Maailman seitsemän ihmettä

Wikipedia
Ohjattu sivulta Seitsemän ihmettä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hollantilaisen taiteilijan Marten Heemskerckin maalaukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rodoksen kolossi ja Faroksen majakka.

Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin Kreikan ajan maailman mahtavimmat rakennukset ja monumentit. Listan ihmeistä esitti kreikkalainen arkkitehti Filon Bysanttilainen.

Sisällysluettelo

Artemiin temppeli [muokkaa]

Artemiin temppeli oli Efesoksessa nykyisessä Turkissa sijainnut kuun ja metsästyksen jumalatar Artemiille omistettu temppeli. Noin vuonna 350 eaa. rakennetun temppelin kattoa kannatteli yli sata 20 metriä korkeaa, veistoksin koristeltua pylvästä.

Babylonin riippuvat puutarhat [muokkaa]

Noin vuonna 580 eaa. Babylonian kuningas Nebukadnessar II rakennutti Babylonin riippuvat puutarhat vuoristoisesta Meediasta kotoisin olleen vaimonsa Amyitiksen iloksi. Puutarhat tunnetaan myös nimellä Semiramiin riippuvat puutarhat legendaarisen prinsessan mukaan. Puutarhat ovat mahdollisesti sijainneet Ninivessä. Puutarhat olivat ihmisvoimin rakennettuja vuoria, jotka kaukaa katsottuna näyttivät roikkuvan ilmassa.

Faroksen majakka [muokkaa]

Faroksen majakka oli egyptiläisen satamakaupungin, Aleksandrian edustalla sijainnut majakka. Meritie Aleksandriaan oli äärimmäisen vaarallinen, joten vuonna 280 eaa. Ptolemaios II Filadelfos rakennutti marmorista tiettävästi maailman ensimmäisen majakan.

Gizan suuri pyramidi [muokkaa]

Egyptin Gizassa sijaitseva Kheopsin pyramidi rakennettiin n. 2600–2500 eaa. välisenä aikana faarao Khufun hautamuistomerkeiksi. Maailman seitsemästä ihmeestä Gizan suuri pyramidi on ainoana säilynyt nykypäivään asti.

Halikarnassoksen mausoleumi [muokkaa]

Halikarnassoksen mausoleumi oli 45 metriä korkea marmorinen hautakammio, jonka rakennutti vuonna 352 eaa. Kaarian kuninkaan Mausoloksen leski Halikarnassokseen, nykyiseen Turkkiin. Mausoleumi oli pystyssä 1300-luvulle saakka, jolloin se vaurioitui maanjäristyksissä. Maltan ritarit hävittivät 1400-luvulla sen rauniotkin ja käyttivät sen rakennuskivet oman linnakkeensa rakentamiseen.

Rodoksen kolossi [muokkaa]

Rodoksen kolossi oli Rodoksen kaupungin pystyttämä 30 metriä korkea auringonjumala Heliosta esittävä pronssipatsas. Kolossi valmistui noin vuonna 290 eaa. Patsas tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa.[1]

Zeuksen kuvapatsas Olympiassa [muokkaa]

Olympiassa oli 12 metriä korkea norsunluinen Zeuksen kuvapatsas, joka oli pystytetty noin 435 eaa. Patsas oli ateenalaisen kuvanveistäjän Feidiaan valmistama.[2]

Uuden ajan ihmeet [muokkaa]

Luetteloja ”uuden ajan seitsemästä ihmeestä” on laadittu lukemattomia, mutta yksikään niistä ei ole vakiintunut. Suosittuja ihmeitä ovat muun muassa Golden Gaten silta, Empire State Building sekä Englannin ja Ranskan välinen Kanaalitunneli. Käsite kahdeksannesta ihmeestä on myös varsin käytetty.

Sveitsiläinen NewOpenWorld Corporation -yritys järjesti vuonna 2007 laajan internetissä käydyn äänestyksen uusista maailman seitsemän ihmeestä. Äänestyksen voittivat: Kiinan muuri, Petra, Rio de Janeiron Kristus-patsas, Rooman Colosseum, Taj Mahal, Machu Picchu ja Chichén Itzá. Maailmanperintöluetteloa ylläpitävä UNESCO ei pyynnöistä huolimatta tukenut äänestystä, koska piti sitä tunnepohjaisena eikä tieteellisenä.[3]

Lähteet [muokkaa]

  1. Bennett, Lindsay: Rodos, s. 16–22. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
  2. Statue of Zeus Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
  3. UNESCOPRESS: UNESCO confirms that it is not involved in the “New 7 wonders of the world” campaign 6.7.2007. UNESCO. Viitattu 8.7.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]