Oka-annoona

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oka-annoona
Annona muricata 1 (1).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Magnoliales
Heimo: Annoonakasvit Annonaceae
Suku: Annoonat Annona
Laji: muricata
Kaksiosainen nimi
Annona muricata
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Oka-annoona Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Oka-annoona Commonsissa

Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Oka-annoonaa viljellään trooppisilla alueilla suurten, makeiden hedelmiensä vuoksi. Hedelmää kutsutaan suomeksi paitsi suvun yleisnimityksellä annoona, myös nimillä guanabana ja graviola, jotka ovat alunperin kasvin espanjan- ja portugalinkieliset nimet.[1]

Hedelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guanabana01 fs Asit.jpg

Hedelmä on noin 30–40 cm pitkä, sen kuori on vihreä, paksu ja piikikäs. Hedelmä on muodoltaan usein epäsymmetrinen. Hedelmäliha on valkoista, 1–2 cm pitkät siemenet kiiltäviä ja mustia.

Oka-annoonan kypsää hedelmää voidaan syödä sellaisenaan, mutta useammin hedelmäliha puristetaan siivilän läpi, jolloin sitä voi käyttää pirtelöiden, jäätelön, hillojen, siirapin tai mehujen valmistuksessa. Siitä tehdään myös makeisia. Oka-annoonassa on tavallisesti hedelmän painosta noin kaksi kolmasosaa syötävää hedelmälihaa, hedelmän kuorta noin 20%, siemeniä 8–9% ja loput noin 4% sitkeää hedelmäydintä.[1]

Hedelmä on parhaiten tunnettu trooppisessa Etelä-Amerikassa ja eteläisessä Aasiassa, jossa se on yleinen jälkiruokien ainesosa. Filippiineillä raakoja hedelmiä, joiden siemenet eivät ole vielä kovettuneet, käytetään myös vihanneksena.

Kasvin kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oka-annoona on pienehkö, 5–10m korkeaksi kasvava ainavihanta puu. Se on yleensä suorarunkoinen, ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet nuorilla yksilöillä. Juuristo on matala ja sivusuuntaisesti leviävä. Kaarna on nuorena sileä ja harmahtavan ruskea, vanhemmiten uurteinen. Soikeat, yleensä 7–15 cm pitkät lehdet ovat kiiltäväpintaiset yläpinnalta, harmahtavan mattapintaiset alapuolelta. Lehdet ovat vastakkaisesti oksissa.

Suuret kukat ovat paksuilla varsilla kiinni oksissa. Kehälehtiä on kuusi kahdessa kerroksessa, kolme ulompaa ovat suurempia kuin sisemmät. Emejä on useita. Kukat ovat avoinna vain öisin, pölyttäjinä toimivat kovakuoriaiset. Syötävä hedelmä on yleensä 20–30 cm pitkä, joskus jopa 40 cm pitkä, lähes 20 cm leveä ja painaa yleensä noin 1,5–2 kg, mutta voi painaa jopa 7 kg. Hedelmä on rakenteeltaan kerranaishedelmä, joka koostuu kukan useiden emien sisältämistä useista erillisistä siemenaiheista varren ympärillä.[1]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oka-annoona kuuluu annoonien sukuun yhdessä muutaman muun trooppisen hedelmäpuun kanssa. Muita laajalti ruoaksi viljeltyjä annoonia ovat sokeriannoona eli kermaomena (A. squamosa) ja suomuannoona eli kirimoija (A. cherimola).

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oka-annoona on alunperin lähtöisin Etelä- ja Väli-Amerikasta. Se esiintyy luonnostaan subtrooppisissa ja trooppisissa alankometsissä, joiden keskilämpötila on 25–30 °C. Puu ei kestä pakkasta. Oka-annoonaa viljellään nykyisin hedelmiensä vuoksi paitsi trooppisessa Amerikassa myös varsinkin Aasiassa, ja viljelyn seurauksena sitä myös esiintyy monilla trooppisilla alueilla viljelykarkulaisena.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Orwa C, Mutua A , Kindt R , Jamnadass R, Simons A.: Annona muricata Agroforestree Database:a tree reference and selection guide version 4.0. 2009. Viitattu 7.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]