Ryūkyū-kuningaskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ryūkyūsaarten kuningaskunta
琉球國
14291879
Lippu 1875-1879   Vaakuna
Lippu 1875-1879 Kuninkaallinen sinetti
Ryūkyū-saarten sijainti
Valtiomuoto kuningaskunta
Pääkaupunki Shuri
Uskonnot Buddhalaisuus, Šintolaisuus, Kungfutselaisuus, Ryukyulainen uskonto
Pinta-ala 2 271 km²
Yleisimmät kielet Okinawan kieli (äidinkieli), japani, kiina

Ryūkyū-kuningaskunta (japaniksi 琉球王国 ryūkyū-ō-koku) oli itsenäinen kuningaskunta, joka hallitsi suurinta osaa Ryūkyūsaarista vuosina 1429-1879. Ryūkyū-kuninkaat yhdistivät Okinawa-saaret, laajensivat kuningaskuntaansa Amami-saarille sekä Sakishima-saarille lähellä Taiwania. Pienestä koostaan huolimatta Ryūkyū-kuningaskunta oli keskeisessä roolissa meriteitse tapahtuneen kaupan verkostossa keskiajalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shō Hashin rakennuttama Shurin linna toimi Ryūkyūn kuningaskunnan palatsina.

1300-luvulla Okinawa-saarella hajallaan olleet pienet valtakunnat yhdistyivät kolmeksi ruhtinaskunnaksi: Hokuzaniksi, Chūzaniksi ja Nanzaniksi. Tämä tunnetaan Sanzanin kolmen ruhtinaskunnan ajanjaksona.

Nämä kolme ruhtinaskuntaa sotivat, ja voittajaksi nousi Chūzan. Kiina tunnusti virallisesti Chūzanin johtajat myös Hokuzanin ja Nanzanin kuninkaiksi, saaden näin oikeuden vaatia voiton. Chūzanin hallitsija antoi valtaistuimensa kuningas Hashille; Hashi valloitti Hokuzanin 1416 ja Nanzanin 1429, yhdistäen Okinawan saaret ensimmäistä kertaa, ja perusti ensimmäisen Shō-dynastian. Hashi sai sukunimen "Shō" Ming-keisarilta 1421, tullen tunnetuksi nimellä Shō Hashi (尚巴志).

Shō Hashi omaksui kiinalaisen hierarkkisen oikeusjärjestelmän, rakennutti Shurin linnan sekä pääkaupungin ja Nahan sataman. Useita sukupolvia myöhemmin, vuonna 1469, kuningas Shō Toku kuoli ilman miespuolista perijää. Silloin palvelija ilmoitti, että hän on Tokun adoptoitu poika ja sai investituuran. Tämä teeskentelijä, Shō En, aloitti toisen Shō-dynastian. Ryūkyūn kultainen kausi oli Shō Shinin valtakauden aikana, toisen Shō-dynastian toisen kuninkaan aikana, joka hallitsi 1478-1526.

Kuningaskunta laajensi valtaansa Ryūkyū-saariston eteläisimmille saarille 1400-luvun lopulla, ja 1571 mennessä Amami-Ōshima -saaret pohjoisessa, Kyūshūn lähellä, liitettiin kuningaskuntaan.

Kultainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kahdensadan vuoden ajan, Ryūkyū-kuningaskunta oli tärkeä keskus Itä -ja Kaakkois-Aasian merikaupankäynnissä. Suhteidensa myötä Ryūkyū-kuningaskunta sai Kiinalta muutamia laivoja kaupankäyntiä varten. Kiina tunnusti Chūzanin kuninkaan aseman, jolloin ryūkyūlaiset saivat käyttää kiinalaisia satamia. Laivojen ansiosta muutamat ryūkyūlaiset saattoivat opiskella Guozijianissa, Keisarillisessa Akatemiassa, Pekingissä.

Japanin invaasio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1590-luvun taitteessa Toyotomi Hideyoshi pyysi Ryūkyū-kuningaskuntaa avustamaan hänen sotaretkeään valloittaakseen Korean. Jos se onnistuisi, Hideyoshi aikoi silloin hyökätä Kiinaan. Ryūkyū-kuningaskunnan ollessa verovelvollinen Ming-dynastialle pyyntö hylättiin. Hideyoshin tuhosta seurasi se, että Tokugawan shogunaatti valtuutti Shimazun perheen -Satsuman ruhtinaskunnan lääninherrat— lähettämään lisäjoukkoja valtaamaan Ryūkyūt. Invaasio tapahtui vuonna 1609.

Merkittäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryūkyū-kuningaskunnan vuoden 1710 lähetystö Edoon.
  • 1372 Ensimmäinen Ming-dynastian-lähettiläs vieraili Okinawalla, joka oli jaettu kolmeen ruhtinaskuntaan, Sanzanin ajanjaksolla. Viralliset suhteet Kiinan keisarikunnan kanssa alkoivat.
  • 1416 Chūzan valloitti Nakijin, Hokuzanin pääkaupungin.
  • 1429 Chūzan valloitti Shimajiri Osaton, Nanzanin pääkaupungin, yhdistäen Okinawasaaret. Shō Hashi perusti Ryūkyūn kuningaskunnan, halliten kuninkaana pääkaupungissa Shurissa.
  • 1470 Shō En (Kanemaru) aloitti toisen Shō-dynastian.
  • 1477 Kolmas kuningas, Shō Shin, nousee valtaan. Kuningaskunnan kultainen kausi.
  • 1609 Satsuman valtias valloittaa kuningaskunnan. Ryūkyūn kuninkaasta tulee japanilainen vasalli.
  • 1624 Satsuman valtias anastaa Amami-saaret.
  • 1846 Tohtori Bernard Jean Bettelheim (kuoli 1870), englantilainen protestantti-lähetyssaarnaaja, saapuu Ryūkyū-kuningaskuntaan. Hän perustaa ensimmäisen ulkomaalaisen sairaalan.
  • 1853 Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry vierailee kuningaskunnassa. Betteleheim lähtee Perryn mukana.
  • 1866 Viimeinen virallinen lähetystö Qingin keisarikunnasta vierailee kuningaskunnassa.
  • 1874 Viimeinen lähetti Kiinaan lähtee Nahasta.
  • 1879 Japani korvaa Ryūkyūn Okinawan prefektuurilla, muodollisesti liittäen saaret. Kuningas Shō Taille (尚泰) annetaan markiisin arvonimi.

Luettelo ryūkyūlaisista kuninkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okinawan valtiaat
Nimi Kanji Hallitsi Kausi/Dynastia!
Shunten 舜天 1187–1237 Tenson
Shunbajunki 舜馬順熈 1238–1248 Tenson
Gihon 義本 1249–1259 Tenson
Eiso 英祖 1260–1299 Eiso
Taisei 大成 1300–1308 Eiso
Eiji 英慈 1309–1313 Eiso
Chūzanin kuninkaat
Tamagusuku 玉城 1314–1336 Eiso
Seii 西威 1337–1354 Eiso
Satto 察度 1355–1397 -
Bunei 武寧 1398–1406 -
Shō Shishō 尚思紹 1407–1421 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Hashi 尚巴志 1422–1429 Ensimmäinen Shō-dynastia
Ryūkyūn kuninkaat
Nimi Kanji Hallitsi Kausi/Dynastia Huomioita
Shō Hashi 尚巴志 1429–1439 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Chū 尚忠 1440–1442 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Shitatsu 尚思達 1443–1449 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Kinpuku 尚金福 1450–1453 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Taikyū 尚泰久 1454–1460 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Toku 尚徳 1461–1469 Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō En 尚円 1470–1476 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Kanamaru Uchima
Shō Sen'i 尚宣威 1477 Toinen Shō-dynastia
Shō Shin 尚真 1477–1526 Toinen Shō-dynastia
Shō Sei 尚清 1527–1555 Toinen Shō-dynastia
Shō Gen 尚元 1556–1572 Toinen Shō-dynastia
Shō Ei 尚永 1573–1586 Toinen Shō-dynastia
Shō Nei 尚寧 1587–1620 Toinen Shō-dynastia hallitsi Satsuman invaasion aikana; ensimmäinen kuningas Satsuman vasallina
Shō Hō 尚豊 1621–1640 Toinen Shō-dynastia
Shō Ken 尚賢 1641–1647 Toinen Shō-dynastia
Shō Shitsu 尚質 1648–1668 Toinen Shō-dynastia
Shō Shōken 向象賢 1666–1673 Sessei (pääministeri) Ensimmäinen ryūkyūlainen historioitsija; eli 1617–1675
Shō Tei 尚貞 1669–1709 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1645–1709
Shō Eki 尚益 1710–1712 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Ben; eli 1678–1712
Shō Kei 尚敬 1713–1751 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1700–1751
Sai On 蔡温 1711–1752 Valtionhoitaja merkittävä ryūkyūlainen tiedemies ja historioitsija; eli 1682–1761
Shō Boku 尚穆 1752–1795 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Mu; eli 1739–1795
Shō On 尚温 1796–1802 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Wen; eli 1784–1802
Shō Sei 尚成 1803 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Cheng; eli 1800–1803
Shō Kō 尚灝 1804–1828 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Hao; eli 1787–1839
Shō Iku 尚育 1829–1847 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Yu; eli 1813–1847
Shō Tai 尚泰 1848–11.maaliskuuta 1879 Toinen Shō-dynastia toiselta nimeltään Shang Tai; eli 1843–1901; viimeinen ryūkyūlainen kuningas

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Ryukyu Kingdom
  • Matsuda, Mitsugu (2001) The Government of the Kingdom of Ryukyu, 1609–1872: a dissertation submitted to the Graduate School of the University of Hawaii in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy, January 1967, Gushikawa : Yui Pub., 283 p., ISBN 4-946539-16-6
  • Smits, Gregory (1999) Visions of Ryukyu: identity and ideology in early-modern thought and politics, Honolulu : University of Hawai'i Press, 213 p., ISBN 0-82482-037-1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]