Big man

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Big man (kirjaimellisesti "suuri mies" tai "iso mies") on heimossa tai ryhmässä oleva johtaja, jonka asema ei periydy. Big man on ryhmänsä uskonnollinen, poliittinen, yhteiskunnallinen ja/tai taloudellinen johtaja. Big man hankkii asemansa sillä, että saa ihmiset tuottamaan yhteisön tarvitsemia hyödykkeitä[1].

Big man -käsite syntyi Melanesian alkuperäiskansojen tutkimuksessa, mutta sitä on sittemmin käytetty myös muualla maailmasssa elävien alkuperäiskansojen sekä erilaisten esihistoriallisten ja historiallisen yhteisöjen tutkimuksessa.

Melanesian big manit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen big man on kunnianhimoinen uurastaja, joka haluaa edistää yhteistä hyvää houkuttelemalla sukulaisiaan ja naapureitaan työskentelemään viljapelloilla ahkerasti, jotta voitaisiin järjestää suuret juhlat[2]. Näissä juhlissa big man apulaisineen antaa muille ihmisille koko talteen otetun sadon, kerätyt kasvit ja/tai metsästetyn riistan. Esimerkiksi siuai-heimossa big maniksi haluava nuori mies uurasti muita kovemmin ja rajoitti omaa syömistään. Lopulta tämä "big man -kokelas" sai perheensä ja muut lähisukulaisensa uskomaan, että on tosissaan aikeissaan. Niinpä nämä suostuivat auttamaan tulevaa big mania hänen ensimmäisen juhlansa valmistelussa. Jos ensimmäinen juhla onnistui, big man saia lisää kannattajia ja tavoitteli kerhotalon rakentamista.

Kerhotalossa oleskelevat big manin kannattajat, ja siellä kyetään ruokkimaan vieraita. Jos kerhotalon perustamiseen liittyvä toinen juhla onnistuu, niin suurmies saa lisää kannattajia, jotka työskentelevät hänne hyväkseen. Nyt big mania aletaan sanoa mumiksi. Big manin järjestämät juhlat suurenevat jatkuvasti, samoin niiden järjestämiseksi vaadittu työmäärä kasvaa[3]. Mutta mumin on nyt haastettava aiemmat mumit Pidetään kirjaa tarjoiltavien vanukkaiden, sikojen jne. määrästä. Jos mumi kilpaillessaan toista mumia vastaan järjestääkin juhlan joka on tarjoilultaan pienempi kuin kilpailijan juhla, mumi menettää asemansa ja joutuu häpeään. Näin ollen mumin on vältettävä kilpailua voimakkaamman mumin kanssa. Näin mumin asema on horjuva. Mumin asema ei koskaan pohjaudu pakkovaltaan, eikä asema ole pysvyä, vaan vaatii elinikäistä raatamista. Monesti suuri mumi syö vähemmän kuin alaisensa. Ennen eurooppalaisten tuloa siuailla oli suuria sotapäällikkö-mumeja, joiden maine pohjautui taistelumenestykseen. Joillain mumeilla oli silloin yksi tai kaksi vankia orjina puutarhatöissä. Muut ihmiset eivät uskaltaneet parjata mumeja joutumatat rangaistuksi. Näillä sotamumeilla oli vallassaan alueita ja jonkin verran pakkovaltaa alaisiinsa nähden.[3].

Erilaiset tehtävät saattavat jakautua eri big manien välillä. Big man hankkii asemansa taidoillaan kilpailemalla muiden big maniksi haluavien kanssa. Eri big manien kanssa esiintyy kilpailua, ja näin ollen sama mies ei välttämättä vietä loppuikäänsä big manina. Big maneja on muun muassa Papua-Uuden-Guinean ja Melanesian kansoilla. Hankitun ja periytyvän johtajuuden raja on liukuva. Joillain Melanesian seuduilla big manit tulevat usein tietyistä suvuista. Trobriandien alkuperäiskansan johtajilla oli sekä big manin että asemansa perintönä saaneiden päälliköiden piirteitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri maailmanhistoria 1, Alussa oli ..., Leif Steffen Danielsen Bjarte Kaldhol Nils Petter Thuesen, , Koko kansan kirjakerho,1983, ISBN 951-864-008-9, ISBN 951-864-000-9, suom Tarmo haarala, suom toim päätoim Jorma Tiainen, s. 85
  2. Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 87.
  3. a b Kulttuurien synty, s. 88.