Arne Somersalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arne Somersalo
Somersalo.png
Somersalo IKL:n järjestöpuvussa.
Kansanedustaja
1.9.1933–31.8.1936
Vaalipiiri Turun pohjoinen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 6. maaliskuuta 1891
Rautio
Kuollut 17. elokuuta 1941 (50 vuotta)
Kiestinki, Neuvostoliitto
Puolue IKL
Puoliso Wilhelmina Bertha Eva Becker

Arne Sakari Somersalo (vuoteen 1906 Sommer; 6. maaliskuuta 1891 Tampere17. elokuuta 1941 Kiestinki, Neuvostoliitto) oli suomalainen sotilas, toimittaja, oikeistoradikaali poliitikko ja muistelmakirjailija. Hän toimi Suomen ilmavoimien komentajana vuosina 1920–1926, mutta erosi armeijasta ja omistautui politiikalle. 1930-luvulla Somersalo toimi Lapuan liikkeen Ajan Sanan ja Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) Ajan Suunnan jyrkkälinjaisena päätoimittajana.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arne (Aarne) Sakari Somersalo oli tamperelaisen kauppiasperheen toinen poika. Hänen vanhempansa olivat kauppaneuvos Arthur Sommer ja Lydia Johansson. Hän syntyi Arne Sommerina, mutta muutti nimensä vuonna 1906 Somersaloksi. Arne Somersalon sisar oli kirjailija Aili Somersalo.

Somersalo tuli ylioppilaaksi vuonna 1908. Hän opiskeli luonnontieteitä ensin Helsingin yliopistossa ja vuosina 1908–1914 Jenan yliopistossa Saksassa.

Saksassa hän ei voinut "venäläisenä" jatkaa opiskelua mutta pystyi liittymään vapaaehtoisena suomalaisena Saksan armeijaan. Hän osallistui sotaan Saksan armeijan joukoissa ja sai kaksi rautaristiä. Hän suoritti upseeritutkinnon Lockstedtin leirillä vuonna 1915. Hän oli Saksalaisen husaarirykmentti n:o 16 husaariluutnantti 1916–1917. Vuosina 1917–1918 hän toimi 9. saksalaisen armeijakunnan yleisesikunnassa.

Hän avioitui vuonna 1916 Wilhelmina Bertha Eva Beckerin kanssa.

Toiminta ilmavoimissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somersalo liittyi Suomen armeijaan majurina vuonna 1918 sisällissodan jälkeen. Hän oli yleisesikunnan keskusosaston päällikkö 1918–1919 ja operatiivisen osaston päällikkö 1919–1920.

Hän toimi Suomen Ilmavoimien neljäntenä komentajana 26. lokakuuta 19202. helmikuuta 1926. Lokakuussa 1926 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. Hän oli ilmavoimien ensimmäinen merkittävä kehittäjä. Hänen kaudellaan perustettiin Suomenlinnaan ilmavoimien lentokonetehdas (I.V.L.). 1920-luvulla hän toimi Aero Oy:n teknisenä neuvonantajana. Myös hänen veljensä toimi ilmavoimissa ja oli Santahaminan varikon päällikkö.

Suomen Ilmapuolustusliiton perustaminen 1920-luvun puolivälissä kuuluu Somersalon saavutuksiin. Ilmapuolustusliitto toimi yhdessä ilmavoimien kanssa, järjesti ilmailupäiviä, julkaisi lehteä ja toimi ilmavoimien lobbausjärjestönä. Suomen ilmailuliitto (SIL) on sen seuraaja. Hän oli Kansainvälisen lentäjäliiton Suomen osaston puheenjohtaja ja Lucanderin lentoyhtiön johtokunnan jäsen.

Hän erosi helmikuussa 1926 kiistoissa lähialaistensa, etenkin Aarne Snellmanin, kanssa. Kiistat kulminoituivat alaisen tekemään ilmiantoon koskien lentokonehankintoja, joihin komentajalla ei ollut täyttä valtuutusta. Ilmianto johti tuomioistuimen antamaan vähäiseen rangaistukseen, mutta se puolestaan pakotti Somersalon eroamaan.

Muuta toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Somersalo toimi IKL:n Ajan Sanan päätoimittajana ja arvosteli usein ilmavoimiin liittyviä päätöksiä. Hän oli IKL:n kansanedustaja 1933–1936 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hän oli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Hän oli presidentin valitsijamies vuonna 1940.

Talvisodassa hän toimi maavoimissa everstiluutnanttina Suomussalmella. Jatkosodassa hän oli SS-joukkojen yhteysupseerina Lapissa. Hän kuoli 17. elokuuta 1941 opastaessaan saksalaisten iskua Kiestingissä.

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taisteluvuosien varrelta : suomalaisen sotilaan muistelmia maailmansodasta, 1928. – Kirja kuvaa Somersalon toimintaa Saksan armeijan luutnanttina ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kuvaa koulutusta, hiihtojoukoissa toimimista itärintamalla ja esikuntatyötä länsirintamalla. Länsirintaman taistelukuvaukset on kuvattu kuin romaanissa, koska niitä kirjoittaja seurasi esikunnasta eikä omannut kokemusta länsirintaman taisteluista.
  • Totuus Neuvosto-Venäjästä, virallisten neuvostolähteiden mukaan (1930, Suomen suojelusliiton julkaisuja n:o 3).
  • Lapuan tie (1930, Suomen suojelusliiton julkaisuja n:o 4). – Teos esittelee Lapuan liikettä ja sen toiminta-ajatuksia.
  • Totuus Mänstsälästä, Ajan Sana, 1932.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmavoimien sivusto
  • Raunio, Jukka: Valtion lentokonetehtaan historia, Osa 1: Pioneerivuodet 1921–1932. Jukka Raunio, Halli, 2005. ISBN 951-96866-6-5.
  • Niinistö, Jussi: Suomalaisia soturikohtaloita. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1998. ISBN 951-96348-5-1. Yksi kirjan pienoishenkilöhistorioista käsittelee Arne Somersaloa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]