Robbie Earl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robbie Earl
Henkilötiedot
Syntynyt2. kesäkuuta 1985 (ikä 38)
Chicago, IL, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Pelipaikka hyökkääjä
Maila vasen
Pituus 183 cm
Paino 88 kg
Seura
Seura SCL Tigers
Sarja National League A
Pelinumero 10
Pelaajaura
Pääsarjaura 2008–
Aik. seurat Toronto Marlies (AHL)
Toronto Maple Leafs (NHL)
Houston Aeros (AHL)
Minnesota Wild (NHL)
EC Salzburg (EBEL)
Rapperswil-Jona Lakers (NLA)
EV Zug (NLA)
Färjestads BK (SHL)
EHC Biel (NLA)
NHL-varaus 187. varaus, 2004
Toronto Maple Leafs

Robert Wayne Earl (s. 2. kesäkuuta 1985 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Sveitsin NL-joukkue SCL Tigersissa. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä,[1] mutta osaa pelata myös keskellä.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriura ja yliopistovuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Earl Sveitsin National League A:n ottelussa EV Zugin paidassa lokakuussa 2014.

Earl pelasi kaudella 2000–2001 Los Angeles Jr. Kingsin joukkueessa, jonka jälkeen Kamloops Blazers varasi hänet 164. pelaajana WHL:n varaustilaisuudessa.[2] Earl ei kuitenkaan koskaan siirtynyt CHL:ään, vaan vietti kaksi seuraavaa kautta Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelman mukana pelaten mm. NAHL-junioriliigaa. Tämän jälkeen hän kävi vuosina 2003–2006 Wisconsinin yliopistoa. Earl oli kaudella 2003–2004 joukkueensa kolmanneksi paras pistemies tehoilla 14+13=27.[1] Hänet valittiin kauden päätteeksi WCHA:n tulokkaiden tähdistökentälliseen.[3]

Toronto Maple Leafs varasi Earlin kuudennella kierroksella 187. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2004. Kaudella 2004–2005 hän oli tehoilla 20+24=44 UW:n paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Joe Pavelskin jälkeen. Earl sijoittui WCHA:n maalipörssissä kahdeksanneksi ja jakoi myös pistepörssin kahdeksannen sijan kolmen muun pelaajan kanssa. Hänet valittiin kauden päätteeksi sarjan toiseen tähdistökentälliseen. Kaudella 2005–2006 Earl oli tehoilla 24+26=50 UW:n paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies taas Pavelskin jälkeen. Hän jakoi WCHA:n maalipörssin neljännen sijan UND:n Drew Staffordin ja T. J. Oshien kanssa sekä pistepörssin seitsemännen sijan Colorado Collegen Marty Sertichin kanssa.[1] Earl voitti kauden päätteeksi koko NCAA:n mestaruuden[2] ja hänet palkittiin lopputurnauksen arvokkaimpana pelaajana sekä valittiin tähdistökentälliseen.[3] Yliopistokauden jälkeen, huhtikuussa 2006 Earl teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Toronto Maple Leafsin kanssa ja siirtyi samalla loppukevääksi AHL-joukkue Toronto Marliesin vahvuuteen.[4]

Ammattilaisuran alku Pohjois-Amerikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2006–2007 Earl pelasi kokonaan Marliesissa, jossa AHL:n tulokaskausi toi 67 runkosarjaottelussa tehot 12+18=30. Kaudella 2007–2008 hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 14+33=47.[1] Earl debytoi samalla kaudella myös Maple Leafsin NHL-joukkueessa, jossa hän pelasi yhdeksän runkosarjaottelua. Earl teki NHL-debyyttinsä 2. helmikuuta 2008 Ottawa Senatorsia vastaan.[3] Hän sai ottelussa jääaikaa 15.03 minuuttia ja teki myös yhden syöttöpisteen,[5] joka jäi Earlin kauden ainoaksi tehopisteeksi NHL:ssä. Kauden 2008–2009 hän pelasi taas kokonaan farmissa. Kesken kauden, tammikuussa 2009 Earl kaupattiin Minnesota Wildiin vaihdossa Ryan Hamiltoniin.[6] Hän pelasi loppukauden Wildin farmijoukkue Houston Aerosissa.

Kaudella 2009–2010 Earl pelasi NHL:ssä 32 runkosarjaottelua tehden kuusi maalia. Hän avasi maalitilinsä NHL:ssä heti kahdella osumalla 15. marraskuuta 2009 vieraissa Carolina Hurricanesia vastaan.[7] Heinäkuussa 2010 Earl teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen Wildin kanssa.[8] Kaudella 2010–2011 hän pelasi kuusi NHL-ottelua ilman tehopisteitä. Earl oli farmijoukkue Aerosin toiseksi paras pistemies Jon DiSalvatoren jälkeen tehoilla 24+31=55.[1]

Siirtyminen Eurooppaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2011 Earl siirtyi try-outille KHL-joukkue Dinamo Riikaan, jossa hän jäi kuitenkin ilman jatkosopimusta ja siirtyi noin viikkoa myöhemmin Itävallan Erste Bank Eishockey Ligan EC Red Bull Salzburgiin. Earl oli kaudella 2011–2012 tehoilla 22+28=50 joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Thomas Rafflin jälkeen. Hän jakoi EBEL:n maalipörssin kuudennen sijan EHC Linzin Gregor Baumgartnerin kanssa ja sijoittui pistepörssissä kahdeksanneksi. Kevään 2012 pudotuspeleissä Earl oli tehoilla 4+3=7 Salzburgin paras pistemies ja maalintekijä. Hän voitti joukkueessa kauden aikana myös European Trophyn mestaruuden. Earl vahvisti kauden aikana myös sveitsiläistä HC Davosia Spengler Cupissa, joka päättyi joukkueen voittoon ja hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.[2]

Kaudeksi 2012–2013 Earl siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Sveitsin National League A:n Rapperswil-Jona Lakersiin, jonka sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin hän voitti tehoilla 22+23=45. Earl jakoi koko NLA:n pistepörssin viidennen sijan Davosin Dario Bürglerin kanssa ja sijoittui pistepörssissä kahdeksanneksi. Hän jatkoi Lakersissa myös kaudella 2013–2014, mutta Earlin sopimus kuitenkin purettiin lokakuussa 2013. Noin kaksi viikkoa myöhemmin marraskuussa hän siirtyi EV Zugiin,[9] jonka toiseksi paras maalintekijä Earl oli 13 osumallaan Josh Holdenin kanssa. Hän teki runkosarjassa kauden aikana yhteensä 20 osumaa, joilla Earl jakoi NLA:n maalipörssin kuudennen sijan Genève-Servette HC:n Matthew Lombardin ja HC Ambrì-Piottan Alexandre Giroux'n kanssa sekä pistepörssin yhdeksännen sijan kolmen muun pelaajan kanssa.[2] Elokuussa 2014 hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Zugin kanssa.[10]

Kaudella 2014–2015 Earl oli Zugin toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 19+26=45, joilla hän jakoi koko NLA:n pistepörssin kuudennen sijan SC Bernin Martin Plüssin kanssa.[2] Kaudeksi 2015–2016 Earl siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsiin SHL-joukkue Färjestads BK:n riveihin.[11] Kesken kauden, tammikuussa 2016 hän siirtyi kuitenkin kevääseen 2017 asti kestävällä sopimuksella NLA-joukkue EHC Bieliin.[12]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Earl pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2003, jolloin hän jakoi lukemalla +5 Yhdysvaltain sisäisen tehotilaston voiton T. J. Hensickin kanssa.[2] Earl pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2002, jolloin hän voitti kultaa ja teki finaalissa mestaruuden ratkaisseen voittomaalin Canada Pacificia vastaan.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Earlin perheeseen kuuluu siskot Brianne ja Erin. Hän kävi Pioneer High Schoolin Michiganin Ann Arborissa ja sen jälkeen Mira Costa High Schoolin Kalifornian Manhattan Beachilla.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2001–2002 US NTDP NAHL 43 14 7 21 43
2002–2003 US NTDP NAHL 10 4 5 9 18 U18 6 2 2 4 8
2003–2004 Univ. of Wisconsin NCAA 42 14 13 27 46
2004–2005 Univ. of Wisconsin NCAA 41 20 24 44 62 Kakkostähdistö
2005–2006 Univ. of Wisconsin NCAA 42 24 26 50 56
Toronto Marlies AHL 1 0 0 0 0 3 0 0 0 0
2006–2007 Toronto Marlies AHL 67 12 18 30 50
2007–2008 Toronto Marlies AHL 66 14 33 47 56
Toronto Maple Leafs NHL 9 0 1 1 0
2008–2009 Toronto Marlies AHL 36 2 8 10 28
Houston Aeros AHL 33 4 5 9 26 20 5 4 9 14
2009–2010 Houston Aeros AHL 41 10 8 18 16
Minnesota Wild NHL 32 6 0 6 6
2010–2011 Houston Aeros AHL 69 24 31 55 42 24 5 7 12 20
Minnesota Wild NHL 6 0 0 0 0
2011–2012 EC Salzburg EBEL 45 22 28 50 70 6 4 3 7 6
2012–2013 Rapperswil-Jona Lakers NLA 48 22 23 45 48
2013–2014 Rapperswil-Jona Lakers NLA 15 7 2 9 10
EV Zug NLA 31 13 16 29 16
2014–2015 EV Zug NLA 48 19 26 45 34 6 1 1 2 4
2015–2016 Färjestad BK SHL 33 6 15 21 18
EHC Biel NLA 7 4 6 10 0
2016–2017 EHC Biel NLA 46 15 24 39 24 5 2 2 4 6
2017–2018 EHC Biel NLA 42 14 20 34 55 11 2 4 6 25
2018–2019 EHC Biel NLA 39 7 17 24 16 10 2 6 8 2
2019–2020 SCL Tigers NLA 35 6 13 19 14
8 kautta yhteensä NLA 311 107 147 254 217 48 13 22 35 47
6 kautta yhteensä AHL 313 66 103 169 218 47 10 11 21 34
3 kautta yhteensä NHL 47 6 1 7 6
1 kausi yhteensä SHL 33 6 15 21 18
1 kausi yhteensä EBEL 45 22 28 50 70 6 4 3 7 6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robbie Earl.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Robbie Earl The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  2. a b c d e f g Robbie Earl Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. a b c Robbie Earl Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  4. Maple Leafs Sign Robbie Earl 15.4.2006. Toronto Maple Leafs. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  5. Event Summary 2.2.2008. National Hockey League. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  6. Wild acquires forward Robbie Earl 21.1.2009. SAINT PAUL/MINNEAPOLIS, Minn.: Minnesota Wild. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  7. Minnesota Wild at Carolina Hurricanes – 11/15/2009 15.11.2009. Minnesota Wild. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  8. Andresen, Glen: Wild Signs Earl To One-Year Deal 8.7.2010. Minnesota Wild. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  9. Robbie Earl wechselt zum EVZ 6.11.2013. EVZ. Arkistoitu 25.2.2015. Viitattu 14.5.2015. (saksaksi)
  10. Robbie Earl ein weiteres Jahr beim EVZ 7.8.2014. EVZ. Arkistoitu 2.5.2017. Viitattu 14.5.2015. (saksaksi)
  11. Eriksson, Stefan: Färjestad BK värvar center 27.3.2015. Färjestads BK. Viitattu 14.5.2015. (ruotsiksi)
  12. Robbie Earl per sofort zum EHC Biel / Pär Arlbrandt verlässt den EHC Biel per sofort 16.1.2016. EHC Biel Sport AG. Viitattu 3.2.2016. (saksaksi)