Ratsastus kesäolympialaisissa 1952

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ratsastus järjestettiin Helsingin olympialaisissa 1952 yhdeksännen kerran olympiatasolla. Ratsastuksessa kilpailtiin koulu-, kenttä- ja esteratsastuksessa. Jokaisessa lajissa oli sekä henkilökohtainen että joukkuesarja. Kouluratsastukseen sai osallistua ensimmistä kertaa olympiahistoriassa myös naiset.

Ratsastuksen menestynein maa Helsingissä oli ylivoimaisesti Ruotsi, jonka kilpailijat ottivat neljä kultamitalia kuudesta jaossa olleesta. Neljään mitaliin ylsivät myös saksalaiset, mutta he jäivät ilman kirkkainta mitalia.

Kilpailutapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouluratsastuksessa kilpailtiin Ruskeasuon ratsastushallin kentällä 28.29. heinäkuuta. Lajiin osallistui 27 kilpailijaa mukaan luettuna neljä naista.[1] Ruotsalainen Henri Saint Cyr voitti henkilökohtaisen kilpailun ja Ruotsi vuotti joukkuekisan. Ruotsin joukkueeseen kuuluivat Saint Cyr, Gustaf Adolf Boltenstern, Jr. ja Gehnäll Persson. He voittivat jo ratsastuksen neljä vuotta aiemmin, mutta heidät hylättiin, sillä Persson oli vain kersantti. Säännöissä vaadittiin vielä tuolloin, että kenttäratsastukseen osallistuvien urheilijoiden tulee olla upseereita.[2] Lis Hartelista tuli kouluratsastuksessa ensimmäinen ratsastuksen naismitalisti olympialaisissa. Hänet jouduttiin auttamaan hevosen satulaan ja sieltä pois, sillä hänen jalkansa olivat halvaantuneet.[3]

Kenttäratsastukseen lähti 59 ratsastajaa ja 19 joukkuetta. Kilpailupaikkana toimivat Laakson ratsastusstadion sekä Talin laukkarata, jossa järjestettiin sekaestelaukkakilpailu. Lajin ratkaisut nähtiin maastoratsastuskokeessa, jossa peräti 13 joukkuetta yli 20 ratsastajaa tippui pelistä pois. Kouluratsastuksen jälkeen kärjessä oli suomalainen Mauno Roiha. Maastokokeessa ruotsalaiset olivat täysin ylivoimaisia ja varmistivat käytännössä jo joukkuekisan voiton. Saksa menetti mahdollisuutensa kokonaiskisan voittoon, kun Klaus Wagner eksyi reitiltä ja sai 15 virhepistettä aikarajan ylityksestä.[4] Viimeisessä lajissa esteratsastuksessa saksalaiset nousivat vielä melko lähelle pisteissä, sillä ruotsalaisten hevoset olivat vielä hieman väsyneitä maastokokeesta. Henkilökohtaisessa kisassa selvän voiton otti Ruotsin Hans von Blixen-Finecke.[5]

Esteratsastuksen mitaleista kilpailtiin kisojen viimeisenä päivänä Olympiastadionilla. Kilpailu oli tasainen ja jännittävä. Joukkuekisan johtaja vaihtui jatkuvasti. Yhdistyneen kuningaskunnan viimeinen ratsastaja Harry Llewellyn varmisti virheettömällä suorituksellaan kultamitalin maalleen ennen Chilea. Henkilökohtaisessa kisassa viisi kilpailijaa oli varsinaisen kilpailun jälkeen tasapisteissä. Uusintakierroksen suoritti puhtaasti vain ranskalainen Pierre Jonquères d'Oriola Ali Baba -hevosellaan ja voitti kultaa.[5]

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji: Kultaa: Hopeaa: Pronssia:
kouluratsastus Henri Saint Cyr, Master Rufus
Ruotsin lippu Ruotsi
561,0 Lis Hartel, Jubilee
Tanskan lippu Tanska
541,5 André Jousseanme, Harpagon
Ranskan lippu Ranska
541,0
kouluratsastuksen joukkuekilpailu Ruotsin lippu Ruotsi
Henri Saint Cyr, Master Rufus
Gustaf Adolf Boltenstern, Jr., Krest
Gehnäll Persson, Knaust
1597,5 Flag of Switzerland.svg Sveitsi
Gottfried Tarchsel, Kursus
Henri Chammartin, Wöhler
Gustav Fischer, Soliman
1579,0 Saksan lippu Saksa
Heinz Pollay, Adular
Ida von Nagel, Afrika
Fritz Thiedemann, Chronist
1501,0
kenttäratsastus Hans von Blixen-Finecke, Jubal
Ruotsin lippu Ruotsi
28,33 Guy Lefrant, Verdun
Ranskan lippu Ranska
54,50 Wilhelm Büsing, Hubertus
Saksan lippu Saksa
55,50
kenttäratsastuksen joukkuekilpailu Ruotsin lippu Ruotsi
Hans von Blixen-Finecke, Jubal
Olof Stahre, Komet
Folke Frölén, Fair
221,94 Saksan lippu Saksa
Wilhelm Büsing, Hubertus
Klaus Wagner, Dachs
Otto Rothe, Trux von Kamax
235,49 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Charles Hough, Cassivellannus
Walter Staley, Craigwood Park
James Wofford, Benny Grimes
587,16
esteratsastus Pierre Jonquères d'Oriola, Ali Baba
Ranskan lippu Ranska
8 Óscar Cristi, Bambi
Chilen lippu Chile
8 Fritz Thiedemann, Meteor
Saksan lippu Saksa
8
esteratsastuksen joukkuekilpailu Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Wilfried White, Nizefella
Douglas Stewart, Aherlow
Henry Llewllyn, Foxhunter
40,75 Chilen lippu Chile
Óscar Cristi, Bambi
César Mendoza, Pillán
Ricardo Echeverria, Lindo Peal
45,75 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
William Steinkraus, Hollandia
Arthur John McCashin, Miss Budweiser
John Russell, Democrat
52,25

[6]

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus Maa Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
1 Ruotsin lippu Ruotsi 4 0 0 4
2 Ranskan lippu Ranska 1 1 1 3
3 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta 1 0 0 1
4 Chilen lippu Chile 0 2 0 2
5 Saksan lippu Saksa 0 1 3 4
6 Tanskan lippu Tanska 0 1 0 1
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 0 1 0 1
8 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 0 0 2 2

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad. Porvoo: WSOY, 1955. Official Olympic Reports (pdf). (englanniksi)
  • Wickström, Mika: Helsinki 1952. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 2002. ISBN 951-97773-8-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s. 515
  2. Wickström, Mika: Helsinki 1952, s. 86
  3. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 167
  4. Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s. 516
  5. a b Kolkka, Sulo: The Official Report of the Organizing Committee for the Games of the XV Olympiad, s. 517
  6. Wickström, Mika: Helsinki 1952, s. 181-182