Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä
Pirates of the Caribbean:
On Stranger Tides
Virallinen elokuvajuliste
Virallinen elokuvajuliste
Ohjaaja Rob Marshall
Käsikirjoittaja Ted Elliot
Terry Rossio
Tuottaja Jerry Bruckheimer
Säveltäjä Hans Zimmer
Klaus Badelt
Kuvaaja Dariusz Wolski
Leikkaaja Michael Kahn
David Brenner
Wyatt Smith
Lavastaja John Myhre
Erikoisefektit H. Barclay Aaris
Pääosat Johnny Depp
Penélope Cruz
Ian McShane
Geoffrey Rush
Kevin McNally
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Pictures
Ensi-ilta Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 18. toukokuuta 2011
Suomen lippu 18. toukokuuta 2011
Yhdysvaltain lippu 20. toukokuuta 2011
Kesto 137 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 250 000 000 dollaria
Tuotto 1 045 713 802  dollaria[1]
Edeltäjä Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (2007)
Seuraaja Pirates of the Caribbean: Dead Men Tell No Tales (2017)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides) on vuonna 2011 ensi-iltansa saanut Pirates of the Caribbean -elokuvasarjan neljäs osa.[2] Elokuvan on ohjannut aiemmista elokuvista poiketen Rob Marshall.[3] Pääosissa ovat Johnny Depp, Penélope Cruz, Ian McShane, Geoffrey Rush ja Kevin McNally.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Jack Sparrow’n (Johnny Depp) epäonnistuttua yrityksessään pelastaa perämies Joshamee Gibbs (Kevin McNally), heidät kummatkin viedään Kuningas Yrjö II:n (Richard Griffiths) eteen. Hän haluaa Jackin johtavan retkikunnan nuoruuden lähteelle ennen espanjalaisia. Retkikuntaa johtaa Jackin vanha vihollinen, Hector Barbossa (Geoffrey Rush), joka on saanut Kuninkaallisen laivaston kaapparikirjan menetettyään jalkansa ja Mustan Helmen. Jack karkaa, mutta hänen isänsä Teague (Keith Richards) löytää hänet ja varoittaa nuoruuden lähteen vaaroista. Hän myös kertoo jonkun esiintyvän Jackina. Huijariksi paljastuu Angelica Teach (Penélope Cruz), joka on Jackin vanha rakkaus ja laivaansa taikamiekallaan hallitsevan ja voodoo-magiaa harjoittavan Mustaparran (Ian McShane) tytär.

Jack kaapataan Mustaparran laivaan, Queen Anne’s Revengeen. Hänet pakotetaan kertomaan tie nuoruuden lähteelle sekä etsimään kaksi Ponce de Leónille kuulunutta hopeapikaria, joiden uskotaan olevan hänen kadonneessa laivassaan. Toisessa pikarissa on lähteen vettä, toisessa sen lisäksi merenneidon kyynel. Joka juo veden jossa on kyynel, saa kaikki toisesta maljasta juoneen elinvuodet, myös vuodet jotka toinen olisi tullut elämään, se joka juo veden jossa ei ole kyyneltä, kuolee. Sillä välin Gibbs on tuhonnut kartan nuoruuden lähteelle opeteltuaan reitin ulkoa ja lupautuu johdattamaan Barbossan lähteelle.

Mustaparta etsii lähdettä välttääkseen ennustetun kohtalokkaan tapaamisen ”yksijalkaisen miehen” kanssa ja suuntaa kohti Whitecapin lahtea. Siellä he kohtaavat verenhimoisen lauman merenneitoja, joista Mustaparta onnistuu kaappaamaan yhden. Lähetyssaarnaaja Philip Swift (Sam Claflin) rakastuu merenneitoon ja antaa tälle nimen Syrena (Àstrid Bergès-Frisbey).

Mustaparta lähettää Jackin hakemaan pikarit Ponce de Leónin laivasta. Jack löytää laivan kalliojyrkänteen reunalta ja laivasta Barbossan odottamassa. Barbossa kuitenkin haluaa ainoastaan kostaa Mustaparralle Mustan Helmen ja jalkansa menettämisen, jonka hän itse katkaisi paetakseen Mustaparran loitsimasta laivasta. Jack ja Barbossa liittoutuvat ja suuntaavat kohti pikarit vieneiden espanjalaisten leiriä varastaakseen ne.

Sillävälin Mustaparta on huijannut Syrenaa vuodattamaan kyynelen. Jack palaa pikarien ja Gibbsin kanssa. Hän lupaa antaa ne Mustaparralle ja johdattaa heidät lähteelle sillä ehdolla, että Mustaparta lupaa olla satuttamatta Angelicaa, antaa Jackin kompassin takaisin ja päästää Gibbs lähtemään. He tekevät sopimuksen. Jack antaa kompassin Gibbsille ja hän lähtee kompassin kanssa. Nuoruuden lähteellä Mustaparta ja hänen miehistönsä ovat hyökänneet Barbossaa ja tämän joukkoja vastaan, ja tämän jälkeen espanjalaisia vastaan jotka ovat tuhoamassa nuoruuden lähdettä, uskoen että vain Jumala voi antaa iankaikkisen elämän. Barbossa iskee Mustapartaan myrkytetyn miekan. Angelica juoksee isänsä luo. Jack yrittää varoittaa Angelicaa miekan myrkystä, mutta liian myöhään, sillä Angelica on jo ehtinyt saada vahingossa viillon miekasta, kun hän on ottamassa miekkaa pois isästään. Barbossa julistaa Mustaparran maagisen miekan itselleen ja ottaa komentoon Mustaparran miehistön ja laivan. Queen Anne’s Revenge- laivan miehistö tuntee vapauden ja pois Mustaparran kidutuksesta Barbossan ansiosta ja suuntavat kurssia kohti Tortugaa.

Samaan aikaan kuolettavasti haavoittunut Philip karkaa, mutta palaa kuitenkin takaisin vapauttamaan Syrenan. Löydettyään pikarit Spaniard ottaa ne Angelicalta ja heittää syvään veteen. Syrena kuitenkin löytää ne ja antaa ne Jackille, minkä jälkeen Syrena hakee Philipin ja he katoavat syvyyksiin. Kun Angelica ja Mustaparta makaavat kumpikin kuolemaisillaan, Jack tuo pikarit heille. Jack yrittää vakuuttaa Angelicaa juomaan kyynelveden, mutta Mustaparta nappaa ja juo sen. Mustaparta pyytää tytärtään uhraamaan hänen puolestaan. Angelica on samaa mieltä isänsä kanssa ja juo kyynelettömän veden, Jackin ollessa eri mieltä asiasta. Tämän Jack oli kuitenkin arvannut etukäteen, minkä vuoksi hän oli vaihtanut maljat niin että Angelica jää henkiin ja Mustaparta kuolee. Mustaparran ruumis pyyhkiintyy veden mukana ja vain luut jäävät. Angelica vihastuu Jackille.

Jack jättää Angelican autiosaarelle (tosin suositun laivareitin varrelle). Angelica kertoo Jackille aarteesta jolla voi hallita tuulia ja vuorovesiä. Hän myös väittää odottavansa lasta Jackille, mutta turhaan. Viimein Angelica kuitenkin paljastaa rakastavansa Jackia. Jack kertoo myös aina rakastaneensa, vielä rakastavansa ja tulevaisuudessa rakastamaan Angelicaa. Jack kumartuu ja melkein suutelee Angelicaa, mutta lähteekin yhtäkkiä juoksemaan veneeseensä koska tietää että Angelica voi suunnitella kostoa. Angelica käyttää ainoan luotinsa siihen että yrittää osua Jackia, mutta ampuu ohi. Jack palaa Gibbsin luo jolla on Helmi pullossa, ja kassillinen muita laivoja. He kävelevät pitkin rantaa. Gibbs ihmettelee miksei Jack itse juonut kyynelvettä ja antaa Angelican sekä Mustaparran kuolla. Jack toteaa merirosvon elämän sopivan hänelle, ja että on parempi jäädä salaisuudeksi milloin Jackin aika koittaa, vaikka eihän sitä tiedä vaikka kapteeni Jack Sparrow eläisi ikuisen elämän. Elokuvan lopussa on post-op-kohtaus, jossa Angelica istuu saarella ja saarelle ajelehtii Jackista tehty voodoo-nukke. Angelica ottaa Jack-nuken käteensä ja virnistää tyytyväisenä.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Johnny Depp  … Jack Sparrow  
 Geoffrey Rush  … Hector Barbossa  
 Penélope Cruz  … Angelica Teach  
 Ian McShane  … Mustaparta  
 Kevin McNally  … Joshamee Gibbs  
 Sam Claflin  … Philip  
 Àstrid Bergès-Frisbey  … Syrena  
 Stephen Graham  … Scrum  
 Greg Ellis  … luutnantti Theodore Groves  
 Óscar Jaenada  … Spaniard  
 Richard Griffiths  … Kuningas Yrjö II  
 Richard Thomson  … Derrick  
 Christopher Fairbank  … Ezekiel  
 Paul Bazely  … Salaman  
 Gemma Ward  … Tamara  
 Bronson Webb  … kokki  
 John Bryant Davila  … Mustaparran miehistönjäsen  
 Judi Dench  … Nainen (cameo)  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roolijako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmissa elokuvissa Jack Sparrow’ta näytellyt Johnny Depp lupautui elokuvaan ennen kuin käsikirjoituksen kirjoittaminen oli aloitettu.[4] Myös Geoffrey Rush ilmaisi halunsa jatkaa Hector Barbossan näyttelemistä neljännessä elokuvassa. Deppin ja Rushin lisäksi Ian McShane näyttelee elokuvassa tunnettua merirosvoa, Mustapartaa, ja Penélope Cruz hänen tytärtään ja Jack Sparrow’n kiinnostuksen kohdetta.

Aiemmissa osissa Will Turneria esittänyt Orlando Bloom ja Elizabeth Swannia esittänyt Keira Knightley eivät olleet enää kiinnostuneita uusimaan roolejaan elokuvassa.

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kuvaukset alkoivat 14. kesäkuuta 2010.[5] Elokuvaa on kuvattu Pinewood Studiossa Englannissa sekä suurelta osin Havaijilla.[6]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa elokuva keräsi avausviikonloppunaan 114 222 katsojaa ja tuotti lipputuloja yli 1,2 miljoonaa euroa. Ainoastaan 007 Quantum of Solace on tuottanut enemmän. Maailmanlaajuisesti elokuvan avaustulos oli kaikkien aikojen neljänneksi suurin. Sen edellä ovat ainoastaan Harry Potter ja puoliverinen prinssi, Spider-Man 3 – Hämähäkkimies 3 sekä Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla.[7]

Soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan musiikkikappaleet ovat:

  1. Guilty of Being Innocent of Being Jack Sparrow
  2. Angelica
  3. Mutiny
  4. The Pirate That should Not Be
  5. Mermaids
  6. South of Heaven’s Chanting Mermaids
  7. Palm Tree Escape (Feat. Rodrigo y Gabriela)
  8. Blackbeard
  9. Angry and Dead Again
  10. On Stranger Tides
  11. End Credits
  12. Guilty of Being Innocent of Being Jack Sparrow (Remixed by DJ Earworm)
  13. Angelica (Grant Us Peace Remix) (Remixed by Ki: Theory)
  14. The Pirate That Should Not Be (Remixed by Photek)
  15. Blackbeard (Remixed by Super Mash Bros & Thieves)
  16. South of Heaven's Chanting Mermaids (Remixed by Paper Diamond)
  17. Palm Tree Escape (Remixed by Adam Freeland)
  18. Angry and Dead Again (Remixed by Static Revenger)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]