Onomatopoeettinen
Wikipedia
Onomatopoeettinen tai onomatopoieettinen (kreik. onomatopoiesis, suom. nimen sepittäminen) on ääntä muistuttava tai jäljittelevä sana tai sanonta. Esimerkiksi: ammua, hohottaa, hauva, kolke, kumista, raksua, sihistä. Myös huudahdus tai ilmaus, joka matkii ääntä, mutta ei sinänsä tarkoita mitään esinettä tai asiaa (esimerkiksi kukkokiekuu, kling, titityy).
[muokkaa] Onomatopoeettiset eläinten nimet
Joillain eläinlajeilla, varsinkin ääntelystään tunnetuilla linnuilla, on onomatopoeettinen nimi. Suomen kielessä onomatopoeettisia lintujen nimityksiä ovat esimerkiksi kuikka, kukko, uikku, räkättirastas (räkättää), ruisrääkkä (rääkii), tiltaltti, tikka (tikittää nokkiessaan puuta), pulu (pulputtaa), riekko (riekkuu), huuhkaja (huhuilee), kurppa, naakka, viklo ja monet muut.
[muokkaa] Lähteet
- Kaisa Häkkinen: Linnun nimi (2004)
