Pikkukudu

Pikkukudu
Uros
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Heimo: Onttosarviset Bovidae Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae Suku: Tragelaphus Laji: imberbis
Kaksiosainen nimi
Tragelaphus imberbis Blyth, 1869)
Katso myös
Pikkukudu Wikispeciesissä   Pikkukudu Commonsissa

Pikkukudu (Tragelaphus imberbis) on Afrikassa elävä nautaeläinlaji.

Tuntomerkit

Pikkukudu on siro ja solakka antilooppi, jolla on 11-15 hyvin selvää pystyä kylkijuovaa harmaanruskeassa turkissaan. Uroksella on koko selän pituudelle ulottuva harja, naarailla se on vain hartioiden alueella. Uroksen sarvet kasvavat jopa 90 sentin pituisiksi. Paino vaihtelee pikkukudulla 90-100 kiloon ja ruumiin pituus 160-175 senttimetriin. Eläimen säläkorkeus on 95-105 senttiä ja sen hännän pituus on 30-40 senttiä.

Levinneisyys

Pikkukudun levinneisyys ulottuu Etiopiaan, Etelä-Somaliaan, Sudanin eteläosiin, Itä-Ugandaan, koko Keniaan ja Koillis-Tansaniaan. Lajin elinympäristö on akasiasavannia, mutta se ei elä kovin avoimilla seuduilla, vaan puolikuivilla pensaikkoalueilla. Siellä turkin väristä ja juovikkuudesta on etua eläimen sulautumiseen ympäristöön. Todellisuudessa pikkukudu tarvitseekin hyvän suojavärin, sillä lajilla on runsaasti vihollisia. Aikuinen kudu sopii saaliiksi leopardille, leijonalle, hyeenalle ja hyeenakoiralle. Nuoria yksilöitä saalistavat myös servaali, karakali, paviaani ja suuret käärmeet.

Ravinto

Pikkukudun ravintoon kuuluu pensaiden ja puiden lehdet. Mikäli vettä on tarjolla, ne käyvät juomassa säännöllisesti.

Lisääntyminen

Naaraan kantoaika on noin 220 vuorokautta ja se synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen.

Lähteet

• Suuri Eläinkirja. WSOY, 1988. ISBN 951-0-22848-6.