvalloissa se julkaistiin 10. helmikuuta 1982.[4] Elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta ja oli menestynein Yhdysvalloissa levitetty ulkomainen elokuva avaten ohjaajalleen Petersenille ovet Hollywoodiin.[5]

Kansan Uutisten Harri-Ilmari Moilanen pitää teosta yhtenä kaikkien aikojen sotafilmeistä, kiitos autenttisuutensa sekä henkilökuvien kehittelyn ja toiminnallisuuden välisen raudanlujan jännitteen.[6]

Syy Sukellusvene U-96 suurelle menestykselle Saksassa liittyi tuon ajan yleiseen tilanteeseen. Kylmän sodan kiihtyessä Saksan rauhanliike kasvoi suureksi kansanliikkeeksi. Saksan media alkoi muistella myös Hitlerin Saksan aikaa rivimiehiin ja kansalaisiin kohdistuvalla myötätunnolla; Sukellusvene U-96 ja Kotiseutu-tv-sarja olivat suuria menestyksiä. Muualla Euroopassa elokuvan suosiota kasvatti se, että se oli onnistunut eurooppalainen toimintaelokuva ja toisaalta uuden aallon sotaelokuva, jonka tarinassa oli Tuntemattoman sotilaan tyylistä pasifismia.lähde?

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto Kategoria Ehdokas Lopputulos Lähde
Oscar-palkinto Kuvaus Jost Vacano Ehdokkuus [7]
Ohjaus Wolfgang Petersen Ehdokkuus [7]
Leikkaus Hannes Nikel Ehdokkuus [7]
Äänitys Milan Bor, Trevor Pyke ja Mike Le Mare Ehdokkuus [7]
Äänitehosteet Mike Le Mare Ehdokkuus [7]
Sovitettu käsikirjoitus Wolfgang Petersen Ehdokkuus [7]
BAFTA-palkinto Vieraskielinen elokuva Wolfgang Petersen Ehdokkuus [8]
Golden Globe Vieraskielinen elokuva Das Boot Ehdokkuus [9]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medal of Honor: Frontline -ammuntapelissä on kenttä, jossa on runsaasti viittauksia elokuvaan.[10]

Simpsonit-animaatiosarjan 9. tuotantokauden jakson Das Bus nimi on johdettu elokuvasta, vaikkakin suurin osa jakson viittauksista on Peter Brookin elokuvaan Lord of the Flies (1963).[11]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Das Boot: The Original dasboot.com. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  2. a b c Das Boot: The Original Production dasboot-watches.com. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  3. a b Das Boot: The Success Story dasboot-watches.com. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  4. Das Boot (1981): Technical Details cinema.theiapolis.com. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  5. Das Boot: The Making dasboot.com. 1997. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  6. Harri-Ilmari Moilanen: Päivän valitut. Kansan Uutiset/Viikkolehti (radio&TV), 2009, nro vkot 21-22, s. 3.
  7. a b c d e f The 55th Academy Awards (1983) Nominees and Winners oscars.org. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  8. Film Nominations 1982 bafta.org. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  9. Das Boot goldenglobes.org. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  10. "En paralelo" Episode dated 8 November 1983 mcomet.com. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
  11. Martyn, Warren; Wood, Adrian: Das Bus bbc.co.uk. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)