Sixtus Hjelmman
| Sixtus Hjelmman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. toukokuuta 1869 Iisalmi |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1949 (79 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Komentajuudet |
Suomen ilmavoimat 1919-1920 Kadettikoulun johtaja 1920-1925 |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
Sixtus Hjelmman (8. toukokuuta 1869 Iisalmi–6. toukokuuta 1949 Helsinki)[1][2] oli suomalainen kenraalimajuri (1928[3]). Hän toimi Suomen ilmailuvoimien komentajana 10. tammikuuta 1919 – 25. lokakuuta 1920[4], Kadettikoulun johtaja 1920–1925.[3]
Sixtus Hjelmman valmistui ratsuväen upseeriksi vanhasta Haminan Kadettikoulusta 1891. Hän toimi Venäjän suuriruhtinaskunnan sotaväessä ratsuväenupseerina ja erosi ratsumestarin arvoisena 1902. Keväällä 1918 hän toimi jonkin aikaa vt. sotilasasiamiehenä Tukholmassa.[3]
Ilmavoimien komentaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjelmman tuli Aminoffin seuraajaksi maavoimista, koska ilmailuvoimissa ei ollut lainkaan ylempää upseeristoa omasta takaa eikä Suomessa ollut ketään muutakaan sotilasilmailua tuntevaan upseeria.[4] Maavoimien upseerit pelkäsivät komennuksen ilmavoimiin johtavan uran sivuraiteellelähde?. Hjelmman ei ollut nähnyt lentokonetta ennen komentajuuttaan[4].
Hjelmmanin komentajakautena ilmavoimat haki neuvoja ja osti koneita Ranskasta[4]. Tämä vaikutus oli merkittävä pitkän aikaa: mm. maalentokoneet ja hävittäjälentokoneet olivat Ranskan oppia. Sekä Saksa että Englanti olivat opastaneet Ilmavoimia vain meriyhteistoimintaan ja lentotiedusteluun arvioiden lentokenttien perustamisen liian kalliiksi ja pyrkien myymään vesilentokoneitaan.lähde?
Hjelmmanin päätökset muun muassa lentokoneostoista perustuivat lentoupseerien ehdotuksiin[4].
Ilmavoimat tukivat kenraali Judenitšin hyökkäystä Neuvosto-Venäjän pääkaupunkia Pietaria vastaan pommittamalla Karjalaa[4].
Hjelmman pyrki laajentamaan ilmavoimien tehtäviä säännöllisen siviililentoliikenteen aloittamiseen. Aeron ja Ilmavoimien välinen yhteistoiminta olikin laajaa ainakin toisen maailmansodan päättymiseen asti.[4] Sen jälkeenkin esimerkiksi helikopterilennon yhteistoiminta muun muassa Imatran Voiman ja Ilmavoimien välillä oli laajaalähde?.
Hjelmmanin laati ilmavoimien ensimmäisen menoarvioesityksen,[4] joka loi pohjan, jolta Somersalon pystyi 1920-luvun puolivälissä perustamaan Valtion lentokonetehtaan ja hankkimaan suuren määrän käyttökelpoisia lentokoneitalähde?.
Sotaministeri Bruno Jalander ja puolustusvoimien komentaja kenraali Karl Wilkama siirsivät epäpäteväksi syyttämänsä Hjelmmanin ilmavoimista Kadettikoulun johtajaksi. Tässä virassa hän yleni kenraalimajuriksi.[4]
19. helmikuuta 1938 Hjelmman kutsuttiin Kadettikunnan kunniajäseneksi [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://gw.geneanet.org/rafaelo?lang=en&p=sixtus&n=hjelmman Rafael Olin's Family Tree
- ↑ Kadettiupseerit 1920-1985, s. 7. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1791
- ↑ a b c d e f g h i Sixtus Hjelmman[vanhentunut linkki], Puolustusvoimat
- ↑ Kadettiupseerit 1920-1985, s. 7. Helsinki: Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
|
John-Allan Hügerth  | Carl Seber .svg){kind=small} | Torsten Aminoff | Sixtus Hjelmman | Arne Somersalo | Väinö Vuori | Jarl LundqvistIlmavoimien komentajat (1937–) Jarl Lundqvist | Frans Helminen | Reino Artola | Olavi Seeve | Reino Turkki | Eero Salmela | Rauno Meriö | Pertti Jokinen | Heikki Nikunen | Matti Ahola | Jouni Pystynen | Heikki Lyytinen | Jarmo Lindberg | Lauri Puranen | Kim Jäämeri | Sampo Eskelinen | Pasi Jokinen | Juha-Pekka Keränen |
|