Proganochelys
| Proganochelys | |
|---|---|
 Proganochelys quenstedtiin fossiileja |
|
|
Myöhäistriaskausi Noricum-vaihe–Rhaetia-vaihe[1] |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Alaluokka: | Diapsidit Diapsida |
| Kladi: | Pantestudines |
| Kladi: | Testudinata |
| Suku: |
†Proganochelys Baur, 1887 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Proganochelys (nimen merkitys: ”varhainen kilpi”[2]) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäistriaskauden Noricum- ja Rhaetia-vaiheilla. Se luetaan Testudinata-kladiin yhdessä nykyisten kilpikonnien kanssa, mutta se oli kuitenkin liian primitiivinen luokiteltavaksi varsinaiseen kilpikonnien lahkoon (Testudines). Proganochelyksen tyyppilaji on P. quenstedtii, jonka fossiileja on löydetty Saksasta. Lisäksi sukuun luetaan kaksi muuta lajia: P. ruchae Thaimaasta ja P. tenertesta New Mexicosta. Proganochelystä muistuttavia, mihinkään sukuun määrittämättömiä jäänteitä on löydetty Grönlannista.[1][3]
Proganochelyksen kilpi oli noin 60 senttiä pitkä ja muistutti muodoltaan nykyisten kilpikonnien kilpeä.[2][4][5] Suurin ero Proganochelyksen ja nykyisten kilpikonnien välillä olivat eläimen häntä ja kaula.[2] Ne olivat nimittäin luulaattojen ja -piikkien päällystämät, ja hännän päässä oli ”nuija”.[2][5][6] Eläin ei pystynyt vetämään kaulaansa tai häntäänsä kilven sisään nykyisten kilpikonnien tavoin,[2][4][5][6] mutta se kykeni kuitenkin suojaamaan päätänsä taivuttamalla sen sivuttain kilven alle.[3][7] Nykyiset kilpikonnat ovat täysin hampaattomia, mutta Proganochelyksellä oli hampaita suulaessaan, muutoin sen nokka ei eroa paljon nykyisten kilpikonnien nokasta.[2][4][5] Proganochelystä on perinteisesti pidetty maaeläimenä,[2][4][5] mutta tarkempi tutkimus viittaa sen eläneen makeassa vedessä, mahdollisesti soilla.[6]
Fylogenia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joyce (2017):[3]
| Testudinata |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Proganochelys Fossilworks – Gateway to the Paleobiology Database. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures, s. 100. London: Hermes House, 2016. ISBN 978-1-84681-209-5. (englanniksi)
- ↑ a b c Joyce, Walter G.: A Review of the Fossil Record of Basal Mesozoic Turtles. Bulletin of the Peabody Museum of Natural History, 1.4.2017, 58. vsk, nro 1, s. 65–113. doi:10.3374/014.058.0105. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 31.5.2019. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Malam, John & Parker, Steve: Encyclopedia of Dinosaurs and Other Prehistoric Creatures, s. 214. London: Marks & Spencer, 2002. ISBN 1-84273-891-7. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Dixon, Dougal & Cox, Barry & Savage, R. J. G. & Gardiner, Brian: The Macmillan Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs and Prehistoric Animals, s. 68. New York: Collier Books, Macmillan Publishing Company, 1992. ISBN 0-02-042981-9. (englanniksi)
- ↑ a b c https://www.researchgate.net/publication/281628309_New_Insights_into_the_Ecology_and_Ancestry_of_Triassic_Turtles
- ↑ Werneburg, Ingmar & Wilson, Laura A. B. & Parr, William C. H. & Joyce, Walter G.: Evolution of Neck Vertebral Shape and Neck Retraction at the Transition to Modern Turtles: an Integrated Geometric Morphometric Approach. Systematic Biology, maaliskuu 2015, 64. vsk, nro 2, s. 187–204. doi:10.1093/sysbio/syu072. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.5.2019. (englanniksi)
|