Päällikkökunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Päällikkökunta on päällikön johtama yhteisö[1]. Päällikkökunnan käsite yleistyi tieteessä 1960-luvulla, ja se on kulttuuriantropologiassa ja arkeologiassa yhä yleisessä käytössä. Käsitettä on toisaalta kritisoitu liian epämääräiseksi ja yleistäväksi.

Päällikkökunnassa päälliköllä on erityinen rituaalinen tai poliittinen asema joka monesti periytyy. Yhteiskunnallinen asema päällikökunnassa määräytyy sen mukaan miten läheinen sukulainen päällikölle on[2]. Päällikkökunta on heimoa mutkikkaampi, mutta valtiota yksinkertaisempi[3]. Monesti päällikkökunnassa on ylipäällikkö, joka johtaa keskuskylästä käsin ympäröiviä kyliä, joita johtavat pienpäälliköt[2]. Päällikkökuntia pidetään valtiotyyppisten yhteiskuntien esimuotoina tai rinnakkaismuotoina.

Esimerkkeinä esihistoriallisista päällikkökunnista pidetään muun muassa muinaista olmeekkikulttuuria Keski-Amerikassa ja useita pronssikautisen Euroopan yhteiskuntia. Antropologien tutkimia päällikkökuntia ovat muun muassa polynesialaisten perinteiset yhteiskunnat Tyynen valtameren saarilla. Eurooppalaisten saapuessa joillain Orinoco-joen keskijuoksuilla ja Amazonin seuduilla oli päällikkökuntia, joista jotkut valtasivat sotien avulla itselleen alueita[4].

Heimoa isompi, valtiota pienempi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkökunta on heimoyhteiskuntaa mutkikkaampi, mutta vähemmän monimutkainen yhteisö kuin valtio. Päällikkökunta liittyy monesti tehokkaan maanviljelyn tuottamaan suureen väentiheyteen. Siinä on noin 5000 – 20 000 asukasta, joskus jopa monia kymmeniä tuhansia.[5]. Erään toisen tiedon mukaan päällikkökunnassa on 1-2 hierarkiatasoa[6] ja yleensä alle 10 000 asukasta[7].

Päällikkökunta on epätasa-arvoisempi kuin heimo, jonka johtaja on vain osa-aikainen suurmies. Heimossa ei ole erilaisia yhteiskuntaluokkia, mutta päällikkökunnassa niitä jo esiintyy. Eliitillä on monesti kaupan kautta[8] tuotuja ylellisyystavaroita toisin kuin heimossa. Orjuutta esiintyy vain hiukan[6]. Orjat hankittiin ryöstämällä[8]. Kiistojen sovittelu on keskitettyä toisin kuin heimossa. Tämä johtuu halusta eliminoida rikoksia, esimerkiksi murhia ja ryöstöjä jotka ovat heimoissa yleisiä[9]. Laki ja uskonto kietoutuvat päällikkökunnan johtajakeskeiseen sosiopoliittiseen rakenteeseen[10]. Työnjakoa ja julkisia rakennuksia joko on tai ei, eri seikoista riippuen.

Päällikkökunta eroaa heimosta siten että sen mahtimiehellä on paljon valtaa, kun heimo voi olla joko tasa-arvoinen tai sillä on vain heikko mahtimies. Kostojen sovittelu on heimossa epämuodollista, päällikkökunnassa keskitettyä. Päällikkökunta on kerrostunut suvun mukaan, heimo ei ole kerrostunut . Heimo ei oikeuta pakkoveroon perustuvaa kleptokratiaa niin kuin päällikkökunnassa tapahtuu. Päällikkökunnassa on ylellisyystavaroita, mutta ei heimossa.[6]

Toisin kuin heimoissa päällikkökunnassa voi olla monia kyliä, byrokratiaa, muita kyliä hallitsevia keskuskyliä, tehokasta ruoan tuotantoa, työnjakoa ja julkisia rakennuksia. Valtio eroaa päällikkökunnasta siten, että valtioissa on keskitetty, monia byrokratiatasoja sisältävä hallinto, joka hallitsee ainakin kymmeniä tuhansia ihmisä. Kiistojen sovittelun hoitavat laki ja tuomarit, joita päällikkökunnissa ei ole. Valtioissa on monia maanomistajia, maa ei ole ryhmän, heimon tai päällikön omaisuutta[6] Ruoan tuotanto on valtiossa aina tehokasta, ja työnjakoa esiintyy aina.

Päällikkökunnan päällikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkökunta on yhteisö, jota hallitsee perinnöllinen päällikkö. Päällikkö erottuu arvomerkein muista. Päällikkö käskee alaisiaan ja hänellä on yleensä enemmän omaisuutta kuin muilla. Hän hallitsee maata[8]. Silti päällikön valta perustuu yleensä kansansuosioon, ei pakkovaltaan. Päälliköllä ja mahdollisilla alipäälliköillä on suuri valta ja hyvä taloudellinen asema, mutta myös erityinen vastuu koko yhteisön hyvinvoinnista[2]. Päällikön tehtäviin kuuluu suurta työtä vaativien hankkeiden johtaminen, uskonnollisten juhlien toimitus, riitojen sovittelu ja sotapäällikkönä toimiminen[2]. Vahvan päällikkyyden tarkoitus on tehostaa päätöksentekoa suuressa joukossa. Päällikkökuntaa hallitsevalla eliitillä on voiman ja tiedon monopoli. Päällikkö esimerkiksi tietää mitä sadonjumalat ovat luvanneet. Päällikköä tukee monesti uskonnollinen ideologia. Uskonto pitää osaltaan lakia ja järjestystä yllä, toisaalta kannattelee päällikön valtaa. Päällikön väitetään usein olevan jumala, jumalan jälkeläinen tai jumalaan läheisessä yhteydessä[11]. Orjuus ei ole tavallista. Päällikön valtaa tukee yliluonnollinen sanktiosysteemi niin kuin Polynesian tabu-systeemi.[12] Tällöin hierarkiatasoja on yksi tai kaksi.

Päällikkökunnan yhteiskunta ja hierarkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkökunnassa on hallinnollinen, uskonnollinen ja/tai taloudellinen keskus/keskuksia[13]. Siinä on merkkejä arvoasteikosta ja yhteiskuntaluokista. Päällikkökunnassa on ainakin kaksi yhteiskuntaluokkaa, perinnölliset johtajat ja tavallinen kansa. Päällikökunnan statukset ovat tarkoin määriteltyjä. Yhteiskunnallinen asema määräytyy yhteiskuntaluokan ja asuinpaikan mukaan. Yhteiskunta on kerrostunut suvun mukaan. Niinpä asema päällikkökunnassa on monesti riippuvainen siitä, miten läheinen sukulainen päällikölle tai muinaiselle esi-isälle on[14]. Esi-isä pääsi päälliköksi tehtyään merkki- ja tai urotekoja.[15] Päällikkökunnassa avioituminen tapahtuu saman sosiaaliluokan sisällä. Päällikköä saattavat koskea muut käyttäytymisnormit kuin muita heimolaisia. Monet päällikkökunnat ovat monivaimoisia, nimenomaan ylemmissä sosiaaliluokissa, ja päälliköiden jälkeläisten avioliitot muiden heimojen päälliköiden kanssa laajentavat päällikkökuntaa. Yleensä yhteiskunta on miesten johdossa ja vanhemmat miehet ohjaavat yhteisöä.

Erään määritelmän mukaan joko päällikkökunnassa ei ole välijohtajuusportaita (byrokratiaa) tai alipäällikköportaita on vain yhdestä kahteen. Jos kyliä on monta, muita hallitaan keskuskylästä käsin[16]. Päällikkökunta voidaan luokitella esimerkiksi sen mukaan, kuinka monta hierarkiatasoa niissä on. Yksinkertaisessa päällikkökunnassa on vain yksi päällikkö, joka johtaa muita. Monen hierarkiatason päällikkökunnissa on päälliköitä ja eri asteisia alipäälliköitä.

Ravinnon tuotanto ja verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkökunta on itsenäinen kokonaisuus. Päällikkökunnassa asuu tuhansia samaan etniseen ryhmään kuuluvia ihmisiä paikallaan yhdessä tai useammassa kylässä. Ruoan tuotantoa esiintyy, se on voimaperäistä maanviljelyä tai erityisen rikkaalla alueelle metsästystä, kalastusta ja/tai keräilyä[8]. Uskonto oikeuttaa kleptokratian[11] eli tavallisen kansan verotuksen. Näin esimerkiksi tuotettua ruokaa jaettiin uudelleen niille jotka eivät ruokaa tuottaneet[17]. Näin päälliköt, käsityöläiset jne elävät muiden tuottamalla ravinnolla[8]. Omaisuuden vaihdanta on uudelleen jakavaa pakkoveroa. Päällikkökunnat syntyivät Hedelmälliseen puolikuuhun 5500 eaa ja Väli-Amerikkaan ja Andeille noin 1000 eaa[18].

Yksinkertainen päällikkökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinkertaisessa päällikkökunnassa päällikkö johtaa yhtä tai montaa kylää. Jos kyliä on monta, kussakin kylässä on oma paikallispäällikkö, jota keskuskylässä asuva ylipäällikkö käskee. Se on useimmiten tuhansien ihmisten muodostama itsenäinen kokonaisuus, joka koostuu monista pikkukylistä, joiden yllä on yhteinen johto isossa kylässä. Yleensä kokonaisuutta hallitsee perinnöllinen ylipäällikkö, joka tavallisesti teettää palveluksia pikkukylillä ja kerää veroja niiltä kuten myös oman kylänsä tavalliselta kansaltakin. Ylipäällikön valvomia pikkukyliä johtavat alipäälliköt. Ylipäällikkö johtaa joko yksin tai jonkinlaisen neuvoston avustamana. Päällikkökunnat kehittyvät nopeasti, pyrkivät helposti luhistumaan ja uusiutumaan jaksoittain. Heimot liittyvät yhteen, laajentavat aluettaan, heimojen rypäs hajoaa, syntyy uusi yhden päällikön johtama heimorypäs.

Kompleksinen päällikkökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kompleksisessa päällikkökunnassa on 2-3 hierarkiatasoa. Esimerkiksi kolmen hieararkiatason päällikkökunnassa ylipäällikkö käskee alipäälliköitä, jotka käskevät ali-alipäälliköitä. Päällikön henkivartijat ovat eräänlainen armeija. Suuria päällikkökuntia luonnehtivat monesti yhteiskuntakerrokset, periytyvä johtajuus ja pappeus, erikoistuminen eri ammatteihin, linnoitukset ja suuret monumentaalirakennelmat.[5]. Päällikkökunta käy kauppaa. Useimmiten päällikkökunnat liittyvät kiinteään kyläasutukseen ja maanviljelyyn, mutta myös paimentolaisuuteen tai puutarhaviljelyynkin. Päällikkökunta syntyy yhteisten uskonnollisten rituaalien ja/tai puolustuksen pohjalta, ja johtajalla on merkittävä osa uskonnollisissa rituaaleissa.[15] Mutkikkaita päällikkökuntia oli esimerkiksi Ugandan bagandoilla ja bunyoroilla[19].

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkökunta on suora suomenos englannin sanasta chiefdom. Jared Diamondin Guns, Germs and Steel suomennoksessa käytetään hieman epätarkkaa termiä valtakunta. Joissakin yhteyksissä päällikkökuntia on myös kutsuttu kuningaskunniksi, kun huomio on kiinnitetty päällikön vahvaan asemaan. Yleensä kuningaskunta-käsitettä käytetään kuitenkin valtiotyyppisistä yhteiskunnista.

Etelä-Amerikan intiaanien päällikkökunnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuria päällikkökuntia oli eurooppalaisten saapumisen aikoihin muun muassa Kolumbian muiscat, Amazonin alueen tupi-kieliryhmään kuuluvat omaguatt ja tapajót. Amazonin alueen päällikökunnat sotivat keskenään ja valtasivat toisltaan alueita. Niiden päälliköiden mahti oli suuri. Suuria päällikkökuntia oli myös Boliviassa Mojosin tasangolla, missä manasien päällikköä piti puhutella hyvin virallisesti[20].

Polynesian päällikkökunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni päällikkökunta oli hierarkiaton esim. Polynesian pikkusaarilla oli heimoyhteiskuntia muistuttavia päällikkökuntia, sillä poikkeuksella että päällikön asema oli perinnöllinen. Päälliikkö asui samalla tavoin kuin muutkin, julkisia töitä ja byrokratiaa ei ollut. päällikkö jakoi useimmat saaneena tavarat muille. Mutta suuremmilla Polynesian saarilla, Havaijilla, Tahitilla ja Tongalla päällikkö erottui koristelultaan muista, kansa rakensi julkisia rakennuksia, maa oli päällikön omaisuutta ja kansaa verotettiin pakolla. Sortavia päälliköitä vastaan kapinoitiin[16].

Trobriandit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudesta Guineasta itään sijaitsevilla Trobriandien saarilla asuneet trobriandit olivat jakautuneet matrilineaarisiin heimoihin ja alaheimoihin. Trobriandit olivat sotaisia ja kävivät suuria, julmia sotia. Kauppa- ja sotaretket ulottuivat jopa 150 kilometrin päähän. Trobriandien päälliköiden asema oli perinnöllinen. Vain sotilaallinen tappio ajoi päällikön pois virastaan. Mahtavin päällikkö hallitsi yli kymmentä kylää, joissa asui tuhansia ihmisiä. Rikkaimmilla ja suurimmilla alaheimoilla oli perinnöllinen päällikkyys, alaheimojen suurpäällikölle alisteisuus jouhtui muinaisista valloitussodista. Vain päälliköillä oli simpukankuoria koristeena arvonmerkkeinä ja päällikön pään piti aina olla muiden yllä. Kun päällikkö tuli, ihmiset pudottautuivat alas vilpoloistaan. Päällikön asema pohjautui kykyyn sitoa lahjoja. Tämä taas pohjautui suku- ja avioliittoihin enemmän kuin aseelliseen pakkovaltaan. Suurpäälliköllä oli vaimoinaan useiden alaheimojen päämiesten sisaria. Sisaret saivat veljiensä keräämää jamssia pakollisen tavan mukaan, ja veivät tämän jamssin päällikölle. Tämä jamssi jaettiin edelleen suurissa juhlissa. Osa päällikölle saapuneesta jammssista meni kanootinrakentajilla, poppamiehille ja palvelijoille.

Väestöntiheys oli noin 25 as/km². Päälliköt eivät kyenneet varastoimaan jamssia pitkiä aikoja, koska se mätänee 3-4 kuukaudessa. Tällöin jamssia ei voitu varastoida ja jaelle suurta määrää, ja päällikön valta pysyi rajallisena.[21] Vertailun vuoksi Pohjois-Amerikan matrilineaaristen ja matrilokaalisten cherokeiden korkein päällikkö mico keräsi sadonkorjuun aikana maissia, papuja ja kurpitsaa "micon aittaan" ikään kuin vapaaehtoisena verona. Micolla oli pääkylässään suuri pyöreä maja, missä hän neuvotteli muiden kylien kanssa kylien asioista, ja jossa pidettiin juhlia. Vaikka micon asema olikin korkea, hän saattoi kulkea muiden ihmisten joukossa toisin kuin trobriandien päällikkö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diamond J: Tykit, taudit ja teräs. käsite chiefdom on suomennettu valtakunnaksi, ei päällikkökunnaksi. Suom. Pietiläinen K. Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-56-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chiefdoms and States Chiefdoms
  2. a b c d Characteristics of Chiefdoms Mesa Community College. Viitattu 2.10.2007.
  3. Origins and Evolution of Chiefdoms Reviews in Anthropology. Vol. 30. # 4 (2001). P. 373–395 , Dmitri D. Beliaev, Dmitri Bondarenko, Andrey Korotayev
  4. Göran Burenhult: Ihmisen suku 5: Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1995, ISBN 951-0-18778-X
  5. a b Mika Lavento: Kulttuuri ja toimeentulostrategiat syksy 2007. Helsingin yliopisto.
  6. a b c d Diamond 2003, s 288-290
  7. Göran Burenhult, Ihmisen suku, Mayoista maoreihin
  8. a b c d e Diamond 2003, s 296
  9. Diamond 2003, s 299
  10. Chiefdoms Chiefdoms Chapter Overview
  11. a b Diamond 2003, s 300
  12. Chiefdoms:Chapter Overview Pearson Prentice Hall. Viitattu 2.10.2007.
  13. http://www.mc.maricopa.edu/dept/d10/asb/anthro2003/glues/societyintro.html
  14. Lähde "Change" http://www.irows.ucr.edu/cd/courses/122/b10toch17.htm Social Change: World Historical Social Transformations: Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon. Luku Chapter 8: The Sacred Chiefs, 140
  15. a b Social-Political Organization (Kurssikeskustelu) Mesa Community College. Viitattu 2.10.2007.
  16. a b Diamond 2003, s. 298
  17. Diamond 2003, s 297
  18. Diamond 2003, s 295
  19. http://anthro.palomar.edu/political/pol_3.htm
  20. Göran Burenhult, Ihmisen suku osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat,
  21. Marvin Harris, Kulttuurien synty, Kirjayhtymä 1982, SBN 951-26-2183-5,sivu 91

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]